Erityislähettiläs

Ja se on sitten kahvin ja kakun paikka, totesivat kollegat yhteen ääneen ulkoasianvaliokunnan kokouksen alkaessa. Saatiin joukkoomme erityislähettiläs! Kakkukahvit tarjosinkin seuraavana päivänä.

Kova juttu, totesi valiokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen. Se oli Ilkka Kanervalta taitava liike, hän jatkoi. Ottaa oppositiopuoleen kansanedustaja hallituksen kylkeen. Suomen etu, ei kansallinen puoluepukarointi määräsi tahdin.

Kaikille kakkukahvini ei kuitenkaan kelvannut. Liisa Jaakonsaari oli hapan. Hän oli kirjoittanut aiheesta blogin: ”Kanerva teki sarkozyt”. Ranskassa oikeistohallitus otti pari sosialistia ottopojiksi. Näin toimi myös Kanerva ottaessaan minut osaksi toimeenpanovaltaa ETYJ:n puheenjohtajuuden osalta.

Jaakonsaari peräänkuulutti politiikan pöytätapoja, moraalia ja hygieniaa. Hallituksen ja sitä valvovan parlamentin roolit uhkaavat pahan kerran sekaantua, erityisesti jos oppositiokansanedustajille annetaan tehtäviä hallituksen valmistelukoneistossa. ”Sinun pitäisi erota kansanedustajuudesta” Liisa kehotti. Ei ottanut tarjoamaani kahvia eikä kakkua. Vasta kun Eero Heinäluoma varta vasten toi kakkupalan, Liisa suostui maistamaan.

Suomella on tämän vuoden ETYJ:n puheenjohtajuus ja Kanervalla ulkoministerinä keskeisin vastuu. Kaikki tuki tälle työlle. Siksi en empinyt, kun Ike pyysi auttamaan kansainväliseen vaalitarkkailuun liittyvien umpisolmujen avaamisessa. Olen ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidentti ja johtanut kymmenkuntakertaa vaalitarkkailun ETYJ:n nimissä. Tunnen kentän ja siellä vaikuttavat toimijat.

Vaalitarkkailu on kriisissä. ETYJ:n jäsenmaiden välillä on asiasta vahvoja tunteita ja vastakkaisia näkemyksiä. Näimmehän sen Venäjällä. Ensi kerran jokin jäsenmaa asetti rajoituksia vaalitarkkailulle. Se ei käynyt ja ETYJ ei Venäjän vaaleja seurannut.

Edessä ovat Yhdysvaltain presidentinvaalit. Miten siellä käy? Viimeksi vuonna 2004 ei onnannut. Olimme paikalla, mutta eräät osavaltiot eivät vaalitarkkailua sallineet. Koinpa senkin, että Orlandossa, Floridassa minua ei tahdottu tavata republikaanien puoluetoimistossa. Emme kaipaa kansainvälisiä vaalitarkkailijoita, todettiin yksikantaan. Tulevan syksyn vaaleissa ehkä kaivataan. Syynä on kansainvälisen vaalitarkkailun kriisi ja sitä jenkit nyt haluavat helpottaa.

Pelisäännöt ovat selvät. Kööpenhaminassa vuonna 1990 ETYJ:n jäsenmaat sopivat periaatteista, joilla demokratiaa ja vapaita vaaleja edistetään. Sovittiin myös, että ETYJ voi tarkkailla kussakin jäsenmaassa vaaleja. Tehtävä langetettiin ETYJ:n parlamentaariselle yleiskokoukselle ja ODHIR:lle.

Vuodesta 1993 vaaleja on sitten tarkkailtu. Suurella menestyksellä. Demokratia on vakiintunut ja yhdessä hyväksyttyjen standardien mukaisia vaaleja on pidetty jäsenmaissa. Välillä on kuitenkin epäonnistuttu ja tietty, vaalitarkkailijat ovat kritisoineet.

Pahimmillaan raporttimme ovat johtaneet vallanvaihdoksiin. Vuonna 2003 tehtiin ruusujen vallankumous Georgiassa. Vuonna 2004 seurasi vaalianalyysiamme oranssivallankumous Ukrainassa ja vuonna 2005 tulppaanivallankumous Kirgisiassa.

Jo riittää, kuului Moskovasta. Meillä on vaalilainsäädäntömme ja suvereeni demokratiamme. Emme kaipaa kaikenlaisia läntisiä hapatuksia ja ulkopuolisia tarkkailijoita sanelemaan kuinka vaalimme hoitaa. Venäjä loi myös IVY:n puitteisiin ETYJ:lle rinnakkaisen vaalitarkkailutoiminnan.

ETYJ:n vaalitarkkailu on takalukossa. Riski on, että koko järjestelmä purkautuu. Jos ETYJ:n jäsenmaat ovat erimielisiä perustasta, jolla vaalitarkkailu organisoida, on toiminnalta pohja pois.

Tässä tilanteessa ollaan. Suomelle kova haaste ETYJ:n puheenjohtajamaana. Meillä tunnetusti ei ole vahvoja omia intressejä kansainvälisissä kiistoissa. On vain tahto etsiä sopua. Siksi olemme uskottavia sovittelijoina.

Erityislähettilään tehtäväni on selvä. On kartoitettava ETYJ:n jäsenmaiden kannat vaalitarkkailusta. Onko olemassa pienintä yhteistä nimittäjää? Onko olemassa yhteisiä huolia ja yhteisiä näkemyksiä? Jos on, niin niiden varaan on rakennettavissa dialogi. Sille nyt haen tilaa. Vuoden lopussa ETYJ:n Helsingin ministerineuvoston kokouksessa kirjataan tulokset.

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu