Saako Natosta keskustella?
Ravintola Juttutuvan kabinetissa vedimme henkeä. Oli juuri väitelty Suomen turvallisuudesta ja Natosta. Täpötäysi ravintolasali oli hetkeä aiemmin eläytynyt vahvasti väittelyymme. Ja Suomessa ei mukamas debatoida, ei ainakaan eläviä poliittisia keskusteluja. Mutta me teimme sen.
Liisa Jaakonsaari heitti teesin. Minulla oli opponoijan rooli. Kustoksena kenraali Gustav Hägglund ja väittelyä juonsi ex-suurlähettiläs Pekka Korvenheimo. Hän se taiston tauottua kertoi tarinan.
Elettiin 1970-luvun loppua. Brasilian suurlähettiläänä Korvenheimolla oli tilaisuus tavata Paraguayn diktaattori, kenraali Alfredo Stroessner. Tämä onnitteli Suomen täysivaltaista edustajaa ja pyysi lähettämään presidentti Urho Kekkoselle terveisiä. He, Stroessner ja Kekkonen, olivat tuolloin maailman kaksi pisimpään vallassa ollutta vaaleista toiseen valittua valtionpäämiestä. Korvenheimo ei viitsinyt muistuttaa Paraguayn diktaattorille, että Suomessa tosin välillä poikkeuslaeilla Kekkosen valtakausia jatkettiin. Voihan Venäjä!
Se oli sitä aikaa. Presidentin asema oli tabu ja yhtä pyhitettyä oli ulkopoliittinen liturgia. Sitä ei vähemmän vihityn kannattanut yrittää tulkita, tai muuten hukka peri.
Tänäänkin meillä on tabu, tykittää Jaakonsaari. Natosta ei uskalleta puhua. Eletään kuin kylmän sodan vuosina. Nato nähdään mörkönä, jota ei pitkällä kepilläkään uskalleta koskea. Puuttuu avoin ja rehellinen turvallisuuspoliittinen keskustelu.
Jos kylmän sodan aikaan puolueettomuuspolitiikka pakotti meidät väistelemään, niin nyt tarvitaan aktiivista osallistumista. Meillä ei ole varaa eristäytyä impivaaraamme. Ja Jaakonsaari jatkaa: Nato on muuttunut. Se on tänään tärkein transatlanttinen turvallisuusfoorumi ja keskustelupaikka. Se on ensisijassa kriisinhallintaorganisaatio, joka yrittää hillitä pahimpia levottomuuspesäkkeitä maailmalla. Me elämme jo väritelevision aikaa, mutta yhä vain Natoa katsellaan kuin mustavalkotelevisiota.
Vastaansanomatonta. Maailma on muuttunut. Natokin on muuttunut. Mutta eivät baltit menneet sotilasliittoon mukaan siksi, että se on tärkeä keskustelufoorumi tai harjoittaa kriisinhallintaa Afganistanissa. He liittyivät Natoon Washingtonin sopimuksen 5. artiklan vuoksi, artiklan, joka antaa turvatakuut ja päästi heidät viime kädessä Yhdysvaltain ydinsateenvarjon alle. Baltit olivat kiinnostuneita mustavalkotelkkarista.
Kyllä Suomessakin Natoa pitää arvioida juuri siksi, miksi se on olemassa. Se on sotilasliitto. Kun Nato-jäsenyyttä mietitään, on olemassa vain yksi peruste: vahvistuuko Suomen turvallisuus vai ei.
Sotilasliitot ovat aina hieman kyseenalaisia turvallisuuselimiä. Ne perustuvat vastakkainasetteluun ja jopa ruokkivat niitä. Eikö presidentti Mauno Koivisto yhä jaksa muistuttaa, mitä Suomen historian mustimmat sivut kertovat: meidät on vedetty mukaan muiden sotiin – pahimmillaan etumaastoksi.
Puolueettomuuspolitiikka kylmän sodan kaudella pyrki pitämään meidät suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. Siksi väistely. Tämän päivän turvallisuusuhat terrorismi, kansainvälinen rikollisuus tai ympäristökatastrofit edellyttävät taas yhteistä vastuunottoa. Ei niiden suhteen julistauduta puolueettomiksi. Tarvitaan aktiivista osallisuutta globaalimitassa.
Juuri siksi jäsenyys EU:n turvallisuusyhteisössä on niin tärkeää. Juuri siksi myös pidättyvyys Nato-jäsenyydessä on viisautta. Meidän ei kannata kaventaa globaalia turvallisuus- ja kehityspoliittista otettamme. Ymmärrän hyvin presidentti Tarja Halosen kannan. Hän toimii maailmanlaajuisesti joka ilmansuuntaan liikkumatilansa säilyttäen.
Entä Nato-tabu ja käymätön keskustelu? On keskusteltu siitä, että ei keskustella. Näin ne, joilla on tarve muuttaa linjaa ja viedä Suomi Natoon. Ne joilla tällaista tarvetta ei ole, eivät suuremmin Nato-keskustelua kaipaa.
Katsokaa Ruotsia, Itävaltaa tai Irlantia. Ei siellä keskustella, että Natosta ei saisi keskustella. Miksi? Siksi, että Nato-jäsenyys ei ole ohjelmassa. Eletään hyvässä yhteistyössä joka suuntaan ja pidättäydytään sotilasliiton jäsenyydestä. Eikö siinä olisi meillekin malliksi – for the time being.
[päivitys 5.12.2007]
Pekka J Korvenheimo on laatinut tähän blogiin vastakommentin:
Suomen Urho Kekkonen ja Paraguayn Alfredo Stroessner
EU-TURVALLISUUSYHTEISÖ MIKÄ SE ON,nyt keskustellaan!Vastaus: Se on paperilla oleva kuviteltu turvallisuus!Samanlainen paperi,jollainen oli 68 vuotta,sitten nimi ”Hyökkäämättömyys Sopimus”.Se oli harhaluulo turvallisuudesta,joka Talvisodan alkaessa putosi pommeina päällemme!EU-Turvallisuusyhteisö tiputtaa nyt ”varoituspommeja” Suomeenkin!Eli varoittavat teot,kuten maataloutemme tuhoyritykset yms.mitä ISOJEN maiden etu vaatii!Ties mitä ne vielä vaativat?Suomella on mahdollisuus sateenvarjoon ,noita pommeja vastaan ,se on NATO !Se ei ole tarkoitettu ketään vastaan,vaan Suomen pitäväksi tueksi,kun hätä on suurin,noilta varoituspommeilta se ei suojaa,mutta kriisiltä kyllä!
Ilmoita asiaton viesti
Nato-jäsenyys lienee vahvasti Ruotsin ohjelmassa mukana, koska Ruotsin puolustusvoimien tehtävänä ei ole enää maanpuolustus, vaan kansainvälinen toiminta.
Koska Ruotsissa ei saa keskustella Nato-jäsenyydestä, toimeenpannaan Nato-jäsenyyden valmistelevia toimia ilman suurempaa parlamentaarista riekkumista.
2006 Ruotsi lakkautti tykkimiesten koulutuksen. Koska uusia tykkimiehiä ei ole, ei Ruotsilla ole enää kohta kenttätykistörykmenttejäkään, jotka tukevat jalkaväkiprikaatin taistelua. Kun kerran Ruotsilla ei ole jalkaväkiprikaateja tulevaisuudessa, ei sillä ole aluepuolustusta Keski- ja Pohjois-Ruotsissakaan, mikä tekee Naton etelään vetäytymisestä huolestuneen Norjan kiinnostukneeksi yhteistyöstä Suomen kanssa. Suomella on Norjan kanssa yhteinen ammushuoltokin Nammo A/S, Ruotsi, joka ei ammuksia enää tarvitse rauhanpuolustusvoimilleen, jättäytyi siitä pois.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nammo
Suomi tukee kaikesta huolimatta Kalottialueen ja Pohjois-Euroopan pohjoisimman osan siviilipalvelusmieheksi ryhtynyttä Ruotsia sen puolustuksen kovimman ytimen osalta: Tukholman-Skånen -linjan ja Suomenlahden osalta. Suomi lahjoitti edellisellä hallituskaudella Ruotsille Suomen meritilannekuvan.
Puolustuspoliittisesti itsenäisen valtion viimeinen tunnusmerkki. ilmavalvontakuva on vielä luovuttamatta, minkä vuoksi EU:n ulkopuolelle suuntautuvien ennalta ehkäisevien yhteisoperaatioiden suunnittelu on epätodennäköisempää.
Kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren ajattelua kannattaa jatkaa. Jos Suomen turvallisuus Euroopan unionissa toteutetaan Nato-jäsenyyden kautta, joudutaanko Suomessakin luopumaan viivyttävästä aluepuolustamisesta ja samalla antamaan pois Itä- ja Pohjois-Suomi? Miksi maakunnissa, joita tuskin puolustettaisiin, pitäisi edellyttää sen asukkailta asevelvollisuutta, koska maakunnathan ovat avoimein kaupunkien tapaan avoimia maakuntia. Jos nyt esimerkiksi Osmo Soininvaaran puolustusoppien mukaan vaikka Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu ja Lappi jätettäisiin puolustuksetta niin miten paljon Norjan täytyisi siirtää lisää joukkoja Pohjois-Norjaan?
Oikeastaan ainut poliitikko tai virkamies Pohjoismaissa, joka ajattelee Euroopan unionin puolustusta Pohjois-Euroopassa tuntuu olevan Sverre Diesen – ja hänkin Norjasta.
http://no.wikipedia.org/wiki/Sverre_Diesen
Suomen kannalta kutistaminen Nato-kokoon aiheuttaa mielenkiintoisia seurauksia, ei pelkästään Norjan osalta, vaan myös Viron ja Suomenlahden osalta, koska Ruotsin puolustuspolitiikka puolustusväliteollisuutta lukuunottamatta alkaa muistuttamaan Tanskan puolustuspolitiikkaa.
Pohjoismaissa lukuunottamatta Islantia, joka on poikkeustapaus, Tanskan ja Norjan puolustuspoliikat ovat toistensa ääripäivä ja Ruotsi ajautuu Tanskan linjoille, joka tekee ydinasevarjon kädensijaan tarrautumisen kouristuksenomaisesti välttämättömäksi. Norjan puolustuspolitiikka muistuttaa Suomen puolustuspolitiikkaa.
Jos Suomessa alettaisiin puolustuspoliittinen keskustelu Nato-jäsenyyden sisältöjen kannalta, pitäisi keskustella mm. se, tukisiko Suomi Norjan vai Ruotsin puolustusta enemmän, miten paljon Suomi joutuisi Ruotsin puolustusta tukiessaan ottamaan vastuuta esimerkiksi balttilaisen Naton sotilaallisesta tyhjiöstä omin ilmavoimin, meritaistelevin ilmavoimin, sukellusveneostoin jne. Suomenlahden kilpavarustelun maksajat ja kustannukset pitäisi selvittää ennen hynttyiden yhteen panemista.
Amiraali Kaskeala mielestään realistina nykyasetelmin on ehdottanut, että siviilipalveluksesta pitäisi tulla arvostettua. Tavoitteena on varusmiesten vähentäminen ”asevelvollisuudesta luopumatta”, koska se on poliitikoille isänmaallinen arvo sekä reservin kutistaminen 60 000 sotilaaseen, jolloin ydinasevarjoa saa pyytää jo ensimmäisten tuntien aikana.
Maat, joilla on itsenäisyyttä kaksi tuntia tai kaksi päivää ovat diplomaattisesti heikompia kuin maat, joilla itsenäisyyttä voi kestää puolitoista tai kaksikin viikkoa. Niillä ei voi olla jämerää diplomatiaa eikä kärsivällistä kauppapolitiikkaa.
Niin Euroopan unionissa kuin Natossakin Suomi rikkaana Pohjoismaana olisi nettomaksaja. Ilman Venäjän kauppaa Suomi ei voi rikastua maksimaalisesti eikä täyttää naapureidensa turvallisuustakuutarpeita, koska sillä ei ole verotuloja ostaa parhaita länsiaseita tai – edes euroaseita, kunhan EADS saa tuotantonsa toimimaan.
Ainoa halpa ja uskottava puolustus on ydinase. Se on toiminut niin Kiinassa, Intiassa, Pakistanissa kuin ehkä Israelissakin. Ydinasevarjosta puhuminen tarkoittaa ydinsodan kannattamista, sitä, että joku ydinaseiden haltija aloittaa maailmansotaa vähäisemmästä syystä maailmanlopun. Onko se realismia?
Tuhosiko Yhdysvallat Pohjois-Vietnamin siksi, että se veti tavanomaiset joukkonsa pois ja Pohjois-Vietnam oli voittamassa sodan? Voittiko Britannia Falklandit takaisin uhkaamalla omalla tai Yhdysvaltain ydinaseella Naton kautta Argentiinaa? Paniko Neuvostoliitto afgaanit kuriin ydinaseella?
Puolustuspoliittinen keskustelu on periaatteessa kahden sotatieteellisen koulukunnan keskustelua: aluepuolustajien ja hyökkääjien. Jos sotien voittaminen on varmaa, ei kannata kuin hyökätä ja muuttaa maailma sellaiseksi, ettei diplomatialla ja kriisinhallinta-ajattelulla sekä eskalaation rajoittamisella ole merkitystä.
Kyse Suomen osalta ei ole siitä, onko Suomi Naton jäsen vai ei. Kyse Suomen osalta on siitä, miten paljon turvallisuustakuita Norjalle, Ruotsille ja Virolla Suomen puolustuspolitiikka tuottaa ja miten paljon uhkakuvia Suomen tilannekuvien jakaminen naapureille tuottaa esimerkiksi Venäjälle.
Natossa Suomi on nettomaksaja niin kuin kaikessa muussakin. Ilman Venäjän kaupan tuottoja on vaikea ostaa kalleimpia uusia aseita ja järjestelmiä edes koekappaleiksi ja tutustuttavaksi. Jos jonkun käsitys maanpuolustuksesta on se, kuin yhdellä pataljoonalla on läsnä jatkuvasti Aasiassa, on se samaa kuin kesäsota Kannaksella tai talvisota tundralla, kannattanee käydä maanpuolustuskurssi uudelleen.
Suomi voisi liittoutumiskeskustelun sijaan panostaa maasodankäyntiin ja järjestää Venäjän ja Norjan kanssa Suomen Lapissa vuosittaiset rauhankumppanuusharjoitukset: kaikilla jalkaväen ja tykistön aseilla. Näin saisi raikasta ilmaa pakkasessa eivätkä ajatukset kiinnittyisi poliisitoimintaan Aasiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsille NATO ei ole tärkeä. He puolustuvat maataan viimeiseen suomalaiseen ja tarpeen tullen myös viimeiseen norjalaiseen saakka. Entä jos suomalaiset loppuisivat kesken?
Tulisiko hurreille sitten NATO-ikävä?
Ruotsin Suomea edullisempi geopoliittinen asema johtuu siitä, että he itse hävisivät sodassa ja menettivät Suomen. Sen jälkeen itsenäinen Suomi on hävinnyt pari kertaa sodassa ja tehdyissä rauhoissa menettänyt osia alueestaan. Nykyisessä energiasodassa Suomi aikoo luovuttaa vapaaehtoisesti ja vastikkeetta osan talousvyöhykettään Neuvostoliiton seuraajavaltion valvontaan.
Tällä tarkoitan Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken linjausta.
Saksa, joka on hankeen toinen osapuoli, ei ole kiinostunut siitä mitä heidän takapihoillaan tapahtuu. Tärkeintä heille on turvata energian saanti. Suomi on taas pelkkä pelinappula näiden isojen poikien leikeissä.
Ilmoita asiaton viesti
Puolueeton Ruotsi liittoutui sotilaallisesti Yhdysvaltain kanssa 1960 salaisella sopimuksella.
Secret nuclear submarines guaranteed Swedish securityhttp://www.foi.se/FOI/templates/Page____4065.aspx
Ruotsi harjoitti neuvostovastaista vakoilua Suomen alueelta 1970-luvulla vaarantaen Suomen puolueettomuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä koko keskustelu keskustelun puutteesta on naurettavaa.
Eli tilanne on yksinkertaisuudessaan se, että:
1. Ne henkilöt, jotka haluavat Suomen NATOon, haluaisivat, että asiasta keskusteltaisiin.
2. Ne henkilöt, jotka eivät näe NATOon liittymistä juuri nyt ajankohtaisena, eivät ole kiinnostuneita keskustelemaan tästä aiheesta.
3. Ne henkilöt, jotka haluavat Suomen NATOon syyttävät ei haluavia keskustelun tukahduttamisesta ja vaientamisesta ja ties mistä kylmän sodan juoksuhautoihin jämähtämisestä.
4. Ne henkilöt, jotka haluavat Suomen NATOon eivät voi itse tehdä aloitetta keskusteluun esimerkiksi julistamalla kannattavansa NATOon liittymistä näistä ja näistä syistä, koska suomalaisista valtaosa suhtautuu NATOon liittymiseen torjuvasti.
Ja poliitikkojen täytyy ajatella hieman myös äänestäjiään.
Ei synny oikeaa keskustelua kuvitellusta aiheesta.
Jos Kokoomuspuolue (jonka jäsenistä valtaosa ilmeisesti kannattaa NATOa) ilmoittaisi julkisesti tavoitteekseen Suomen NATOon liittämisen vuoteen 2010 tai what ever mennessä, ja perustelisi kantansa, luulen, että heidän kaipaamansa keskustelu varmasti syntyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Eli tilanne on yksinkertaisuudessaan se, että:
1. Ne henkilöt, jotka haluavat Suomen NATOon, haluaisivat, että asiasta keskusteltaisiin.
Näin tietenkin on, koska hehän haluavat virallisestikin muuttaa olotilaa. Kaikkein onnettominta on kuitenkin se, että vaaditaan kohteliaisuudesta ja keskinäisestä kunnioituksesta luopumista vaatimalla, että asioista pitäisi keskustella niiden oikeilla nimillä. Kun esitetään selvää puhetta, asianomaiset loukkaantuvat ja alkavat sättiä, koska eivät halua selvää puhetta Ruotsin, Viron tai Yhdysvaltain puolutuspolitiikasta eivätkä Tanskan ja Norjan puolustuspolitiikan eroista. Toisin sanoen ne, jotka haluvat keskustella asioista niiden oikeilla nimillä lopettavat itse keskustelun, kun se on tulossa kliimaksiinsa.
2. Ne henkilöt, jotka eivät näe NATOon liittymistä juuri nyt ajankohtaisena, eivät ole kiinnostuneita keskustelemaan tästä aiheesta.
Eivät tietenkään, koska eivät halua ulkopoliittisesti loukata esimerkiksi Yhdysvaltoja, vaan ovat hienotunteisia. Suomessa ei ole poliitikkoa, joka menisi Moskovaan pitämään kansainvälisten suhteiden instituutissa esitelmää siitä, millainen haaste yhdysvaltalaistenkin mielestä republikaanien ulkopolitiikka ja Zbigniev Brzezinskin doktriini maailmassa on. Yksi suomalainen poliitikko puhui tästä YK-puheessaan ihmisoikeuksien näkökulmasta eikä ole saanut kutsua presidentin puheille Yhdysvaltoihin sen jälkeen.
Asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä ei ole hyvä diplomatiaa, koska suurvaltojen tyhmimmätkin äänestäjät ja toimittajat ymmärtävät, mistä on kyse.
3. Ne henkilöt, jotka haluavat Suomen NATOon syyttävät ei haluavia keskustelun tukahduttamisesta ja vaientamisesta ja ties mistä kylmän sodan juoksuhautoihin jämähtämisestä.
Tämä johtuu siitä, että konflikti on epäsymmetrinen. Itsenäisyyden puolustajat eivät halua alentua keskustelemaan vulgäärein argumentein vakavista asioista.
4. Ne henkilöt, jotka haluavat Suomen NATOon eivät voi itse tehdä aloitetta keskusteluun esimerkiksi julistamalla kannattavansa NATOon liittymistä näistä ja näistä syistä, koska suomalaisista valtaosa suhtautuu NATOon liittymiseen torjuvasti.
Ongelmana on se, että on vaikea puolustaa kantaa julkisuudessa, jolle on vain vähän asiaperusteita. Jos puolustaa kantaa, jolle ei ole perusteita, on vaikea pysyä järkimiesten tai -naisten kirjoissa. Uskottavuus menee.
Ja poliitikkojen täytyy ajatella hieman myös äänestäjiään.
Niin tulee. Suomen liittäminen miehittäjänä Irakin sotaan joulukuusta 2002 maaliskuun 2003 vaaleihin oli niin traumaattinen kokemus Suomessa, että se jätti jälkiä. Suomen puolustusvoimat puolestaa, joka ajaa hyviä panssarivaunuja ilmeisesti pienellä korruptiolla ruotsalaisen Stenan sulattoon tulee paljastaneeksi senkin, että seuraava uhkakuva alkaa vasta 2025-2030. Samaan suuntaan toimii puolustusovoimien saattaminen rauhanajan kannalle kolmesta puolustautumaan kykenevästä maanpuolustusalueesta, joihin maan jaettiin 1993, kun maassa oli Elisabeth Rehn-ilmiö ja Zhirinovskin pelko. Suomen puolustusvoimat siirretään uutenavuotena 2008 noin 15 vuoden sotatilan jälkeen takaisin rauhanajan kannalle ja maavoimaesikunnan uskotaan tarjoavan kehittämismahdollisuuksia erityisesti pienille aselajeille, jotka jakautuivat maanpuolustusaluejaossa melko pahasti. Viidentoista sotavalmiusvuoden jälkeen puolustusvoimat palaa rauhantilaan ja seuraava uhkakuvitus alkaa vasta joskus 2025-2030.
Ei synny oikeaa keskustelua kuvitellusta aiheesta.
Jos Kokoomuspuolue (jonka jäsenistä valtaosa ilmeisesti kannattaa NATOa) ilmoittaisi julkisesti tavoitteekseen Suomen NATOon liittämisen vuoteen 2010 tai what ever mennessä, ja perustelisi kantansa, luulen, että heidän kaipaamansa keskustelu varmasti syntyisi.
Kokoomus ei halua siirtyä oppositioon eivätkä kokoomuskansanedustajat halua menettää ministerinpaikkojaan eivätkä -palkkojaan. Kokoomus on liittoutumattoman Suomen viides kolonna hallituksessa. On paljon helpompi soluttaa ulkoasiainministeriö ja puolustusministeriö kuin oppositiossa huudella Nato-jäsenyydestä jossain mielipidelehdissä. Tärkeää ei ole Suomen Nato-jäsenyys, vaan se, että Kokoomus saa olla tekemässä toimenpiteitä, jotka ovat Suomen Nato-jäsenyyden mukaisia:
– maanpuolustuksen muuttaminen kansainväliseksi toiminnaksi
– ilmavoimien muuttaminen meritaisteluun Suomenlahdella kykeneväksi, rynnäköiväksi ilmavoimaksi
– ilmatankkauksen opettelu, jotta voitaisiin antaa vaikka ennalta ehkäiseviä iskuva syvälle vihollisen alueelle siinäkin tapauksessa, että se olisi eri mieltä ja iskisi raskaasti Suomen lentokentille ja varalaskupaikoille
– Suomen ylimääräisestä pinta-alasta, Itä- ja Pohjois-Suomesta luopuminen ja kaiken panostaminen Suomenlahteen ja Pohjois-Viroon
– turvallisustakuun myöntäminen balttilaiselle Natolle
– laaja strateginen tiedustelu
Tärkeää ei ole Suomen Nato-jäsenyys, vaan se, että liittoutumaton Suomi toimeenpanee Suomen Nato-jäsenyydestä seuraavia toimenpiteitä.
Ilmoita asiaton viesti
Stroessnerilla, eli seikkailutoverillamme Afredolla, oli kyllä enemmänkin yhteistä Kekkosen kanssa. Yksi Urkin vanhoista Etsivän kamuista, joka oli siirtynyt FBI:hin, oli siellä USA:n lähettiläs, joka kävi Suiomessa. Oli siellä muitakin yhteyksiä, ja Alfredo ja Urkki olivat vakaita antikommunisteja. Sitä jopa mainostettiin panemalla Supolle päitä Stroessner Jr:n Asuncionin bordellista – siellä käyneille. Eli Urkki (ja Afredo) tiesivät kaiken, kuten sanottiin. Eivät ehkä aina sitä miotä tuo kaikki oli.
Lähettläiltä ei voi maantasaista tietoa vaatia, ja sdp:n tohtoreilta ei edes primääristä arvostelukykyä. Jos sitä olisi, toveri Kiljunen välttäisi turvalllisuuspoliittisia vertailuja Ruotsiisn, Itävaltaan ja Irlantiin – minne Sveitsi unohtui? Että toveri presidentti Halonen sen teki ehkä velvoittaa, muttei selitä sekään. Julkinen hölynpöly on sitä myös pressan suussa ja suusta.. Paluu Asuncionin oikeisiin bordelleihin olisi mielenkiintoisempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos/kun liitymme Natoon, niin silloin Suomeen perustettaneen useita lentotukikohtia Naton/USAn koneille. (Utti, Kuopio, Rovaniemi)?
Tarkoittaako se myös sitä, että Suomi olisi tavallaan miehitetty?
Tarkoittanee myös sitä, että on ostettava USA:ssa valmistettua sotamateriaalia? Olisiko sittenkin syytä pysyä erossa Natosta?
Ilmoita asiaton viesti
Erilainen geopoliittinen sijainti.
Kiljunen: ”Katsokaa Ruotsia, Itävaltaa tai Irlantia. Ei siellä keskustella, että Natosta ei saisi keskustella. Miksi? Siksi, että Nato-jäsenyys ei ole ohjelmassa. Eletään hyvässä yhteistyössä joka suuntaan ja pidättäydytään sotilasliiton jäsenyydestä. Eikö siinä olisi meillekin malliksi – for the time being.”
Noin 95% EU-kansalaisista asuu samalla NATO-maassa.
Ruotsilla, Itävallalla, eikä Irlannilla ei ole naapurina imperialistista roistovaltiota Venäjää – kuten Suomella. Siten niiden geopoliittinen sijainti ei ole verrattavissa Suomen asemaan.
1. Suomi oli ennen Talvisotaa puolueeton ja luotti mm. YK:n edeltäjään kansainliittoon. Miten siinä kävi – Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939 yrittäen valloittaa koko Suomen;
2. Silloin Suomella ei ollut turvatakuita mistään. Kansainliitto tosin erotti rikollisen hyökkääjän Venäjän jäsenyydestään ja kehotti jäsenmaitaan auttamaan hyökkäyksen uhria – Suomea. Apua tuli kuitenkin hyvin vähän – lähinnä yksityiset ihmiset lahjoittivat kansalaiskeräyksissä Suomen hyväksi ja vapaaehtoisia saapui jonkun verran puolustamaan Suomea. Venäjän liittolainen natsi-Saksa auttoi liittolaistaan Venäjää Suomea vastaan Talvisodassa.
No, vaikka yksi suomalainen vastasikin kymmentä ryssää, niin tämä liittoutumattomuus ja puolustusvoimien huono varustaminen johtivat siihen, että Venäjä miehitti noin 12% Suomen laillisesta alueesta ja noin 420 000 suomalaista joutui pakolaisiksi omista kodeistaan.
3. Suomi on nytkin yksin imperialistisen roistovaltion venäjän naapurina. Ala-arvoisen vähäisistä puolustusmäärärahoista johtuen Suomen puolustuskyky heikkenee kovaa vauhtia – ja samalla Venäjän hyökkäyskyky kasvaa kovaa vauhtia.
4. Suomen on liittouduttava NATOn kanssa – mutta se EI saa missään nimessä johtaa asevelvollisuuteen ja suureen reserviin perustuvan aluepuolustuksen alasajoon, vaan sitä on tehostettava reippaasti. Puolustusmäärärahoja on nostettava. Rakas isänmaamme Suomi on puolustamisen arvoinen.
Miettikääpä huolella tätä skenaariota.
Ilmoita asiaton viesti
Noin 95% EU-kansalaisista asuu samalla NATO-maassa.
Niin asuu, mutta entäs sitten? Euroopan unioni ei ole liittovaltio, vaan valtioliitto ja jäsenvaltioiden kansalaisuus kumuloituu Euroopan unionin tasolle laadullisesti erilailla. Noin voitaisiin laskea, mikäli EU olisi Ranskan kaltainen yhtenäisvaltio.
Ruotsilla, Itävallalla, eikä Irlannilla ei ole naapurina imperialistista roistovaltiota Venäjää – kuten Suomella. Siten niiden geopoliittinen sijainti ei ole verrattavissa Suomen asemaan.
Ruotsin puolueettomuus perustuu siihen, että se on ollut sille itselleen edullista, ei suurempaan aatteellisuuteen kuin vuoden 1809 katastrofiin ja siihen, että jo ensimmäinen maailmansota oli sille tuottoisa. Itävallan puolueettomuus perustuu vuoden 1955 valtiosopimukseen, jolla Neuvostoliitto palautti osansa Itävallasta sille takaisin perustamatta sinne mitään itsenäistä valtiota. Itävallan puolueettomuussopimus palvelee myös Itävallan piensitävaltalaista identiteettiä itävaltalaisia suursaksalaisia vastaan, joista tunnetuin oli Adolf Hitler. Irlannin puolueettomuus perustuu nimenomaan suurvaltavaikutukseen. Irlanti haluaa pysyä erossa Britannian aikaansaamista suurvaltaristiriidoista ja sen aikaansaamista sodista kautta maailman.
1. Suomi oli ennen Talvisotaa puolueeton ja luotti mm. YK:n edeltäjään kansainliittoon. Miten siinä kävi – Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939 yrittäen valloittaa koko Suomen;
Jos Suomi olisi liittoutunut Britannian ja Ranskan kanssa, sille olisi käynyt yhtä huonosti kuin Puolalle. Saksan kanssa liittoutuminen 1939 ei ollut mahdollista koska Saksa oli luvannut Neuvostoliitolle puolueettomuutensa Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kysymyksen suhteen. Saksa oli 23.8.1939-22.6.1941 Neuvostoliiton kanssarikollinen. Liittoutuminen olisi johtanut huonompaan tulokseen kuin puolueettomuus 1939. Liittoutumisesta Ranskan ja Britannian kanssa olisi seurannut Suomen tuho, koska erillisrauhaan ei olisi ollut mahdollisuutta.
2. Silloin Suomella ei ollut turvatakuita mistään. Kansainliitto tosin erotti rikollisen hyökkääjän Venäjän jäsenyydestään ja kehotti jäsenmaitaan auttamaan hyökkäyksen uhria – Suomea. Apua tuli kuitenkin hyvin vähän – lähinnä yksityiset ihmiset lahjoittivat kansalaiskeräyksissä Suomen hyväksi ja vapaaehtoisia saapui jonkun verran puolustamaan Suomea. Venäjän liittolainen natsi-Saksa auttoi liittolaistaan Venäjää Suomea vastaan Talvisodassa.
Juuri tämän vuoksi liittoutuminen Venäjän tai Saksan kanssa on aina hieman ongelmallista. Ne joko yhteisymmärryksessä kuristavat Suomen tai riitelevät sen kappaleiksi. Länsivallat ovat puolestaan liian kaukana eikä niillä ole omaa armeijaan pelkästään Suomea varten.
No, vaikka yksi suomalainen vastasikin kymmentä ryssää, niin tämä liittoutumattomuus ja puolustusvoimien huono varustaminen johtivat siihen, että Venäjä miehitti noin 12% Suomen laillisesta alueesta ja noin 420 000 suomalaista joutui pakolaisiksi omista kodeistaan.
Neuvostoliiton kanssa liittoutuminen Viron, Latvian ja Liettuan tapaan olisi johtanut täysjäsenyyteen Neuvostoliitossa. Sama tulos olisi ollut myös siitä, että olisi liittouduttu Britannian ja Ranskan kanssa. Esimerkkinä Puola ja Norja.
3. Suomi on nytkin yksin imperialistisen roistovaltion venäjän naapurina. Ala-arvoisen vähäisistä puolustusmäärärahoista johtuen Suomen puolustuskyky heikkenee kovaa vauhtia – ja samalla Venäjän hyökkäyskyky kasvaa kovaa vauhtia.
Maanpuolustuksen heikkeneminen ja puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan lisääntyminen on Suomen Nato-kriteeri. Suomea ennen tätä on toteutettu Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Maiden on osallistuttava vapaaehtoisten koalitioon siinä toivossa, että Yhdysvallat tuhoaa koko maailman vain niiden tähden. Kun maissa ei muodostu reservejä, ei ole olemassa armeijoita, jotka voisivat vastaanottaa mittavan nykyaikaisen materiaaliavun. Nato ei ole järjestänyt vielä maille edes omia ilmavoimia ja maavoimissakin on kehittelyn varaa. Suomen liittyminen Natoon veisi Suomelta mahdollisuuden kieltäytyä Aasian siirtomaasodista, hävittäisi Suomesta maanpuolustuksen kansainvälisen toiminnan vuoksi, estäisi ostamasta nettomaksajana uusia länsiaseita Venäjän kaupan loivemman kehittymisen myötä jne. jne. Suomi joutuisi lisäksi paikkaamaan balttilaisen Naton turvallisuusvajetta vaarantaen Itä- ja Pohjois-Suomen puolustusta.
4. Suomen on liittouduttava NATOn kanssa – mutta se EI saa missään nimessä johtaa asevelvollisuuteen ja suureen reserviin perustuvan aluepuolustuksen alasajoon, vaan sitä on tehostettava reippaasti.
Nato-jäsenyydestä seuraa se, että Suomen on käytettävä kaksi prosenttia kansantulostaan puolustusmenoihin ja menot on osoitettava siten, että Suomi alkaa myöntämään Yhdysvalloille turvallisuustakuita Aasiassa. Norjan ja Viron tilanne vaikeutuu. Nato-jäsenyys ja yleinen asevelvollisuus eivät sovi yhteen, koska Nato-jäsenyydestä seuraa kansainvälinen asevelvollisuus. Kun siirrytään palkka-armeijaan, ei kyetä puolustamaan kuin Kymenlaakson länsiosia, Päijät-Hämessä ja osia Uudestamaasta. Kun maanpuolustus kohdistuu vain noin kolmeen maakuntaan 20:stä, on tietenkin selvää, ettei asevelvollisuus enää kiinnosta ketään ja järjestelmä romahtaa itsestään.
Puolustusmäärärahoja on nostettava. Rakas isänmaamme Suomi on puolustamisen arvoinen.
Nyt korotettiin terveydenhoitomenoja sairaanhoitajien palkankorotuksilla. Seuraavaksi jonossa on OAJ. Nato-jäsenyydestä seuraa se, että Suomen on toimittava Yhdysvaltain kriteerein ja Naton säännöillä. Puolustusmenot ovat 2%:ia kansantulosta, mutta ne kohdistuvat yhä enenevässä määrin maanpuolustuksen sijasta ammattiarmeijan palkkoihin, joka sotii aasialaisia siirtomaasotia. Suomelle ei muodostu reserviä, jonka voisi aseistaa ajanmukaisesti. Toisekseen Suomi joutuu maksamaan balttilaisen Naton turvallisuusvajetta suuntaamalla puolustustaan Itä- ja Pohjois-Suomesta Suomenlahdelle ja Pohjois-Viroon Ruotsin eduksi.
Näin ollen Suomi alkaa maksamaan Yhdysvaltain puolutuskustannuksia balttialaisessa Natossa sekä Ruotsin meripuolustusmenoja yhä enenevässä määrin.
Ilmoita asiaton viesti
. Suomi on nytkin yksin imperialistisen roistovaltion venäjän naapurina. (Juhani Putkinen)
_______
Kuka sitä nyt roistovaltion kanssa. Nopeasti kauppasuhteet poikki, eikä missään nimessä puutavaraa tälläisestä maasta;
turistivirrat nopeasti tukkoon miehittämästä Suomen hiihtokeskuksia eikä missään nimessä sijoituksia Pietariin, Viipuriin ja Putkisen rakkaaseen Karjalaan.
Ilmoita asiaton viesti
No, vaikka yksi suomalainen vastasikin kymmentä ryssää, niin tämä liittoutumattomuus ja puolustusvoimien huono varustaminen johtivat siihen, että Venäjä miehitti noin 12% Suomen laillisesta alueesta ja noin 420 000 suomalaista joutui pakolaisiksi omista kodeistaan.(Juhani Putkinen)
————
Niinpä niin, kun tuli se yhdestoista – toiseksi jäätiin, mutta tulihan hopeaa !
Ilmoita asiaton viesti
No, vaikka yksi suomalainen
16:55 pakista
No, vaikka yksi suomalainen vastasikin kymmentä ryssää, niin tämä liittoutumattomuus ja puolustusvoimien huono varustaminen johtivat siihen, että Venäjä miehitti noin 12% Suomen laillisesta alueesta ja noin 420 000 suomalaista joutui pakolaisiksi omista kodeistaan.(Juhani Putkinen)
————
Niinpä niin, kun tuli se yhdestoista – toiseksi jäätiin, mutta tulihan hopeaa !
muokkaa vastaa
Ilmoita asiaton viesti
. Suomi on nytkin yksin
16:14 pakista
. Suomi on nytkin yksin imperialistisen roistovaltion venäjän naapurina. (Juhani Putkinen)
_______
Kuka sitä nyt roistovaltion kanssa. Nopeasti kauppasuhteet poikki, eikä missään nimessä puutavaraa tälläisestä maasta;
turistivirrat nopeasti tukkoon miehittämästä Suomen hiihtokeskuksia eikä missään nimessä sijoituksia Pietariin, Viipuriin ja Putkisen rakkaaseen Karjalaan
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko ajatella, että Putin olisi Venäjän Juhani Putkinen – patriootti
henkeen ja vereen ( lisäksi KGB:n eversti )
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti data-konekin on ymmällään Juhani Putkisen ajatuksenjuoksusta ja heittelee tekstejä sinne tänne. Kommenttini kuuluvat siis Juhani Putkisen osastoon.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on jo Yhdysvaltain laivastolle sopivat järjestelmä F-18 Hornetien vuoksi. Suomen Nato-satama on väylältään syvennetty Porin satama. Kunnalliset johtokeskukset ovat komentopaikkoja, jotka on toteutettu sisäasiainministeriön rahoilla puolustusbudjetin ulkopuolella. Tämä on täysin liittoutumattoman maan toimintaa. Samat infrastruktuurit voitaisiin tehdä Venäjän kanssa.
Venäjän kannalta on oleellista se, puolustautuisiko Suomi Naton kanssa Euroopan unionissa Venäjää vastaa, vai osallistusiko se iskun antamiseen ennakkoon Venäjää vastaan niin kuin esimerkiksi toukokuussa 1941.
Venäjän huolena ei ole puolustautuva Suomi, vaan hyökkäävä Suomi.
Ruotsille on annettu sen puolustuksen parantamiseksi jo Suomen merivalvontakuva. Ruotsi hakee välittäjän asemaa Norjan ja Suomen välille, joten se voi vaikka välittää Suomen merivalvontakuvan Norjalle. Norjalle siitä ei ole hyötyä, mutta Natolle on.
Se, onko Suomi liittoutumaton, ratkaisee ilmavoimien yhdistäminen ja ilmavalvontakuvan yhdistäminen.
Suomen alue on sen verran Natolle arvokas, ettei Suomen tarvitsisi sotia Afganistanissa tai Irakissa tai Iranissa niin kuin maiden, joiden alueella EU:n keskellä ei ole Yhdysvalloille mikäänlaista sotilaallista merkitystä.
Ennen Neuvostoliitto MAKSOI bilateraalikaupalla YYA-Suomelle sen puolueettomuudesta. Nyt Suomessa ryhdytään maksamaan Yhdysvalloille siitä, että saadaan liittoutua.
Kuitenkin tosiasiassa Natolle riittäisi Suomi tukialueena Venäjän vastaisessa sodassa koko maksuksi kanssasotimisesta, koska Suomi tuhottaisiin ja EU:n kannalta oleellisia alueita voisi säästyä konfliktin alkuvaiheessa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Kostamus ollut aikoinaan Neuvostoliiton puolustuksen tai sotilaallisen infrrastruktuurin osa? Strategisesti se sidottiin 1969 lähtien tunnelliin, jota Afganistaniin rakennettiin tielle Moskovasta Kabuliin. Ja kun se 1979 miehitettiin, Oulu/Vaasa olivat suuren NL:n radio- ja tutka-aluksen asemapaikka. Ei sitä Ruotsia vastaan tarvittu. Eikä tuollaista nykyhistorioiden mukaan tapahtunut.
Nyt tuo sama Kostamus voisi ryhtyä palvelemaan taloudellisia tarpeita, jotka 30 vuotta sitten olivat virallinen selitys, mikä ei ollut kyllin hyvä Suomen ulkopuolella. Vai olisiko jossakin nettiosoitteessa muuta?
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin Sanomien artikkeli Kostamuksesta paljastaa, että Neuvostoliiton vuoriteollisuusministeriöllä olisi ollut 27 kannattavampaa investointia kuin Kostamus, mutta Kekkosen painostuksesta Brezhnev suostui Kostamukseen Kainuun työllisyyden vuoksi.
Kostamus oli yksi niistä hankkeista, joissa Neuvostoliitto maksoi kansantaloudellisesti suomalaisille Suomen puolueettomuudesta, joka oli paljon puolueettomampaa kuin Ruotsin puolueettomuus.
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän syystä NL:n lähetystön ja sotilaiden infopalvelu jakoi kuvia, joilla isjoja torjuntaohjuksia oli radalla liikkuvilla lavoilla? Muistan asian vuodelta 1970 ns. strategisen torjunnan ohjusten yhteydestä; jonkun alueen yläpuolella pamahtavien ohjusten ympäristövaikutukset arvioitiin – elämälle haitallisiksi. Ehkä oli onneksi, että näistä jutuista tuli sopimus. Mutta kyllä tuo 1979 radio- ja tutka-alus oli diskreditoiva; se niinkuin liitti radan pitkän tähtäimen NL-strategiaan. Ote Persian lahden rannikoista oli yhä kumouksen etenemisen edellytyksiä silloin.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelijat eivät varmastikaan halua Suomeen venäläisten elintasoa eivätkä venäläistä komentoa.
Venäjä vahvistuu suurvaltana koko ajan. Rauhan aikanakin sen poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen vaikutusvalta on hyvin suuri. Suomalaiset käyttävät keskustelussa käännettyä lainatermiä suomettuminen. Suomen suomettumisen sijasta venäläiset puhuvat varmaan mieluummin Suomen venäläistämisestä. Itsenäisyyden säilyttämiseksi Suomen on suuntauduttava voimakkaasti länteen.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelijat eivät varmastikaan halua Suomeen venäläisten elintasoa eivätkä venäläistä komentoa.
Missä tällainen vaihtoehto on olemassa? Suomessa on toki joitain, jotka haluaisivat olla Neste Oilin optioilla yhtä rikkaita kuin venäläiset oligarkit.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin puolustusministeri haluaa, että Suomi alkaisi maksaa Nato-laskujaan. On selvää, ettei 100 000 000 euron vuotuinen kriisinhallintaraha riitä Suomen Afganistanin sodan kustannuksiksi, vaan se tulee erityisrahoittaa 100 000 000 – 200 000 000 lisäeurolla vuodessa.
http://www.nelonen.fi/kevyt/uutinen.asp?cat=1&d=19936
Tuolla rahalla ilmeisesti pystyttäisiin rahoittamaan 300 sotilasta 100 CIMIC:n sijaan Pohjois-Afganistanin rintamalle.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta eivät baltit menneet sotilasliittoon mukaan siksi, että se on tärkeä keskustelufoorumi tai harjoittaa kriisinhallintaa Afganistanissa. He liittyivät Natoon Washingtonin sopimuksen 5. artiklan vuoksi, artiklan, joka antaa turvatakuut ja päästi heidät viime kädessä Yhdysvaltain ydinsateenvarjon alle.
Baltit menivät Natoon samasta syystä kuin Turkki, joka ei vieläkään ole Euroopan unionin jäsen, Espanja, Slovakia, Slovenia. Tshekki, Puola ja viimeksi Bulgaria ja Romania.
Naton jäsenyys on Euroopan unionin ehdokasjäsenyys. Vain harva nettomaksajamaa, kuten Ruotsi ja Suomi pääsevät Euroopan unionin jäsenvaltioiksi koukkaamatta Naton kautta.
Ukraina on seuraava valtio, jota Yhdysvallat edistää Euroopan unionin jäsenvaltioksi rohkaisemalla sitä lähentymään Natoa mm. Venäjään kohdistuvalla tutkavalvonnalla.
Ainoat maat, joita ei edistetä Naton jäseneksi siksi, että se liittyisi Euroopan unionin, on Georgia, Azerbaidzan ja Israel.
On kuitenkin selvää, että Pohjois-Atlantin (puolustus)liitto on erkaantunut kovin kauas peruskirjastaan, kun Kaukasiaa aletaan liittämään siihen.
Ilmoita asiaton viesti
”Katsokaa Ruotsia, Itävaltaa tai Irlantia. Ei siellä keskustella, että Natosta ei saisi keskustella. Miksi? Siksi, että Nato-jäsenyys ei ole ohjelmassa. Eletään hyvässä yhteistyössä joka suuntaan ja pidättäydytään sotilasliiton jäsenyydestä. Eikö siinä olisi meillekin malliksi – for the time being” – sanoo Mr Kiljunen…
Kyllä maantieteellinen sijainti toki vaikuttaa turvallisuuspoliittiseen asemaan. Irlanti on Iso-Britannian ”takana” merellä ja kulttuuripuolellakin on n. 40 miljoonan irlantilaisia sukujuuria tunnustavan amerikkalaisen sympatia – eivät irlantilaisia kohtaa samat uhkat kuin Suomea eikä heitä jätetä yksin. He ovat nämä asiat todennäköisesti jo sopineet toisin. Ruotsissa kaivataan kyllä NATO-keskustelua, ja ollaan huolissaan että maan hallitus on jumissa menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, kun ei ota kantaa NATO-asiaan. Kylmän sodan aikaan Ruotsilla oli NATO:lta salainen turvatakuu, kuten kirjoittaja varmaankin tietää. Tekivät muut mitä hyvänsä, meidän poliittisten päättäjiemme pitää kyllä keskittyä meidän asemamme tutkimiseen eikä yliolkaisesti, vailla varsinaisia faktoja lausua mitä muut maat miettivät tai eivät mieti.
ON harhaanjohtavaa puhua NATO-keskustelusta. Täytyy puhua turvallisuuspoliittisesta keskustelusta. Jos sitä ei tarvitse käydä, niinkuin kirjoittaja esittää, haluaisin tietää, millä edellytyksillä meidän maatamme puolustetaan mahdollisessa konfliktitapauksessa – ja jos se konflikti on niin mahdoton kun ”eletään vaan hyvässä yhteistyössä joka suuntaan”, niin luovutaan samantien kokonaan puolustusvoimistakin. Täytyy sanoa että olen jossain määrin yllättynyt Mr Kiljusen kepeästi argumentoidusta linjanvedosta. Vai löytyisikö se liittolainen Kiljusen mielestä jostain muusta ilmansuunnasta?
Ilmoita asiaton viesti
Mutta Kimmo!
Oletko aivan sokea. Etkö todellakaan näe että suuri ja mahtava naapurimme haluaa todella suureksi ja mahtavaksi.
Kysynkin sinulta Kimmo mitähän tämä suuri ja mahtava sitten tekee kun sen on oikein suuri ja mahtava.
Tiesitkö Kimmo että tämä suuri ja mahtava haluaa hallita maailman energiavaroja ja päättää siitä kuka niitä saa. Minäpä paljastan sinulle Kimmo että niitä rikkauksia saa vain ne jotka ovat yhtä tämän suuren ja mahtavan kanssa. Niille jotka eivät halua olla samaa mieltä
tai yhtä, laitetaan luu kurkkuun ja ainakaan niiden ei anneta vapaasti päättää alueensa meristä, ilmatilasta,merenpohjasta, järvien vesistä,jokien virtaamista,tuulistakin niitä tullaan rokottamaan.
Kysypä vaikka Tsetseneiltä, Gruusialaisilta, tai vaikkapa Inkeriläisiltä,Karjalaisilta, Kirgiiseiltä, Tataareilta jne…he kaikki ovat kanssani samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa ei oikeasti saa keskustella edes Natosta keskustelemattomuudesta. Siellä on lukuisista asioista ainoa oikea totuus ja paljon tabuja.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa hyvinvointi on niin pitkällä, ettei Ruotsissa kannata kulkea takki auki ja uhota, että asioista tulee keskustella niiden oikeilla nimillä
Ruotsissa nimittäin oli vuosia Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kuninkaan alamaisille epäselvää, miten sotilaallisesti liittoutunut puolueettomaksi mainittu Ruotsi Yhdysvaltain kanssa oli.
Ruotsin salaista diplomatiaa ja sotilaallista liittoutumista Yhdysvaltain kanssa piti oikein viran puolesta selittää ruotsalaisilla, jotta he olisivat ymmärtäneet ensisijaisesti vain kaalimaille tarkoitetun Naton rauhankumppanuuden Ruotsin osalta.
Secret nuclear submarines guaranteed Swedish security
http://www.foi.se/FOI/templates/Page____4065.aspx
Ruotsin puolueettomuuden laatu oli ajoittain sellaista, että neuvostoliittolaisten piti ampua ruotsalainen sotilaslentokone alas liiallisesta uteliaisuudesta.
Suomessa Neuvostoliiton vastainen tiedustelutoiminta hälveni, kun Kekkonen ja Hrutshev olivat sopineet molemmin puolisesta vakoilun rajoittamisesta. Suomen rajoilta loppui pintavakoilu eivätkä entiset kaukopartiomiehet tehneet enää retkiä yhdysvaltalaisten piikkiin Murmanskiin tiedustelemaan Neuvostoliiton ydinaikeita.
Leninin sijaan voisi joku intellektuelli ehdottaa Hrutshevin patsasta Helsinkiin tai korkokuvaa Tammieniemen saunaan. Hrutshev saunoi niin hyvin Kekkosen kanssa, että politbyroon toverit moittivat häntä siitä ja Kekkonen sai alkaa ravata Zavidovoon, jossa oli useampi korvapari kuin Hrutshevin kuuntelemassa, mitä Kekkonen Hrutsheville jutteli.
Ruotsissa ei saa keskustella Ruotsin Nato-jäsenyydestä, koska tällöin medelsvenssonit alkaisivat keskustella siitä, miksi Ruotsin puolustuspolitiikkaa ajetaan niin nopeasti Tanskan malliin.
Ruotsissa on sivistysvaltiolle tyypillinen korkeatasoisen teeskentelyn kulttuuri. Tämänkin piirteen osalta ruotsalaiset ovat laskeutuneet puusta hieman aikaisemmin suomalaisia sekä oppineet käyttämään haarukkaa aikaisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvaltain ydinasevarjo Ruotsissa etenee
Ruotsi toteuttaa Nato-kriteerejään luopuen maavoimistaan. Ruotsin puolustuksen perustaksi tulee Yhdysvaltain ydinasevarjo. Ruotsi ilmeisesti ryhtyy Tanskan tapaan suorittamaan pataljoonan tai kahden voimalla kansainvälisiä operaatioita ja luopuu maanpuolustuksestaan.
Ruotsissa viivyttävät Pohjois-Norjaan sijoitetut Nato-joukot, Suomen maavoimat, Suomen Suomenlahdella rynnäköivät ilmavoimat sekä Suomen laivasto.
Ruotsi keskittyy johtamisjärjestelmien suunnitteluun ja älykkäiden operaatioiden suunnitteluun huipputekniikan avulla.
Ruotsin Nato-koheesio aiheuttaa sen, että Suomi joutuu jakamaan rintamavastuuta Pohjois-Afganistanissa sitoutumalla joukkojen lisäämiseen siellä.
http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Ruotsin+asepalvelu+ete…
Puolustusministeri Häkämies haluaa puolustusmäärärahoihin korotuksen.
Suomen Yhdysvalloille ja eurooppalaiselle Natolle Aasiassa myöntävät turvallisuustakuut lisäävät Suomen valtionmenoja.
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisyys, että syntysi kriisi, jossa nato hyödytäisi Suomea on huomattavasti pienempi kuin todennäköisyys, jossa nato-maa tulee vedetyksi mukaan eskaloituvaan uskon-sotaan.
Etenkin naiivia on esittää puhtaasti sotilaallisia uhkia Suomelle. Sellaisia ei ole eikä tule – palveluyhteiskuntiin ei hyökätä, sillä sotiminen on kallista, ja voittaja saa palkinnoksi ainiastaan huonontuneita suhteita ulkomaihin, kapinoivia kansalaisia ja tuhotun infrastruktuurin. Ei ole Karjalan koivulla juurikaan kurssia.
Taloudellinen painostus on asia erikseen, mutta se ei ole nato-kysymys.
Malli, jossa vanahanaikaisia sotia käydään vaatisi Venäjältä ennenkokokemattoman väestöräjähdyksen. Jos lukija kokee tämän kommentin hankalaksi, kehotan perehtymään aiheeseen omin avuin, sillä en aio muutta tätä kommenttia laajamittaiseksi esitelmäksi.
Maat, joissa on öljyä, ovat asia erikseen. Sen tähden voi riskeeratakin jopa biologisen- tai ydinsodan. Suomen tähden tuskin.
Joten, mitä muuta nato-jäsenyydellä saavutettaisiin kuin pääsy niihin pöytiin, joihin Martti Ahtisaari suotta haikali.
Ne pöydät ja sodat niiden kanssa, jotka vaativat tähteitä. Väsynttä marinaa jatkoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisyys, että syntysi kriisi, jossa nato hyödyntäisi Suomea on huomattavasti pienempi kuin todennäköisyys, jossa nato-maa tulee vedetyksi mukaan eskaloituvaan uskon-sotaan.
Todennäköisyys sille, että Nato jättäisi Suomen miehittämättä, vaikkei Suomi olisi Naton jäsenvaltio ja vaikka Suomi olisi 20-30 vuotta jättänyt käymättä siirtomaasotia Yhdysvalloille Aasiassa turvallisuustakuita myöntäen on yhtä pieni kuin se, että Yhdysvallat tuhoaisi Naton 5. artiklan perusteella koko maailman vain Suomen vuoksi.
Suomen alue on sen verran arvokas Venäjän kyljessä Natolle, että sen hallussa pitäminen Suomen tasavallan keinoin on riittävän arvokas optio Natolle, vaikka Suomi olisi puolueeton maa ja jäisi odottelemaan liittoutumattomana maana Euroopan unionin itsenäistymistä Yhdysvalloista.
Euroopan epätasapainoinen, mutta samalla dynaaminen tila johtuu siitä, että vaikka Itä-Eurooppa vapautui Varsovan liitosta ja Neuvostoliitosta, ei Länsi-Eurooppa vieläkään ole itsenäistynyt Yhdysvalloista turvallisuuspoliittisesti.
Britanniasta ei milloinkaan tule Yhdysvalloista itsenäistä valtiota siksi, ettei Euroopan unioni ole valmis turvallisuustakaamaan sille koko brittiläistä kansainyhteisöä ja merentakaisia kruununsiirtomaista, mutta muulla Euroopan unionilla olisi periaatteessa mahdollisuus itsenäistyä Yhdysvalloista ja lopettaa Normandian maihinnousun sekä Saksan antautumisen jälkeinen tilanne. Tähän vain ei toistaiseksi ole poliittista tahtoa.
Itä-Eurooppa on vapaa Neuvostoliitosta, mutta Länsi-Eurooppa ei ole vielä vapaa Yhdysvalloista eikä säästösyistä haluakaan olla. Siksi parasta on viivyttää ja odottaa Euroopan unionin ulko- ja puolustuspolitiikan muodostumista.
Kun Euroopan unioni ja Yhdysvallat joutuvat eturistiriitoihin öljystä Afrikassa tai Aasiassa, alkaa Euroopan unionin itsenäistyminen. Se kuitenkin edellyttää, että Euroopan unionin konfrontoi Venäjän kanssa kunnolla, jolloin Venäjä myy energiansa Euroopan unionin sijasta Intiaan ja Kiinaan, jolloin näiden maiden ihmisoikeusulkopolitiikka suhteessa Myanmariin ja Sudaniin jne. alkaa olla mallikkaampaa ja vastaavasti Euroopan unionin kyseenalaisempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs vaihtoehto olisi, että Itämeren valtiot muodostavat puolustusliiton. Myös Venäjän edun mukaista olisi liittyä sopimukseen, mikä olisi mahdollista maan siirryttyä nykyisestä oligarkisesta yksipuoluejärjestelmästä todelliseen demokratiaan.
Tämä tulisi säilyttämään Itämeren alueen sotilaallisen tasapainon ja samalla rajoittaisi USA:n agressioita tällä aluella. Samalla Venäjä varmistaisi sotilaspoliittisesti selkäpuolensa kasvavan Kiinan uhan vuoksi ja Eurooppa energian saatavuutensa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka se kiljuen arvosteli Häkämiestä?
Luulisi Kiljusenkin huomanneen, että haasteita riittää. Tiedämmekö Venäjän turvallisuusvaatimukset koskien Itämeren kaasuputkea? Gotlannin edustalle on suunniteltu yksi tukikohta huoltoa ja valvontaa varten! Entä muut alueet, onko Ahvenanmaa se, josta voidaan valvoa koko merialue?
Halonen lienee jättäytynyt pois puutullikeskustelusta. Hänelle riitti, että saatiin maamina-ase hävitettyä!
Rekkarallilla on koko Etelä-Suomi tiedusteltu ja vähän muutakin.
Miten helppoa onkaan otta meri- ja ilmaherruus ja sitten maaherruus Kannaksen suunnalta Saaristomerelle ja Kihdin yli Ahvenanmaalle.
Maassame asuu 40.000 venäläistä, kohta heitä on 100.000 ja johtaja Putin alkaa valvoa heidän etujaan Kremlistä käsin.
Siinä ei auta Halosen luomat liikkumatilat, kun ovat tainneet olla vain hänen henkilökohtaisten tavoitteiden apurattaita!
Ilmoita asiaton viesti
Tiedämmekö Venäjän turvallisuusvaatimukset koskien Itämeren kaasuputkea? Gotlannin edustalle on suunniteltu yksi tukikohta huoltoa ja valvontaa varten!
Gotlannin edusta ei kuulu Suomen tasavallalle, vaan Ruotsin kuningaskunnalle. Carld Bildt kuitattuaan venäläisen rahoja Nafta Moskvan optioista ei hän nähnyt asiassa mitään ongelmaa, koska maakaasua tarvitaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Bildt
Muiden puolueiden edustajat, jotka siis jäivät kuivin kuin, elleivät peräti tyhjin käsin epäilivät, että Bildt olisi ollut myös Venäjän asialla. http://www.google.fi/search?hl=fi&sa=X&oi=spell&resnum=0&ct=result&cd=1&…
Nyt Ruotsi rettelöi joillain ympäristökysymyksillä jonkin naisympäristöministerin avulla, vaikka asia oli jo Venäjän kanssa periaatteessa sovittu.
Ongelma on lähinnä Ruotsin hallituksen ja Yhdysvaltain laivaston välinen, mikäli Venäjän Itämeren laivaston huoltotyöt koetaan jonkilaiseksi uhaksi kylmän sodan päättymisenkin jälkeen. Esimerkiksi Viron ulkoministeri onkin ollut sitä mieltä, että putken voisikin vetää maitse, vaikka ennen asia oli ollut aivan mahdoton.
Missään ei ole ollut tutkivaa journalismia, yrittääkö Yhdysvallat vastustaa Euroopan unionin myönteistä linjausta putkista ja onko Ruotsia tai Viroa yritetty palauttaa transatlanttiseen ruotuun sen jälkeen kun Viro torjui sen maalta ja Ruotsi hyväksyi sen meren alle.
Ruotsin demokratialle ja parlamentarismille jatkuva ongelma on maan epäuskottava puolueettomuus eli se, että 52 metriä syvän Itämeren 200 metrin syvänteeseen kätketään yhdysvaltalaisten hyökkäyssukellusveneet.
http://www.foi.se/FOI/templates/Page____4065.aspx
Jos Ruotsi alkaisi puhumaan enemmän asioista niiden oikeilla nimillä niin Carl Gustavin alamaiseksi ymmärtäisivät, miten heidän demokratiassaan asioita oikein hoidetaan ja väärinkästykset jäisivät vähäisiksi. Ruotsin puolustusta varmaan vahvistaa se, että Yhdysvaltain laivaston lisäksi samassa Gotlannin syvänteessä vaikka sukellusveneonnettomuuksien varalta alkaa päivystämään myös Venäjän Itämeren laivasto.
Entä muut alueet, onko Ahvenanmaa se, josta voidaan valvoa koko merialue?
Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, jossa Ruotsin radiotiedustelulentokoneet loukkaavat Suomen ilmatilaa. Ei kuulune enää käytännössä meille, koska ilmeisesti alue on uskottu ruotsalaisten etupiiriin.
Halonen lienee jättäytynyt pois puutullikeskustelusta.. Kauppapolitiikka on kauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vastuulla valtioneuvostossa.
Ilmoita asiaton viesti
Maassame asuu 40.000 venäläistä, kohta heitä on 100.000 ja johtaja Putin alkaa valvoa heidän etujaan Kremlistä käsin.
Onneksi! Saadaan jotain balanssia ja venäjä kolmanneksi viralliseksi kieleksi.
Ilmoita asiaton viesti
Satakunnan Kansa 3.12.2007: Presidentti Tarja Halonen sanoi viikko sitten, ettei hän ole nähnyt mitään dokumenttia liittoutumisen tarpeellisuudesta. Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola: ”Yksi Hornet-laivaston laukaisu, ja ohjuksia on saatava nopeasti lisää Natosta”. Sanalla sanoen: ohjukset riittäisivät vain päiviksi, korkeintaan viikoiksi. Olisiko ylipäällikkö Halosen tutustuttava paremmin (sotatilassa johtamaansa) Suomen armeijaan? Jos taas hän tuntee nämä faktat, on lausunto (liittoutumisen tarpeellisuudesta) tietoista harhaanjohtamista ja jatkoa maamiinojen
hävittämisvimmalle ja EU:n turvallisuustakuiden hylkäämisyritykselle.
Tapio Simonen
Filosofian tohtori
Pori (kun luin oman kirjoitukseni, tuntuu hyvältä asua Länsi-Suomessa)
Ilmoita asiaton viesti
Tapio Simosen välittämä tieto Aholan lausunnosta vahvistaa sen, että on ollut samanlainen valtiopetoksellinen salahanke Suomen viemiseksi Natoon kuin HS:n päätoimittaja Virkkusen kertoma “Operaatio PAX” Suomen viemiseksi EU:hun. Toisin sanoen, kun ostimme Hornet-hävittäjät, niin jotta niihin saisimme myöskin jatkossa ohjuksia, meidän tulisi olla Naton jäsen.
Nyt ei siis keskustelun aiheena enää tulisikaan olla se, liitymmekö Natoon vai emme, vaan mitä sopimuksia suullisia tai kirjallisia on jo tehty kansalaisten selän takana ja päämme menoksi Suomen sitomiseksi Natoon.
Jali Raita, diplomi-insinööri
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko ylipäällikkö Halosen tutustuttava paremmin (sotatilassa johtamaansa) Suomen armeijaan?
Tapio Simosen luulisi tietävän, että Suomessa presidentti yleensä luopuu sotatilassa ylipäällikköödystä ammattimiehen hyväksi. Nykytilassa suorastaan välttämätöntä, koska presidentillä ei ole alkeellisintakaan sotilaskoulutuista.
Ilmoita asiaton viesti
Nato on suuri bluffi. Yhtä suuri tai suurempi kuin ns länsivaltojen, Englanti ja Ranska, väitetty apu Suomelle Talvisodassa. Suurin este Natoon liittymiselle on se, että liittyminen olisi vastoin Pariisin rauhansopimusta ja sen vahvistavaa lakia. Ensiksi pitäisi kumota laki ja toiseksi irtisanoa Pariisin rauhansopimus.
Suomella on voimassa oleva ns Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947, joka on lailla vahvistettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1947 ja asetuksella 16 päivänä syyskuuta 1947. Pariisin rauhansopimuksella on vahvistettu voimassa olevaksi myös Talvisodan rauhansopimus 12 päivältä maaliskuuta 1940.
Suomen vastapuolia Pariisin rauhansopimuksessa ovat olleet ”Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat” ja nykyisin siis niiden seuraajavaltiot:
1. Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto,
2. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta,
3. Australia,
4. Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta,
5. Kanada,
6. Tsekkoslovakia,
7. Intia,
8. Uusi-Seelanti,
9. Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja
10. Etelä-Afrikan Unioni
Jali Raita, diplomi-insinööri
Ilmoita asiaton viesti
Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola: ”Yksi Hornet-laivaston laukaisu, ja ohjuksia on saatava nopeasti lisää Natosta”. Sanalla sanoen: ohjukset riittäisivät vain päiviksi, korkeintaan viikoiksi.
Suunnitteleeko herra Ahola jotain ennalta ehkäisevää iskua lähialueille? Suomellahan ei ole riittävästi aseita minkään kokoisensa maan lannistamiseen ennalta ehkäisevällä iskulla.
Ehkäpä tuo ohjusvarikko kannattaisi suunnitella EU:n tai Yhdysvaltain varaan eikä niinkään projektiorganisaatio Naton varaan.
Suomen kannattaisi ostaa yksi laivue Suhoita, koska Venäjällä riittää ohjuksia myytäväksikin.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsilla on hyvä itänaapuri joka osaa sotia venäläisten kanssa. Itävallalla on Tshekki naapurina, joka sai tuta kommunistista ihanuutta kyllikseen, ja joka siis vihaa venäläisiä ja Irlanti on meren keskellä, Ison-Britannian takana, joka on yksi johtavia NATO maita, ydinasetta unohtamatta. Miksi ihmeessä näissä maissa pitäisi keskustella NATO:sta?
Kiljusen kannattaisi tutkia vaikka karttaa välillä ja ehkä hiukan historiaa ja käyttää tervettä maalaisjärkeä ennenkuin esittää tuollaisia mielipiteitä. For the time being – before it runs out!
Ilmoita asiaton viesti
OPERAATIO PAX
Jos Mauno Koiviston päätös syyskuussa 1990 Suomen irtautumiseksi yksipuolisesti Pariisin rauhansopimuksen 3. luvun sotilaallisia rajoituksia koskevista osista on ollut oikein ja järkevää, niin miksi Manu ei irtisanonut koko Pariisin rauhansopimusta? Jos näin siis olisimme voineet toimia, niin miksi Paasikivi jo aikoinaan ei irtisanonut Pariisin rauhansopimusta vaan meni sen jopa tekemään ja vieläpä YYA-sopimuksenkin Neuvostoliiton kanssa.? Olisimme säästyneet sotakorvauksilta ja Karjalakin olisi saatu takaisin.
Jos Natoon liittyminen on järkevää, niin miksi siihen ei liitytty jo Paasikiven ja Kekkosen aikana?
Onko meillä suomalaisilla vain ollut huono herraonni?
Jali Raita, diplomi-insinööri.
Somerolla 4.12.2007
Ilmoita asiaton viesti
Koivisto oli sen verran varovainen mies, että ei hankkinut lapsiakaan ennen kuin Korean sota oli ohi ja oli varmaa, etteivät kommunistit tee demareista selvää.
Koivisto alkoi rikkomaan Pariisin rauhansopimusta vain apteekkivaa’alla – ei yhtä miehekkäästi kuin Saksa Versailles’n sopimusta.
Koivisto nimittäin ei olisi uskaltanut Pariisin rauhansopimuksen puutteessa jatkaa kesken jäänyttä toista maailmansotaa Britannian ja Neuvostoliiton kanssa siitä mihin se jäi 5.9.1944. Hänhän rehellisenä miehenä ilmoitti, ettei mitään tukea balteillekaan tule näiden itsenäistyessä.
Suomi kuitenkin toimitti polttoainetta luotolla ja lopulta alkoi projektinomaisesti kehittämään Viron puolustusvoimia: 90 suomalaista evp-upseeria aselajeittain ja virolaiset niin RuK:hon. Kadettikouluun kuin Sotakorkeakouluunkin.
Ilmoita asiaton viesti
Naissa kisoissa tulee aina takkiin, oltiin NATO:ssa tai EI. Eli ollaan selka MATOSSA.
Ilmoita asiaton viesti
”Satakunnan Kansa 3.12.2007: Presidentti Tarja Halonen sanoi viikko sitten, ettei hän ole nähnyt mitään dokumenttia liittoutumisen tarpeellisuudesta.”
Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola osoitti pitävästi, että presidentti valehtelee tässä julkisesti. Länsimaissa tällainen olisi tiedotusvälineiden ykkösaihe jo aivan periaatteellista syistä.
Suomessa taas se näyttää olevan tabu, että presidentti ylläpitää väärää turvallisuuden tunnetta samalla, kun supervalta-asemaansa takaisin haikaileva Venäjä panostaa voimakkaasti asevarusteluun ja on poliittisesti matkalla kohti hurmahenkistä kansallissosialismia. Halonen kuuluu myös kieltäneen Sotatieteen laitoksen ym. upseeristoa antamasta julkisia lausuntoja Venäjän uudesta tutka-asemasta Suomenlahden saaressa — tietämättömiä on ilmeisesti helpompi hallita.
Matti Ahola jos kuka tuntee varmasti Suomen puolustuskyvyn sotapotentiaalin kannalta. Yksikään täällä kirjoittava ei ole esittänyt ratkaisua Aholan esiin nostamaan ongelmaan: mitä Suomi tosipaikan tullen sitten tekee, kun ilmavoimien ja maavoimien tärkeimmät asejärjestelmät ovat ammusvarastonsa käyttäneet eikä täydennystä ole saatavissa Halosen turvallisuuspoliittisen linjan takia?
Yllättävää on, kuinka kaikista nettilehdistä juuri Uuden Suomen blogissa Suomen maanpuolustuksen realistista järjestämistä vastustava itsetarkoituksellisen demonisoiva antiamerikkalainen puuta heinää -propaganda näyttää päässeen dominoimaan keskustelua.
Ilmoita asiaton viesti
”Satakunnan Kansa 3.12.2007: Presidentti Tarja Halonen sanoi viikko sitten, ettei hän ole nähnyt mitään dokumenttia liittoutumisen tarpeellisuudesta.”
Ilmeisesti on niin, että Tasavallan presidentiltä joku salaa kaikki ne paperit, joissa kiihkeästi oikeaksi todistetaan, miten välttämätöntä Suomen on kuulua Irakin ja Afganistanin asioiden kovaan ytimeen.
Kun kerran kukaan ei ole ottanut virkavastuulleen esitellä liittoutumisen tarpeellisuudesta kertovia dokumentteja, on ilmeisesti niin, että tarpellisuuden todennäköisyys on niin vähäinen, ettei kukaan riskeevaa virkauraansa ja eläkekertymäänsä asialla.
Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola osoitti pitävästi, että presidentti valehtelee tässä julkisesti. Länsimaissa tällainen olisi tiedotusvälineiden ykkösaihe jo aivan periaatteellista syistä.
Entinen kansliapäällikkö puhuu eläkeläisenä, ei kansliapäällikkönä. Mikähän liene Suomen eläkeläisten liiton tai puolueen kanta asiaan?
Suomessa taas se näyttää olevan tabu, että presidentti ylläpitää väärää turvallisuuden tunnetta samalla, kun supervalta-asemaansa takaisin haikaileva Venäjä panostaa voimakkaasti asevarusteluun ja on poliittisesti matkalla kohti hurmahenkistä kansallissosialismia.
Suomessa valheellisen turvallisuuden tunteen ylläpitäjät ovat valheellista turvattomuuden tunnetta lietsovia tasapainottava voima. Jos valehdellaan yhteen suuntaan voimakkaasti, pitää antivalehdella toiseen suuntaan yhtä voimakkaasti.
Halonen kuuluu myös kieltäneen Sotatieteen laitoksen ym. upseeristoa antamasta julkisia lausuntoja Venäjän uudesta tutka-asemasta Suomenlahden saaressa — tietämättömiä on ilmeisesti helpompi hallita.
Tämä johtunee siitä, että samat tiedot saa suoraan Venäjältä, Google Earth:sta ja Yhdysvalloista kuin sotatieteen laitokseltakin, josta ne saisi ilman englanninkielen sanakirjaa.
Olisi hyvinkin mahdollista, että jotkut tieteenharjoittajat turmelisivat thinktankkeilullaan akateemisen uskottavuuden sotatieteiden harjoittamiselta ja toimisivat esimerkiksi niin kuin määrätietoiset yleisesikuntaupseerit.
Matti Ahola jos kuka tuntee varmasti Suomen puolustuskyvyn sotapotentiaalin kannalta. Yksikään täällä kirjoittava ei ole esittänyt ratkaisua Aholan esiin nostamaan ongelmaan: mitä Suomi tosipaikan tullen sitten tekee, kun ilmavoimien ja maavoimien tärkeimmät asejärjestelmät ovat ammusvarastonsa käyttäneet eikä täydennystä ole saatavissa Halosen turvallisuuspoliittisen linjan takia?
Matti Aholakaan ei kerro ainuttakaan lähdeviitettä tai selvennä, mihin hän perustaa uskonsa, että Suomelta loppuisi ilmavoimat kaikkein ensimmäisenä Itämeren piirissä. Balttilaisella Natollahan ei ole ilmavoimia ensinkään, joten se on sotilaallinen tyhjiö. Norjan ilmavoimat kestävät Suomen ilmavoimia lyhyemmän ajan eivätkä ne ole kuin F-16:ia.
Se, mihin Ahola on budjetoinut Ruotsin ilmavoimat käytettäviksi, ei ole selvää. Ahola ei myöskään kerro, mitkä ovat ne 4-6 ylimääräistä ohjusta, jotka Horneteihin voidaan ladata. Kun F-18 Hornetiin menee neljä tutkaohjusta keskimatkan ilmataisteluohjukseksi ja kaksi infrapunaohjusta lyhyen kantaman ilmataisteluohjukseksi, Aholan mukaan pitäisi sovittaa Hornetiin vielä 4-6 muuta ohjusta.
Kun Ahola on huolestunut Hornetien ohjusten riittävyydestä, herää kysymys, kannattaisiko huolehtia Hornetien lukumäärän riittävyydestä, mikäli Ahola on jo laajentanut Hornetien ja Suomen ilmavoimien käyttötarkoituksent Attack-tehtäviin. Jos ilmavoimien tehtävät 2-3 -kertaistetaan, pitäisi esittää, mitkä ovat nämä uudet tehtävät, kuka näitä tehtäviä Suomelta tarvitsee ja kuka maksaa esimerkiksi F-18:n varustamisen F/A-18:ksi.
Olisi hyvä, jos Ahola entisenä ammattimiehenä nykyisen eläkeläisen vapaudella tarkentaisi, millaisia sotia hän aikoisi nykyisillä ilmavoimilla käydä ja missä. Tällöin päästäisiin siihen, mitä Sitra, Risto EJ Penttilä ja joskus Ben Zyskowiczkin ovat toivoneet eli että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä
Asioista niiden oikealla nimillä puhuminen johtaa yleensä virkarikostuomioon ja mahdollisesti myös vankeuteen – länsimaissakin, jos puhutaan oikeista asoista oikeasti. Siksi on varminta puhua epärelevanteista asioista oikean tuntuisesti.
Yllättävää on, kuinka kaikista nettilehdistä juuri Uuden Suomen blogissa Suomen maanpuolustuksen realistista järjestämistä vastustava itsetarkoituksellisen demonisoiva antiamerikkalainen puuta heinää -propaganda näyttää päässeen dominoimaan keskustelua.
Verkkopalstoja rasittaa sananvapaus, kontrolloimaton demokratia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Crowleyn_lista
Ilmoita asiaton viesti
Sodan ja rauhan ylipäällikkö. Tapio Simonen kyllä tietää (on jopa käynyt intin), että sotatoimia johtavat kenraalit (tai sitä varten nimetty marsalkka), mutta ylipäällikön on huolehdittava armeijasta myös rauhan aikana, ettei käy niin kuin 1939 (varustelun osalta).
Keskustelu Natosta on käytävä hyvissä ajoin tyyliin Kanerva ja Häkämies, ei hyssytellen ala Vanhanen tai pasifistisesti ala Halonen (niistä sinänsä kauniista ajatuksista ei ole apua tosi paikan tullen).
Suomessa on (valitettavasti) vain kaksi älykköä: ministeri Max Jakobson ja kalastaja Pentti Linkola. Ensinmainitun poliittiset analyysit ovat vertaansa vailla ja jälkimmäisen luontoa, ihmisten ahneutta ja demokratian tuottamista keskinkertaisuuksista todella oikeaan osuvia.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelu Natosta on käytävä hyvissä ajoin tyyliin Kanerva ja Häkämies, ei hyssytellen ala Vanhanen tai pasifistisesti ala Halonen (niistä sinänsä kauniista ajatuksista ei ole apua tosi paikan tullen).
On tietysti kaunis ajatus, että asiatieto parantaisi asian kannatusta, mutta yleinen mielipide on arvaamaton.
On ilmeisesti niin, että jos on olemassa varmuus, että kaikki muut torppaavat julkisuuden, tulee halvaksi profiloitua avoimmuuden kannattajana.
Ilmoita asiaton viesti
ihmisten ahneutta ja demokratian tuottamista keskinkertaisuuksista todella oikeaan osuvia
(tapiosimonen)
—-
Minusta kyllä demokratian tuottamat keskinkertaisuudet ovat miellyttävämpiä kuin yli-ihmisten tuottamat ruumiit.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäys Nato-keskusteluun. Tiede-lehden keskustelufoorumilla on Nato vahvasti esillä (Onko Venäjä todellinen uhka Suomelle?).
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=18608
Ilmoita asiaton viesti
Suomi Natoon, otetaan se ratkaiseva askel länteen, niin puolustuskin on uskottava ja liitymme osaksi Läntistä-Eurooppaa ja Pohjois-Atlantia. Suomi Puolan, Baltian, Itä-Euroopan tiellä, mutta myöhässä taas. Mikä se tässä maassa oikein on vikana, että kaikki läntinen demokratia on niin vierasta?
Ilmoita asiaton viesti
”Eikö presidentti Mauno Koivisto yhä jaksa muistuttaa, mitä Suomen historian mustimmat sivut kertovat: meidät on vedetty mukaan muiden sotiin – pahimmillaan etumaastoksi.”
Niin kävi siksi että me EMME olleet missään sotilasliitossa. Jatkosota jossa taistelimme Saksan rinnalla oli seurausta talvisodasta, jossa olimme yksin. Talvisotaan taas jouduimme mm. siksi, että Neuvostoliitto tiesi että puolueettomana maana emme saisi mistään apua. Talvisodan seurauksena alkaneesta jatkosodastakaan emme olisi selvinneet ilman Saksan tukea.
Puolueettomuuden saldo on Suomelle kaikkea muuta kuin positiviinen.
Ilmoita asiaton viesti
”…pitää antivalehdella toiseen suuntaan yhtä voimakkaasti.”
Antivalehtelun kirjoittaja todella näyttää ottaneen ohjenuorakseen, joskin hän liioittelee sitä kovin.
”Matti Aholakaan ei kerro ainuttakaan lähdeviitettä tai selvennä, mihin hän perustaa uskonsa, että Suomelta loppuisi ilmavoimat kaikkein ensimmäisenä Itämeren piirissä. Balttilaisella Natollahan ei ole ilmavoimia ensinkään, joten se on sotilaallinen tyhjiö. Norjan ilmavoimat kestävät Suomen ilmavoimia lyhyemmän ajan eivätkä ne ole kuin F-16:ia.”
Aiempana ilmavoimien komentajana ja puolustusministeriön kansliapäällikkönä Ahola tietää hyvin tarkoin ei-julkisista lähteistä niin sotamateriaalin määrästä kuin nykyaikaisesta ilmasodastakin.
Kirjoittaja puolestaan mm. luulee (tai antivalehtelee?) Naton balttilaisia jäsenmaita kriisin aikana sotilaalliseksi tyhjiöksi, hän uskoo taaempana olevaan Norjaan kohdistuvan kriisissä samanlaisen Venäjän ilmatoiminnan kuin etulinjassa 1000 km rajalla puolustautuvaan Suomeen, ja jättää mainitsematta Norjan F-16:a seuraavan sukupolven hävittäjän oston 2010. Kirjoittaja esittää tietämätöntä puolustusvoimien iskukykytutkimuksesta kirjoittamalla ”…Ahola on jo laajentanut Hornetien ja Suomen ilmavoimien käyttötarkoituksent Attack-tehtäviin”, ikään kuin yksi henkilö tällaiset päättäisi. Antivalehtelua riittää.
Tuskinpa maallikon tarvitsee opastaa ammattilaisia Hornetien aseistamisessa ja ilmasodan strategiassa. — Kuka tarvitsee Suomen puolustuskykyä ilmasta ilmaan tai ilmasta maahan? Suomen kansa pahan päivän tullen.
Matti Aholan esiin nostama vakava kysymys maavoimien ja ilmavoimien pääaseiden materiaalitäydennyksestä kriisin aikana on edelleen vastausta vailla, ja valtionjohto yrittää ohittaa asian vaikenemalla. Tiedotusvälineet ovat pettäneet kansan, jos presidentti ja pääministeri päästetään asiassa näin vähällä.
Ilmoita asiaton viesti
Aiempana ilmavoimien komentajana ja puolustusministeriön kansliapäällikkönä Ahola tietää hyvin tarkoin ei-julkisista lähteistä niin sotamateriaalin määrästä kuin nykyaikaisesta ilmasodastakin.
No miksi hän sitten kertoo, että F-18 Hornetista ammutaan kustakin 10-12 ohjusta? Onko joku jo jossain päättänyt varustaa F-18 Hornetit F/A-18 Horneteiksi? F-18 Hornetissa on kuusi ilmataisteluohjusta.
Miksi Ahola pyrki kansliapäälliköksi Tarja Halosen ylipäälliköimään puolustuspolitiikkaan, kun kerran tämän turvallisuuspolitiikka on niin mahdotonta? Kunnian mies olisi varmaa ilmoittanut omatuntonsa olevan ristiriidassa ylipäällikön kanssa, eronnut ja kirjoittanut sen jo monta vuotta sitten, minkä nyt eläkeläisenä.
Kenraalikunnan Nato-mielipiteet ovat kuin haulikolla ammuttuja. Gustav Hägglund – kuuluisa neljän leijonan kenraali – hoipertelee mielipiteissään suhdanteiden mukaan.
Kirjoittaja puolestaan mm. luulee (tai antivalehtelee?) Naton balttilaisia jäsenmaita kriisin aikana sotilaalliseksi tyhjiöksi, hän uskoo taaempana olevaan Norjaan kohdistuvan kriisissä samanlaisen Venäjän ilmatoiminnan kuin etulinjassa 1000 km rajalla puolustautuvaan Suomeen, ja jättää mainitsematta Norjan F-16:a seuraavan sukupolven hävittäjän oston 2010.
Suosittelisin tutustumaan Norjassa käytävään keskusteluun hallituspuolueiden tasolla JSF-35:n sekundaversiosta, jota tarjotaan projektiin osallistuneille.
Ilmavoimien hankkeet tähtäävät ilmatankkaukseen samoin kuin siihen, että ne ryhtyvät Suomenlahden meritaisteluun, jottei balttilaisen Naton tai Ruotsin tarvitsisi. Ruotsi luovuttuaan tykkimiesten koulutuksesta 2006 ja lopulta jalkaväkiprikaateista pyrkii sitouttumaan Suomen pelkästään Suomenlahteen Suomen omin kansallisin varoin. Amiraalien puolustuspolitiikka ei kohdistu koskaan korpiin eikä kuusikkoihin, vaan aina merelle. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija rupesi kauppaamaan Suomelle jo ruotsalais-saksalaisia sukellusveneitä, joista ensin Norja ja sitten myös Tanska transatlanttisen politiikkansa vuoksi kieltäytyivät.
Yhdysvallat ei halua, että balteille muodostuu itsenäistä puolustuskykyä. Johtoajatuksena on se, että ne ovat panttipataljoonan tarjoavia propaganda-aseita siirtomaasotiin hieman Waffen-SS:n tapaan.
Tämän vuoksi baltit panikoivat heti, kun muutama Internet-sivu reistailee ja sotkevat niin Suomen kuin Saksankin EU-politiikan.
Kirjoittaja esittää tietämätöntä puolustusvoimien iskukykytutkimuksesta kirjoittamalla ”…Ahola on jo laajentanut Hornetien ja Suomen ilmavoimien käyttötarkoituksent Attack-tehtäviin”, ikään kuin yksi henkilö tällaiset päättäisi. Antivalehtelua riittää.
Suomessa puolustusministeri nukkuu niin kuin aina. Hän saa ilmeisesti herkkusienikohtelua. Tilanne ei ole parantunut Elisabeth Rehnin ajoista, jolloin ostettiin Hornetit ilman ohjuksia. Hänen seuraajansa ei edes tiennyt upseerin tyttärenä, mitä jätettiin ostamatta. Onneksi Raytheonin osakkeenomistaja Sasi hieman tenttasi häntä asiasta suuressa salissa.
Tuskinpa maallikon tarvitsee opastaa ammattilaisia Hornetien aseistamisessa ja ilmasodan strategiassa. — Kuka tarvitsee Suomen puolustuskykyä ilmasta ilmaan tai ilmasta maahan? Suomen kansa pahan päivän tullen.
Suomen kansa tarvitsee siedettävän veroasteen ja sen, että Ruotsi ja balttilainen Nato hoitavat osansa. On vallan tyhmää ruveta toimeenpanemaan Suomen Nato-kriteerejä Afganistanissa joukkojen kolminkertaistamisella, Suomenlahdella muuttamalla ilmavoimat rynnäköiviksi, ostamalla ruotsalaisilta sukellusveneitä, joita Tanskakaan ei huolinut sekä ajamaan koko reservi alas.
Jos Aholalla on jokin mielipide niin kertokoon sen asiana älköönkä eläkeläisenäkään politikoiko ylipäällikköä vastaan kevein argumentein. 63 Hornetin täyslaukaus 10-12 ohjuksella oli samanlainen möläys kuin Gustav Hägglundin tarina siitä, että helikopterit tarvitaan kiidättämään maan hallitus käpälämäkeen.
Eivät kenraalit ole politiikan, vaan operatiivisen suunnittelun ja komentamisen ammattilaisia. Kasarmilla kasvaneiden vanhemman polven upseereiden ulosanti ei ole usein edes ensimmäisen kauden kansanedustajan tasoa.
Kun Ahola tietää niin Ahola tarkentaa. Hänhän voi kirjoittaa näkemyksensä vaikka Uuteen Suomeen niin kuin puhemies Sauli Niinistö. Reilu peli!
Ilmoita asiaton viesti
Matti Aholan esiin nostama vakava kysymys maavoimien ja ilmavoimien pääaseiden materiaalitäydennyksestä kriisin aikana on edelleen vastausta vailla, ja valtionjohto yrittää ohittaa asian vaikenemalla.
Kriisejä on monenlaisia. Ei ole sellaista varustusta, että rintamasotaa käytäisiin asemasotavaiheineen kolme vuotta. Ilmavoimien materiaalitäydennys on US Navy. Tätä pohdiskelua voidaan lukea myös eversti Erkki Nordbergin kirjoituksista.
Tiedotusvälineet ovat pettäneet kansan, jos presidentti ja pääministeri päästetään asiassa näin vähällä.
STT, SanomaWSOY. Alma Media ja Yleisradio sekä maakuntalehdet ja iltapäivälehdet ovat markkinataloudessa osakeyhtiöitä, eivät tiedotus eivätkä tiedostusvelvollisia virastoja. Ne tekevät kiinnostavaa ja usein taloudellisesti kannattavaa journalismia. Ne eivät ole oppivelvollisuuskoulun ylläpitäjiä.
Ensimmäiset, joita voisi pyytää täsmentämään kantojaan ovat kenraali Gustav Hägglund, jonka kannat ovat hoipertelevia ja kenraaliluutnantti Ahola, joka eläkeläisenä heräsi virkamiesvuosiensa jälkeen tekemään puolustuspolitiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Crowleyn lista. (2006, elokuun 5). Wikipedia, . Haettu 21.42, elokuun
14, 2006 osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Crowleyn_lista&oldid=1459786
Crowleyn lista on ensimmäisen kerran Cryptome.org-sivustolla esiin
tullut lista, jonka väitetään olevan Yhdysvaltain
keskustiedustelupalvelun CIA:n salaisten operaatioiden apulaisjohtajan,
Robert Trumbull Crowleyn kokoama. Listaan liittyvän salaliittoteorian
mukaan Crowley antoi listan joillekin sanomalehtimiehille ennen
kuolemaansa (8. lokakuuta, 2000). Listan väitetään sisältävän tiedot
2619:sta CIA:n luottotoimittajasta, joille CIA antoi parempia tietoja
juttujen aiheiksi. Lisäksi nämä toimittajat toimivat CIA:n hyväksi
kirjoittamalla medioihin epätosia uutisia yleisen mielipiteen muuttamiseksi.
Näitä Crowleyn monikansallisella listalla olevia henkilöitä, joista
monet olivat saattaneet olla yhdysvaltalaisten tiedustelupalvelujen
palveluksessa ennen CIA:n luottotoimittajiksi ryhtymistään, ei pidetä
varsinaisina tiedustelupalvelun jäseninä. Tämän mediayhteistyön voimaa
arvioi CIA:n Frank G. Wisner sellaiseksi, että heidän avullaan CIA voisi
saada millaisen tahansa sanoman tai mielikuvan julkisuuteen.
Listan ainoa suomalainen on mm. Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia
kustantavan Sanoma Osakeyhtiön pääomistaja Aatos Erkko.
Jali Raita, diplomi-insinööri
Ilmoita asiaton viesti
Maan turvallisuusuhka ei ole kiinni sen koosta ja sen poistamiseen ei välttämättä edes tehoa sotavoimat. Maailman suurin sotilasmahti USA on katsonut suurimmaksi uhakseen Al-Quaida-nimisen järjestön ja on ollut tätä kurittamassa Afganistanissa ja Irakissa jo vuosien ajan löytämättä edes sen johtajaa pelättya bin Ladenia ja voimatta tuhota vastustajaansa. Usko Naton turvatakuisiin on vain harhaluuloisuutta. Ranska ei ole Naton sotilaallisen osan jäsen, koska ei usko USA:n puolustuskykyyn. Jos Ranska ei usko, niin mikä saa meidät uskomaan? Nato itsessään on vain esikuntajärjestö ja sen sotilaallinen voima perustuu USA:n ydinaseisiin. Uskooko kukaan, että USA olisi valmis ydinsotaan Venäjää vastaan viiden miljoonan suomalaisen vuoksi, tuskinpa vain. Saksalla on huonoja kokemuksista Venäjälle menosta eikä Ranskan Napoleonkaan onnistunut pyrkimyksissään. Saksa haluaa pitää hyvät suhteet Venäjään, josta kaasuputkiprojekti on yksi osoitus. Noissa kuvioissa Suomen edut jäävät suurempien etujen alle.
Eversti evp, fil. maist Erkki Nordberg on kirjassaan Suomi, EU, Nato ja Venäjä arvioinut Nato-avun realismia mottonaan Väinö Linnan “Tuntemattomasta sotilaasta” toteamus: ”On lähetettävä lähetti apua pyytämään, ja sanottava heti kärkeen, ettei täällä riitä taas joku puoliksi tapettu ryhmä”. Kirjansa sivulla 166 Nordberg kirjoittaa: “ Nato on ulkopuolisin silmin itse asiassa hyvinvoivista esikunnista koostuva paperiorganisaatio, joka saa kaikkensa ponnistaen rotaatioineen liikkeelle 80 000 sotilasta. Lopputulos, NRF ( suunnitellut Naton nopean toiminnan joukot , lokakuussa 2006 vahvuus olisi 20 000- 22 000 miestä) ovat vain kolmannes edes nykytodellisuudesta. Kuin se puoliksi tapettu ryhmä, joka ei olisi millään riittänyt avuksi, mutta jota sitäkin oli turha pyytää, koska apua ei ollut antaa.”
Kylmän sodan aikana Eurooppa koki monia sodankaltaisia kriisejä: Berliini, itä-Saksa, Puola, Unkari ja Tsekkoslovakia. Suomi säästyi Kekkosen taitavan “saunapolitiikan” ja “meritaistelu”-taidon ansiosta. Ei siinä asevoimia tarvittu. Taustalla toki oli sodissamme koeteltu taistelutahto ja -kyky.
Toimikaamme ja uskokaamme Kekkosen tavoin, että turvallisuus on veräjien avaamista eikä niiden sulkemista Paasikiven varoitus mielessämme, että Moskova ei ole raastuvanoikeus.
Jali Raita, diplomi-insinööri
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus aikonee kaapata vallan http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/taustat/id77863.html
Ilmoita asiaton viesti