Pohjolan demarit luokkakokouksessa

SAMAK:n vuosikokous pidettiin Tukholmassa. Halloo!! Mikä ihmeen SAMAK?! Onko kukaan koskaan kuullutkaan?

Jos ei ole, niin hyvä että olisi. SAMAK on pohjoismaiden sosialidemokraattien ja ammattiyhdistysliikkeiden yhteisjärjestö. Sen puheenjohtajana tähän päivään oli Norjan pääministeri Jens Stoltenberg. Kapula siirtyi Suomen Eero Heinäluomalle, joka luotsaa järjestöä seuraavat kolme vuotta.

Kerran vuodessa pohjolan demarijohtajat kokoontuvat yhdessä ay-liikkeen pomojen kanssa. Vietetään päivä, kaksi yhdessä. Ainutlaatuinen foorumi. Jaetaan kokemuksia, viedään viestiä, vahvistetaan uskoa, ollaan yhtä perhettä.

Meillä suomalaisilla on tietysti aina kielikynnys ylitettävänä. Emme ole aivan niin täysiverisiä skandinaaveja. Silti kuulumme taloon – ja paljon olemme saaneet. Eipä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta olisi kaltaisensa, ilman muista pohjoismaista tullutta sosialidemokraattista vaikutusta. Voimme olla ylpeitä tästä.

Demareilla ei kuitenkaan ole syytä eristäytyä itsetyytyväisyyteensä. Ei edes pohjolassa. Tukholmaan olikin kutsuttu sosialidemokraattien ja ay-järjestöjen edustajia kaikista Itämeren alueen maista mukaan lukien Saksa ja Venäjä.
Liettuan pääministeri Gediminas Kirkilas oli jopa kokouksen yksi pääpuhuja.

Mistä puhuttiin? Tietysti pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Ainutlaatuisesta maailmassa. Varsinainen menestystarina. On sitten kyse keskimääräisestä kansantulosta, kestävästä kehityksestä, inhimillisestä hyvinvoinnista, hyvästä hallinnosta ja vähäisestä korruptiosta, koulutuksen tasosta ja jopa taloudellisesta kilpailukyvystä, niin kaikilla mittareilla pohjoismaat ovat aivan maailman kärkeä. Miten se on mahdollista?

Eihän pohjoismaiden pitäisi pärjätä! Niissähän on poikkeuksellisen korkea veroaste, laaja julkinen sektori ja niukalti taloudellisia kannustimia tuloerojen ollessa suhteellisen vähäiset. Konventionaalisen talousteorian ja talouspoliittisen ajattelun mukaan tällainen yhteiskunta on jäykkä, holhoava, tehoton ja häviää kansainvälisessä kilpailussa. Mutta kuitenkin toisin on!

Ollaan tekemisissä kimalaisteorian kanssa. Kimalaisen suuri ruho ja pienet siivet tekevät siitä teoriassa lentokyvyttömän. Mutta käytännössähän se lentää.

Niin lentävät pohjoismaatkin maailman kukkakedoilla – korkeasta veroasteesta ja laajasta julkisesta sektorista huolimatta. Vai juuriko niistä johtuen? Sitä mieltä me demarit olemme. Tämän päivän huolemme on vain varmistaa julkisten palvelujen laatu ja saavutettavuus myös jatkossa.

Ei liene väärin sanoa, että pohjoismainen hyvinvointimalli on sosialidemokraattien luomus. Kuitenkin puistelimme Tukholmassa päitämme. Vuosikymmeniin ensimmäinen kerta, kun viiden pohjoismaan puoluejohtajat kokoontuvat, niin paikalla on vain yksi pääministeri!

Katastrofaalinen vaalivuosi takana. Ensin Ruotsissa, sitten Suomessa ja lopulta Tanskassa. Kaikissa kolmessa maassa demarit hävisivät.

Kuultiin selityksiä. Hyviä sellaisia. Hyvinä aikoina demarit eivät saa äänestäjiään liikkeelle. Ja kun menee oikein hyvin, on kansalaisilla varaa porvarillisiin kokeiluihin.

Tanskassa kompastuivat maahanmuuttokysymyksiin, Ruotsissa Göran Perssonin liian pitkään valtakauteen ja Suomessa – niin olemmehan sitä ruotineet. ”Väärää politiikkaa” sanoi joku. Se jokukin oli paikalla.

Eero Heinäluoma iski silmää kokoussaaliin astuessamme todeten, että tällä kertaa Suomen SAMAK-valtuuskunta on poikkeuksellisen kovatasoinen: koko puoluejohto paikalla ja myös kaikki julkisesti ilmoittautuneet haastajat. Istuimmekin sulassa sovussa eturivissä vierekkäin Eero, Maarit Feldt-Ranta, minä ja Erkki Tuomioja.

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu