Erityislähettiläs
Ja se on sitten kahvin ja kakun paikka, totesivat kollegat yhteen ääneen ulkoasianvaliokunnan kokouksen alkaessa. Saatiin joukkoomme erityislähettiläs! Kakkukahvit tarjosinkin seuraavana päivänä.
Kova juttu, totesi valiokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen. Se oli Ilkka Kanervalta taitava liike, hän jatkoi. Ottaa oppositiopuoleen kansanedustaja hallituksen kylkeen. Suomen etu, ei kansallinen puoluepukarointi määräsi tahdin.
Kaikille kakkukahvini ei kuitenkaan kelvannut. Liisa Jaakonsaari oli hapan. Hän oli kirjoittanut aiheesta blogin: ”Kanerva teki sarkozyt”. Ranskassa oikeistohallitus otti pari sosialistia ottopojiksi. Näin toimi myös Kanerva ottaessaan minut osaksi toimeenpanovaltaa ETYJ:n puheenjohtajuuden osalta.
Jaakonsaari peräänkuulutti politiikan pöytätapoja, moraalia ja hygieniaa. Hallituksen ja sitä valvovan parlamentin roolit uhkaavat pahan kerran sekaantua, erityisesti jos oppositiokansanedustajille annetaan tehtäviä hallituksen valmistelukoneistossa. ”Sinun pitäisi erota kansanedustajuudesta” Liisa kehotti. Ei ottanut tarjoamaani kahvia eikä kakkua. Vasta kun Eero Heinäluoma varta vasten toi kakkupalan, Liisa suostui maistamaan.
Suomella on tämän vuoden ETYJ:n puheenjohtajuus ja Kanervalla ulkoministerinä keskeisin vastuu. Kaikki tuki tälle työlle. Siksi en empinyt, kun Ike pyysi auttamaan kansainväliseen vaalitarkkailuun liittyvien umpisolmujen avaamisessa. Olen ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidentti ja johtanut kymmenkuntakertaa vaalitarkkailun ETYJ:n nimissä. Tunnen kentän ja siellä vaikuttavat toimijat.
Vaalitarkkailu on kriisissä. ETYJ:n jäsenmaiden välillä on asiasta vahvoja tunteita ja vastakkaisia näkemyksiä. Näimmehän sen Venäjällä. Ensi kerran jokin jäsenmaa asetti rajoituksia vaalitarkkailulle. Se ei käynyt ja ETYJ ei Venäjän vaaleja seurannut.
Edessä ovat Yhdysvaltain presidentinvaalit. Miten siellä käy? Viimeksi vuonna 2004 ei onnannut. Olimme paikalla, mutta eräät osavaltiot eivät vaalitarkkailua sallineet. Koinpa senkin, että Orlandossa, Floridassa minua ei tahdottu tavata republikaanien puoluetoimistossa. Emme kaipaa kansainvälisiä vaalitarkkailijoita, todettiin yksikantaan. Tulevan syksyn vaaleissa ehkä kaivataan. Syynä on kansainvälisen vaalitarkkailun kriisi ja sitä jenkit nyt haluavat helpottaa.
Pelisäännöt ovat selvät. Kööpenhaminassa vuonna 1990 ETYJ:n jäsenmaat sopivat periaatteista, joilla demokratiaa ja vapaita vaaleja edistetään. Sovittiin myös, että ETYJ voi tarkkailla kussakin jäsenmaassa vaaleja. Tehtävä langetettiin ETYJ:n parlamentaariselle yleiskokoukselle ja ODHIR:lle.
Vuodesta 1993 vaaleja on sitten tarkkailtu. Suurella menestyksellä. Demokratia on vakiintunut ja yhdessä hyväksyttyjen standardien mukaisia vaaleja on pidetty jäsenmaissa. Välillä on kuitenkin epäonnistuttu ja tietty, vaalitarkkailijat ovat kritisoineet.
Pahimmillaan raporttimme ovat johtaneet vallanvaihdoksiin. Vuonna 2003 tehtiin ruusujen vallankumous Georgiassa. Vuonna 2004 seurasi vaalianalyysiamme oranssivallankumous Ukrainassa ja vuonna 2005 tulppaanivallankumous Kirgisiassa.
Jo riittää, kuului Moskovasta. Meillä on vaalilainsäädäntömme ja suvereeni demokratiamme. Emme kaipaa kaikenlaisia läntisiä hapatuksia ja ulkopuolisia tarkkailijoita sanelemaan kuinka vaalimme hoitaa. Venäjä loi myös IVY:n puitteisiin ETYJ:lle rinnakkaisen vaalitarkkailutoiminnan.
ETYJ:n vaalitarkkailu on takalukossa. Riski on, että koko järjestelmä purkautuu. Jos ETYJ:n jäsenmaat ovat erimielisiä perustasta, jolla vaalitarkkailu organisoida, on toiminnalta pohja pois.
Tässä tilanteessa ollaan. Suomelle kova haaste ETYJ:n puheenjohtajamaana. Meillä tunnetusti ei ole vahvoja omia intressejä kansainvälisissä kiistoissa. On vain tahto etsiä sopua. Siksi olemme uskottavia sovittelijoina.
Erityislähettilään tehtäväni on selvä. On kartoitettava ETYJ:n jäsenmaiden kannat vaalitarkkailusta. Onko olemassa pienintä yhteistä nimittäjää? Onko olemassa yhteisiä huolia ja yhteisiä näkemyksiä? Jos on, niin niiden varaan on rakennettavissa dialogi. Sille nyt haen tilaa. Vuoden lopussa ETYJ:n Helsingin ministerineuvoston kokouksessa kirjataan tulokset.
”Jaakonsaari peräänkuulutti politiikan pöytätapoja, moraalia ja hygieniaa. Hallituksen ja sitä valvovan parlamentin roolit uhkaavat pahan kerran sekaantua, erityisesti jos oppositiokansanedustajille annetaan tehtäviä hallituksen valmistelukoneistossa. ”Sinun pitäisi erota kansanedustajuudesta” Liisa kehotti. Ei ottanut tarjoamaani kahvia eikä kakkua. Vasta kun Eero Heinäluoma varta vasten toi kakkupalan, Liisa suostui maistamaan.”
Jaakonsaarelta puuttuu poliittinen strategia. Jos porvarihallitus käyttää ”oppositiopuolueen” sosialidemokraatteja diplomaattisissa erityistehtävissä, se ilmeisesti ei ole opposition vika. Jaakonsaari ei ole huomannut, että aseveliakseli ja sinipunakin on keksitty ja ajoittain se on olemassa hyvinkin voimakkaana.
Pitäisikö Suomen erota rauhankumppanuudesta ja olla liittymättä NRF:ään, koska sitä ilmeisesti johtavat imperialistiset voimat ja Yhdysvalloissakin on kokoomuslainen republikaanihallinto? Venäjänkin voisi panna kauppasaartoon, koska sielläkin on vallassa kansanpuolueisiin lukeutuva Yhtenäinen Venäjä. Kiinaa kohtaan voisi ehkä olla jyrkempi, koska sielläkään ei ole sosialidemokraatteja vallassa, vaan lähinnä kansalliskonservatiivisia markkinakommunisteja.
Jaakonsaarella voisi suositella leniniläisiä ja taistolaisia luokkataisteluoppeja, joiden mukaan kaikki valta, mikä on tarjolla, pitää ottaa vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaksi viimeistä blogikirjoitustasi on saanut minua muuttamaan käsitystäni sinusta 180 astetta. Ja kaiken lisäksi ehdottoman positiiviseen suuntaan! Sama koskee myös sitä politiikkaa, jota SDP:n jäsenenä harjoitat.
Tuossa kirjoituksessa on myös Kanervan virkatoimintaan liittyviä villoja paljon enemmän kuin naurettavassa tekstiviesti-ajojahdissa yhteensä. Sarkozya tai ei, niin opposition ottaminen mukaan toimintaan maan edun nimissä on helvetin kova juttu, josta voisi ottaa opiksi myös tulevaisuuden hallituksissa!
ETYJ:n toiminta on maallemme äärimmäisen merkittävää, ja sen johdon häiriöttömyyden jatkuminen maan etu.
Jos tämän keskellä joitain pitäisi erottaa, niin sitten hyeenan lailla käyttäytyviä toimittajia, sekä poliitikkoja, jotka yrittävät hyötyä henkilökohtaisesti meneillään olevasta ajojahdista. Merkillepantavaa on se, että viimeksi mainitut hyeenat ovat lähinnä Ilkan oman puolueen jäseniä.
Kimmo, minusta alkaa tuntua siltä, että olet saamassa äänestäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa on niin, että Yhdysvallat haluaa korvata Yhdistyneet Kansakunnat NATO:lla maailmanpolitiikassa. Tämän vuoksi Tuomiojan-Halosen YK-linja on Yhdysvaltain nykyhallinnon kovan ytimen vastaista politiikkaa.
Venäjä puolestaan haluaisi pitää Etyj:iä voimassa, koska se on siinä mukana itsekin päinvastoin kuin NATO:ssa tai EU:ssa.
Kuitenkaan Venäjä ei haluaisi, että televisiolla ja Internetillä sekä maksetuilla mielenosoittajilla tehtäisiin televisiokameroiden loisteessa kukkaisvallankumouksia ja irrotettaisi lisää valtioita IVY:stä NATO:on liitettäväksi, jolloin Venäjän tunne saarretuksi joutumisesta vahvistuu.
Periaatteessa Kanerva on tehnyt aivan oikeita liikkeitä Etyj:n säilyttämiseksi.
Etyj:n vaikuttavin toimintamuoto Ukrainan oranssivallankumouksesta alkaen on ollut vaalitarkkailu.
Vaalitarkkailu pitäisi institutionalisoida, sitä pitäisi tehdä prikaatin tai kahden prikaatin voimin haasteellisissa maissa, jotta tulisi riittävästi kenttähavaintoja väärinkäytöksistä ja olisi faktaa väitteille.
Nyt vaalitarkkailun ongelmana on se, että sitä tehdään todella pienellä rahalla ja painopiste ei ole suoranaisissa väärinkäytöksisä, vaan lähinnä vain mediavedätyksessä, minkä pystyy toteamaan kourallinen pitkäaikaisia vaalitarkkailijoita.
Ilmoita asiaton viesti
jolla on perustava asiantuntemus ilman erikoisuuksia, toteaisi, että tekstittäjä valitsi toisen tekstittäjän. Kaikkia taustoja valittu tai valitsija eivät ehkä itse anna. Ne siis tulisi tutkia. Toistaiseksi ei sitä ole tällä palstalla tehty.
Kirjoittajana toveri erikoisläjettiläs Kiljunen tuntuu lievästi Kanervaa paremmalta. Vanhana toimitussihteerinä olisin kuitenkin antanut tämänkin kolumnin takaisin parin hyödyllisen neuvon kera. Kun itse sellaisen ensi kerran sain, se oli selvä ja lyhyt: ”Paskaa! Kaikki uudestaan!.” Ne olivat noita ”vanhoja ja hyviä” aikoja. Mihin ne menivät?
Jotakin on tapahtunut ns. lehtikirjoittelulle Suomessa, eikä koko syytä voi panna nettitekstailuille. Tyhjää on liikaa. Kritiikki ei osu kohteisiin, jos ne yleensäkään on määritelty. Tässä suhteessa Kiljuselta tuli pari asiallista havaintoa tuon vaalitarkkailun pulmista. Mutta ne eivät ole paljon. Miten muuten Suomen demokratia voisi olla hyväksyttävä, kun sen rahoitussalaisuudet on kansainvälisesti todettu Euroopan pimeimmiksi? Meneekä tämä asia ”vaalitarkkailun” ulkopuolelle?
Ilmoita asiaton viesti
Vaalitarkkailu on kaksiteräinen miekka. Väärän vaalituloksen sattuessa vaali voidaan kyseenalaistaa, kun taas oikean vaalituloksen sattuessa voidaan antaa välttävä hyvä arvosana ja tehdä opposition oikeusvaatimukset tyhjiksi.
Georgian, Kenian ja Armenian vaalitulos on kyseenalainen ja oppositio voi saada osakseen muoviluoteja ja kyynelkaasua, koska prosessi maissa itsessään ei toimi.
Suomi ei saisi korkeinta arvosanaa vaaleistaan, koska mediatarkkailu paljastaisi SDP:n, SanomaWSOY:n, Taloustutkimuksen jne. vinon julkisuuden. Vaalitulosta sinänsä Suomessa ei väärennetä niin kuin muualla Nikolai II:n valtakunnassa on tapana.
Uskoisin, että Etyj:n vaalitarkkailusta Suomessa tulisi pieni katastrofi, koska Effi ottaisi varmaan yhteyttä vaalitarkkailijoihin ja antaisi lausuntonsa siitä, miten epäluotettavasti TietoEnator on järjestänyt vaalilaskennan.
Itse asiassa voidaan jopa epäillä, että vaalijohtaja (sd.) kannattaa oikeusministerin (vihr.) kanssa sitä, että kutsutaan Etyj arvovallallaan paikalle siunaamaan TietoEnatorin tekemiset.
Osa vaalitarkkailusta voi olla ajoittain suurvalta- ja valtapuoluepropagandaa, millä halutaan ikään kuin laatuvaalien sertifikaatti.
Eivät kaikki ihmisoikeusasioissa kunnostautuneet ole oikeudenmukaisuudesta kiinnostuneita humpuukihumanisteja, vaan mukana on maista riippuen myös kulman sodan propagandisteja tai virkaheittoja parlamentaarikkoja.
http://en.wikipedia.org/wiki/Alcee_Hastings
Yhdysvalloissa vaalitarkkailu on pääasiassa Demokraattisen puolueen heiniä. Siihen suhtautuvat kovemman vallankäytön republikaanit vähemmän innokkaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Kimmo Kiljusen valinta kyseiseen tehtävään on varsin onnistunut. Hänellä riittää asiantuntemusta. En näe tätä asiaa mitenkään erityisemmin hallitus- oppositio -asetelmasta käsin.
Siksi onkin varsin outoa käytöstä Jaakonsaarelta. Lieneekö kyseessä aito ”huoli” siitä, että jatkossa Kiljuselle kuuluvissa asioissa ei voi räkyttää hallitukselle vai kenties kateus siitä, että hän itse ei saanut kyseistä tehtävää. Olisiko mahdollisesti purkauksen takana taktikointi sossujen puheenjohtajapeliä silmällä pitäen? Jaakonsaari ei ilmeisesti ole Kiljusen kannattajia? Vai onko kyseessä sittenkin puhdas lapsellinen purkaus?
Joka tapauksessa jälleen yksi esimerkki siitä, että sossujen pakka on pahasti sekaisin. Olen ihmetellyt jo viimeiset 15 vuotta SDP:n hajanaisuutta. Miten kukaan voi koskaan tietää äänestäessään demaria äänestääkö ns. lipposlaista oikeistodemaria, vai perinteistä tuomiojalaista vasemmistolaisen linjan demaria vai jotain siltä väliltä? Ääripäiden mielipiteet heittelevät valtaosassa keskeisiä kysymyksiä jyrkästi.
Kyllä kyllä…muillakin, varsinkin suurilla puolueilla, on toki mielipide-eronsa puolueen sisällä, mutta väitän kyllä että SDP:llä linja on ylivoimaisesti pahimmin sekaisin. Kyllä kyllä..on ”hienoa” että teillä sosialidemokraateilla on ”katto korkealla ja seinät leveällä”, mutta rajansa kaikella. Nykyinen linja on todella härskiä äänestäjien pettämistä. Mielestäni puolue pitäisi jakaa kahtia, silloinkin vielä mielipiteiden kirjo olisi räikeä, mutta äänestäjälle kuitenkin hieman helpommin hallittavissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Miten kukaan voi koskaan tietää äänestäessään demaria äänestääkö ns. lipposlaista oikeistodemaria, vai perinteistä tuomiojalaista vasemmistolaisen linjan demaria vai jotain siltä väliltä? Ääripäiden mielipiteet heittelevät valtaosassa keskeisiä kysymyksiä jyrkästi.”
Koska SDP:llä on ryhmäkuri ja koska SDP:n sisäisistä mielipiteistä ei ulkopuolinen tiedä, on SDP:n äänestäminen hyvän yleispuolueen äänestämistä, koska SDP:ä äänestämällä voi saada yrityksiä kansallisesta vasemmistolaisuudesta, euroliberalismista ja transatlanttisesta imperialismista.
SDP on niin leveä, että sitä voi äänestää kommunisti ja fasisti kuin myös euroliberaali. Suurimmat poliittiset jaot ovat puolueiden sisällä.
Tämän vuoksi on varminta, että Raimo Sailas ja SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne päättävät Suomen asiat.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan samoilla perusteilla päätettiin Italiassa kansainvälisessä nuordemareissa toimineen Il Capon aikana lakkauttaa puoluepolitikointi ja siirtää asioiden hoito asiantuntijoiden käsiin.
Kuten tiedetään parhaiten riitelyn eliminointi toimi yhden puolueen sisällä, muut kiellettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Onnea vaan. Kannatti näköjään puolustaa julkisesti Kanervaa. Tässä se palkka sitten tuli. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
No jos nyt ajatellaan niin onhan erityislähettiläällä kokemusta aiheesta. Kyseessä ei ollut siis aivan perusteeton virkanimitys, vaan yritys saada Etyj:ssä jotain aikaan ennen kuin se aivan nurmettuu Yhdysvaltain ja Venäjän kiistoihin avaruussodan voittamisesta ja Brzezinskin opista.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus televisiossa voimme nähdä keskusteluissa erityisasiantuntijoita. On varmaan niin, ettei asiantuntija riitä johonkin poliittiseen kysymykseen.
Mikä se on tämä ’erityis’?
Jaa, onhan niitä ’suur’lähettiläitäkin. Pelkää lähettiläs saattaisi kuulostaa kansan korvissa lähinnä arkiselta.
Etyj-lähettiläs olisi lyhyempi ja kuvaavampi. Vai onkohan poliitikoilla edelleenkin se ns. tittelinkipeys kovastikin esillä?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa lähettiläät muutettiin suurlähettiläiksi jo vuonna 1954. Olet siis vain 54 vuotta ajastasi jäljessä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin?
(Miten tuo tiedonbriljanteeraamisesi liittyi kirjoitukseeni? Ettet vain itse olisi jostakin jäljessä?)
Ilmoita asiaton viesti
Siis ulkopolitiikkaan:
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2007/01/15/valtiosaantouudistus
Ilmoita asiaton viesti
Liisan parhaita oivalluksia on se, että Suomi-neito on kihloissa NATO:n kanssa ja kunniallisuussyyt pakottavat avioon. Tuossa on juuri sitä bumtsi-bumia sosialidemokratiaan, mitä puoluesihteeri Ulpu Iivari kaipasi aikoinaan.
Kun maailmanpolitiikan selittää yhtä selkeästi kuin Itse Valtiaat tai Salatut elämät, voi se helpommin sulavana alkaa käydä kaupaksi mielikuva- ja aatemarkkinoilla.
SDP gets a crush, kun Obamasta tulee Yhdysvaltain ylipäällikkö. Silloin mikään ei voi estää SDP:n ja Kokoomuksen naiskansanedustajia Muumimammasta ja Erkistä riippumatta liittämästä Suomea NATO:on.
Suomi-neidon on liityttävä NATO:on, kun Obamasta tulee sen pomo.
Ilmoita asiaton viesti
Jaakonsaari on SDP:n tunnetuin NATO:n kannattaja. Mihin ryhmään kuuluu Kiljunen?
Ilmoita asiaton viesti
Kiljunen kannattaa presidentinvallan poistamista, EU:n liittovaltiota ja NATO:a.
Ilmoita asiaton viesti
Onnea uuteen virkaan. Älä vaan tee mitään avauksia uudessa hienossa toimessasi 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Avauksena voisi olla ns. porvarikilven hankinta: kultaiset naskalit ristissä. Näin luontevasti yhdistyisi toveri- ja porvari-ideologia uudessa toimessa. Tunnuslauseena kävisi esimerkiksi: vaalit – viestit – valta.
Ilmoita asiaton viesti
Onnittelut nimityksestä ja kiitokset valaisevasta artikkelista EU:n ja siihen liittyvien elimien toimnnasta.
Arvokasta työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta kantaa Kanerva&Kiljunen-kuvioon sinänsä voisi siitä kuitenkin rakentaa fantasian:
– yhteiskunta, jossa elämäämme ei enää raamitettaisi vaalikausittain, jossa hallituksessa olevat puolueet eivät enää täyttäisi eri ministeriöissä ja muissa vastaavissa laitoksissa avautuvia paikkoja vain omilla ihmisillään ( vaan parhailla saatavilla olevilla ) ja jossa…
Onhan meillä jotakin tällä tiellä jo olemassakin. Meillä ei vaihdeta suurlähettiläitä, kun vaaleissa valta vaihtuu (vrt. esim Yhdysvallat).
Yleisradio ei vallan vaihtuessa vaihda kirjeenvaihtajiaan (vrt. Espanja ja ainakin vielä 80-luvulla Saksan liittotasavalta).
Ilmoita asiaton viesti
OSCE Chairman voices serious concern over violence in zone of Georgian-Ossetian conflict
http://www.osce.org/item/30447.html
http://www.osce.org/search/?displayMode=3&lsi=1&q=Ilkka+Kanerva&GO=GO
Valokuvauskilpailu
http://www.osce.org/item/29512.html
Ilmoita asiaton viesti
http://www.mtv3.fi/uutiset/txt/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/03/62…
SDP:ssä kannatetaan sekä NATO:a että liittoutumattomuutta.
Ilmoita asiaton viesti
kysäisin erityislähettiläs Kiljuselta voisiko hän nimittäjänsä Tarja Halosen puolesta vihjaista onko nimittäjällä aikomusta ottaa kantaa olympiaboikottiin kun Merkel on jo Pekingin toimet tuominnut ja Stefan Wallin on ilmoittanut olevansa avajaisten aikaan saaristossa kalassa?
Ilmoita asiaton viesti
Koska Kiinan kansantasavalta ei ole Euroopan unionin jäsen, lienevät Kiinan asiat ulkopolitiikkaa ja kuuluvat tasavallan presidentille sekä ulkoasiainministerille.
Koska Kiinan ja Suomen välit ovat ongelmattomat ja koska Angela Merkel ja Nicolas Sarkozy ovat puuhanneet boikottia, voi se olla EU-asia ja kuulua pääministeri Matti Vanhaselle sekä eurooppaministeri Astrid Thorsille.
Tässä vaiheessa kysymys lienee siis Matti Vanhasen ja Astrid Thorsin asiasta, kunnes asia kehittyy Suomen ja Kiinan välisemmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vastauksen saaminen Tarja Halosen tekemisiin kuuluu nyttemmin ns. perustuslaillisiin kysymyksiin, jotka raamatun tekstien revisioimsien tapaan vie hyvinkin muutaman kymmenen vuotta ”ettei yksikään kivi kääntämättä jää ”.
Ilmoita asiaton viesti
Lienee jo yleisesti tunnustettu ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolaisenkin toimesta, että Suomen täytyisi pitää Etyj koossa. Yksi näistä Etyj:n toiminta-alueista on vaalitarkkailu ja ehkä Suomen kokenein vaalitarkkailija kansanedustajien keskuudesta on tohtori Kimmo Kiljunen.
Nyt sitten Liisa Jaakonsaari on nostanut poliittiseksi ohjelmakseen sen, ettei Kiljunen pitäisi olla erityislähettiläs eikä selvittää vaalitarkkailuasiaa, joka on ollut kriittinen Venäjän kanssa jo marras-joulukuun 2004 Ukrainan oranssivallankumouksesta alkaen.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1510552
Miten SDP edes lipposlaisella kaudellaan on voinut tehdä Jaakonsaaresta ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan? Miten Tuulikki Ukkolat, Liisa Jaakonsaaret jne. oikein käsittävät yleisen edun ja kansainvälisen diplomatian?
Jos ajatellaan perinteisesti niin miten Liisa Jaakonsaari voi olla samaan aikaan sosialidemokraattinen kansanedustaja ja kannattaa NATO:a? Puoluekantaisuus Suomessa johtaa absurdismiin.
Ilmoita asiaton viesti