Eduskuntako presidenttiä valitsemaan?

Joululomilla sitä ollaan. Eduskunta nukkuu talviunta. Mutta politiikka ei saisi nukkua. Lehdet ilmestyvät päivittäin ja uutisia kaivataan. Jos ei muu auta, niin tehtaillaan uutisia.

En tiedä itkeäkö vai nauraa. Aamukahvit ainakin menivät väärään kurkkuun. MTV:n Huomenta Suomen uutisissa oli ykkösaiheena: ”SDP:n kansanedustajien työryhmä kannattaa presidentinvaalien lopettamista ja valinnan siirtämistä eduskunnalle”. Perään viitattiin minun lausuntooni Aamulehdessä. Olenhan demarien perustuslakia käsittelevän työryhmän yksi jäsen.

Ei kun pika pikaa eduskunnan lehtisaliin katsomaan, mitä Aamulehti kirjoittaa. Olisi jotensakin hyvä tietää, mitä mieltä poliitikko Kiljunen oikein on. Haastatteluahan lehti ei minusta ollut tehnyt.

Törmäsin Aamulehden etusivulla kirkuvaan otsakkeeseen: ”SDP haluaa presidentin valinnan eduskunnalle”. Jopas nyt jotakin! Puoluehan on ottanut rohkean askeleen.

Tarkempi silmäys kertoo minun olevan puolueen. Se mitä lehden mukaan sanon, on että jos presidentiltä viedään valtaoikeudet, niin hänen valintansakin siirrettäköön eduskunnalle. Siinä kaikki!

Lausunto on annettu joskus joulun alla. En ole puhunut SDP:n nimissä. Vain omissani. En ole viemässä kansalta oikeutta valita presidenttiä. Kyseenalaistan vain presidentinvaalit muodollisen johtajan valitsemiseksi.

Jos valtionpäämies valitaan suoralla kansanvaalilla, pitää hänellä olla myös valtaa. Siksi olen varovainen sorkkimaan nykyistä perustuslakia. Erityisen tarkka olisin presidentin valtaoikeuksien suhteen. Niihin ei hevillä pitäisi koskea.

Uusi perustuslaki on ollut voimassa vasta kahdeksan vuotta. Melkeinpä neljännesvuosisata saisi kulua ja kokemusta karttua ennen kuin suurempiin perustuslakiremontteihin ryhdytään. Hienosäätöä voidaan tehdä välilläkin, mutta keskeisten poliittisten instituutioiden vallanjako on iso asia.

On erikoista, että perustuslakiuudistuksesta puhuttaessa on kiinnitetty huomio vain yhteen asiaan: presidentin valtaoikeudet. Onko jossakin ollut jokin suuri ongelma? Onko perustuslain vuoksi koettu vaikeita poliittisia hankauskohtia? Muuta kuin kahden lautasen kattausongelma EU:n huippukokouksissa.

Ulkopoliittinen johtojärjestelmä on toiminut jokseenkin mutkattomasti. Presidentti johtaa, mutta yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suomelle on saattanut olla pikemminkin eduksi se, että Eurooppa-neuvoston kokouksissa meiltä on paikalla kaksoiskärki, sekä presidentti että pääministeri.

Kaikkein kohtalokkainta olisi se, että perustuslaissa määriteltyjä presidentin valtaoikeuksia muuteltaisiin sen mukaan kuinka puoluepoliittisesti arvioidaan seuraavien presidentinvaalien sujuvan. Varottavia esimerkkejä löytyy ja ei aivan niin kaukaakaan. Mutta Suomi on kypsä, vakaa demokratia, joka kestää poliittiset vallanvaihdokset.

Perustuslakia on silti syytä tarkistaa. Esimerkiksi Suomen jäsenyys ylikansallisessa Euroopan unionissa ei ole nykyiseen perustuslakiin kirjattu riittävällä tavalla. Suojelupoliisin parlamentaarista valvontaa olisi syytä tehostaa. Onko syytä lisätä suoraa demokratiaa kansanäänestyksineen nykyisen edustuksellisen demokratian rinnalle? Entä vaalipiirijako ja korkeat reaaliset äänikynnykset ja vaaliliitot?

Tässä on joukko aiheita perustuslakikeskustelua varten. Jätettäköön presidentti valtaoikeuksineen vähäksi aikaa rauhaan. Eipä tarvitsisi miettiä presidentin valintatapaakaan.

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu