Vaalirahaa Neitsytsaarilta

Oli eduskunnan käytävä tukkeessa. Ei päässyt täysistuntosaliin. Pääministeri Matti Vanhanen oli keskiössä. Tiedotusvälineet tungeksivat ympärillä.

Poliittisen järjestelmän legitimiteetti on joutunut kyseen alle, myönsi pääministeri. Iso joukko kansanedustajia ja ministereitä on rikkonut lakia.

Mitä on tapahtunut ja mitä tästä seuraa?

Lakisääteisistä vaalirahoitusilmoituksista oli monelta kansanedustajalta jäänyt ilmoittamatta yli 1700 euron avustukset. Ne tulee lain mukaan eritellä.

Joukossa on kaiken lisäksi kovin monta nuhteettomuusvalan tehnyttä ministeriä.

Olen maailmalla seurannut vaaleja ja niiden toteutusta. Ongelmia on ollut. Myös vaalirahoituksessa. Ongelmiin on vaalitarkkailuraporteissa reagoitu.

Suomen kaltaisissa kypsissä ja avoimissa demokratioissa, jos ministeri joutuu kiinni lain rikkomisesta, hänen luottamuspääomansa hupenee ja johtopäätösten tekeminen on väistämätöntä.

Suomessakin on näin. Ei siitä ole kauaakaan aikaa, kun ministeri väistyi.

Luottamus meni ja lähdön aika tuli. Ilkka Kanerva ei edes rikkonut lakia.

Pääministeri Vanhanen aivan oikein toteaa, että poliittisen järjestelmän uskottavuus on kansalaisten silmissä vahvasti horjunut. Sitä voidaan paikata vaalirahoituslainsäädäntöä uudistamalla. Entä kuinka paikataan hallituksen ministereiden uskottavuus? Eikö ala olla johtopäätösten aika? Olemme aika bysanttilainen maa verrattuna läntisiin naapureihimme.

Meille kerrotaan, että kaikki eduskuntapuolueet ovat saaneet epämääräistä vaalitukea. Miten niin, epämääräistä? Eivät vaaliavustukset sinällään ole lainvastaisia ja moraalittomia. Se, että saaduista avustuksista ei asianmukaisesti ilmoiteta, on väärin.

Meille kerrotaan, että bulvaaniyhdistys Kehittyvien maakuntien Suomi on jakanut vaalirahaa kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaille. Niin ilmeisesti on.

Viikunanlehtenä toimii SDP:n Lauri Kähkösen saama 2 000 euroa, jotta porvaripuolueiden ehdokkaille voidaan jakaa kymmenkertaisia summia.

Meille kerrotaan, että vasemmistopuolueiden ehdokkaat saavat mittavaa tukea ay-järjestöiltä ja työväenyhdistyksiltä.

Mittavuudessa ei päästä samaan liigaan yritysrahoituksen kanssa. Mutta voidaanko ylipäätään kollektiivista etua ajava ammattiyhdistysliike rinnastaa yksityistä taloudellista etua ajaviin yrityksiin?

Sitä paitsi työväenyhdistykset ovat puolueorganisaatiota ja puolueet on perustettu nimenomaan tekemään vaalityötä.

Meille kerrotaan, että yritystuki on tullut kunniallisista lähteistä. Näinkö myös Jyrki Kataisen, Jyri Häkämiehen ja Paula Lehtomäen saamat 10 000 euroa Helsingin Mekaanikkotalolta. Yrityksen omistus on tiukan pankkisalaisuuden Luxemburgissa ja perustaja veroparatiisissa Brittiläisillä Neitsytsaarilla.

Firman päätoimiala on arvopaperikauppa eli se keinottelee rahaomaisuuden arvomuutoksilla verottajalta piilossa. Ei ihme, että Lehtomäki ei edes halunnut tietää vaalitukensa lähdettä!

Syntyykö jääviysongelmia? Mielellään kysyisi, kuinka valmis valtiovarainministerimme olisi ottamaan mallia Lontoon pörssistä, jossa on käytössä 0,5 prosentin varainsiirtovero arvopaperikaupassa. Helsingin pörssissä sama vero tuottaisi peräti 1,5 miljardia euroa. Voiko tällaista Suomessa edes vakavasti ehdottaa ministereiden mahdollisten sidonnaisuuksien vuoksi?

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu