Eläketurvakeskus pelottelee tarkoituksella
Eläkerahastot ovat paisuneet ennätykselliselle tasolle. Rahastoissa on varoja jo yli 240 miljardia euroa. Kansantuotteeseen suhteutettuna Suomen lakisääteiset eläkerahastot ovat maailman suurimmat.
Viimeisen parin vuoden aikana rahastot ovat kasvaneet 40 miljardia euroa ja niiden realituotto on ollut yli 9 % vuodessa. Tämä on merkittävästi enemmän kuin 3 %:n realituotto-oletus, jota käytetään rahastojen pitkän aikavälin kestävyysennusteissa. Samanaikaisesti eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintasoa lakisääteisesti lasketaan, kiitos taitetun indeksin.
Kun eläkerahastojen kasvu on hulppeaa, joudutaan keksimään muita syitä, jotta keskustelu eläkkeiden korotuksesta tukahtuisi. Viimeisin Eläketurvakeskuksen tilaama raportti, jonka on kirjoittanut tanskalainen professori Torben M. Ahdersen, pitää alhaista syntyvyyttä tekijänä, jonka vuoksi heikentää eläkeindeksiä.
Kekseliäisyydellä ei ole rajoja. Vuosikymmenestä toiseen eläkeasiantuntijat löytävät yhä uusia perusteita ”eläkepommi”, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, rahastojen laskevat tuotot, eläkeläisten ”tunkeutuminen pikkulasten pöytiin” tai alhainen syntyvyys, joiden johtopäätös on aina sama: nykyeläkeläisten eläkkeitä ei voida kohentaa.
Alentunut syntyvyys on fakta, mutta sitä ei pidä irrottaa erilleen muusta yhteiskuntakehityksestä. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä se kohentaa huoltosuhdetta, koska huollettavia lapsia on vähemmän. Pitkällä aikavälillä se nostaa työllisyysastetta. Alhaista syntyvyyttä kompensoi sekä maahanmuutto että työntuottavuuden nousu.
Useimmissa EU-maissa ei ole eläkerahastoja lainkaan. Presidentti Emmanuel Macronin sanoin Ranskassa on sukupolvien välinen sopimus, jonka mukaan kukin työssäkäyvä polvi maksaa lastensa kasvatuksen ja vanhempiensa eläketurvan. Miksi Suomessa nykyeläkeläiset pistetään maksamaan sekä omat että tulevaisuuden eläkkeet?
Rahastojen reaalinen sijoitustuotto-odotus on 2,5 % vuoteen 2028 asti ja siitä eteenpäin se on 3,5 %. Laitan alle linkin, jossa varsinkin taulukko 8. on sellainen, josta voi varojen kehitystä seurata. Siinä inflaatioksi on laskettu 1,8%. Kokonaishedelmällisyyttä on laskettu lukuun 1,35 aikaisemman 1,45 sijasta ja kuolevuuden alenemisvauhti on puolitettu Tilastokeskuksen oletukseen vuoden 2070 jälkeen. Kyllä noihin ennusteisiin liittyy merkittävä riski siitä, että ne todella ovat ennusteita. Eläkevarat näyttävät kaikesta huolimatta jatkavan kasvuaan noilla pienilläkin koroilla.
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/03/Tilastokeskuksen-2019-vaestoennusteeseen-pohjautuva-pitkan-aikavalin-elakelaskelma.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Milloin tuollaiset oletukset ja ennakkolaskelmat ovat pitäneet lähellekään paikkaansa?
Johan koko järjestelmä kertoo että eivät pidä.
Jos olisivat pitäneet niin mitään ”kriisiä” ei olisikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän se ongelma onkin, ennustaminen. Pienelläkin väärällä arvolla voi olla valtava merkitys, kun ajatellaan asioita vaikkapa vuoteen 2085 asti tai jopa pidemmälle. Tuosta samasta linkistä voi nähdä, että jo nyt parissa vuodessa on syntynyt melkoinen ero rahastojen todellisten tuottojen ja laskennalisten tuottojen osalta. Arvioita nuo ”keksityt” luvut ovat, mutta jos niitä orjallisesti noudattaa, niin voi tehdä ison virheen. Laskelmia pitää ainakin päivittää riittävän usien.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut ihan asiaa. Viimeksi kun äänestin Sinut eduskuntaan, lupasit lopettaa
taitetun indeksin käytön. Nyt olisi aika ryhtyä puheista tekoihin ajatellen seuraavaa vaalikautta.
Ymmärrän hyvin ettei yksi pääsky kesää tee edes eduskunnassa, mutta kerro nyt äänestäjillesi mitä olet tehnyt indeksin poistamiseksi ja mitä aiot tehdä vielä tällä kaudella.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityisten vakuutusyhtiöiden idea on kerätä ihmisiltä vakuutusmaksuja (eläkemaksu) mahdollisimman paljon ja minimoida korvaukset (eläkemenot). Yksityiset työeläkeyhtiöt eivät ole millään tavalla tästä periaatteesta poikkeavia. Siksi eläkelainsäädäntöä muutetaan eläketurvan heikentämiseksi kymmenen vuoden välein.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen tuosta hiukan eri mieltä. 2020 yksityisen puolen maksutulona kerättiin työnantajilta 9,1 mrd, työntekijöiltä 4,6 mrd, yrittäjiltä 1,2 mrd, valtion osuus oli 1,1 mrd ja työllisyysrahasto 0,7 mrd. Suoraan eläkkeisiin meni 13,7 mrd, toimintakuluihin 0,4 mrd ja rahastoon 2,7 mrd. Eläkkeitä maksettiin 18,8 mrd. Rahaston tuotto ja sinne mennyt maksu kasvatti kuitenkin rahastoa 141,6 miljardiin. Käytännössä ”ylimääräistä” kerättiin tuo 2,7 rahastoihin ja 0,4 toimintakuluihin.
Kaikki ylimääräiset vakuutusmaksut nostaisivat työvoimakustannuksia, joten siihen en usko, että tuohon suostuttaisiin. Eläketurvaa tosiaan heikennetään, mutta se on poliittinen päätös jonka työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja eduskunta hyväksyy. Työeläkeyhtiön tehtävä ei ole tuottaa voittoa.
Rahastoista työnantajat saavat asiakashyvityksiä, joista olisi syytä keskustella enemmänkin. Nythän ne alentavat maksua.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kirjoitus ja täyttä asiaa kansanedustaja Kimmo Kiljunen!
Ilmoita asiaton viesti
Sukupolvien väliset sopimukset ovat siitä mukavia, että niitä tehdessä sopijaosapuolia on ollut vain yksi.
”Miksi Suomessa nykyeläkeläiset pistetään maksamaan sekä omat että tulevaisuuden eläkkeet?”
Mielenkiintoinen kysymys, huomioiden että ”nykyeläkeläiset” saavat järjestelmästä huomattavasti enemmän kuin sinne ovat maksaneet, myös tuotot huomioiden.
Sinun mukaasi he kuitenkin maksavat niiden tulevien eläkeläisten eläkkeet, jotka maksavat järjestelmään huomattavasti enemmän kuin sinne ovat maksaneet.
Kuluttajahintaindeksin perusteita lienee turha ruveta kertaamaan, jos ne eivät tähän mennessä ole edustajalla auenneet.
Ilmoita asiaton viesti
”Sukupolvien väliset sopimukset ovat siitä mukavia, että niitä tehdessä sopijaosapuolia on ollut vain yksi.”
Kaksi, noita tulevia nuoria edustavat työmarkkinaosapuolet, kuten myös tulevia eläkeläisiä, joita nuo tulevat nuoret myös ovat. Yhdenvertaisuudesta kyllä pitää/pitäisi pitää huolta, mutta eivät nämä eläkejutut mitenkään helppoja rasteja ole siitäkään näkökulmasta. Tämä sukupolvien välinen riitely on kyllä jonkun laitoksen keksimä juttu. Ruotsissa on joskus tehty tutkimus niin, että muitakin sosiaalijuttuja on otettu huomioon ja siinä kyllä oli vaikea löytää todellisia voittajia. Taisi siellä kääntyä hiukan eläkeläisten tappioksi, mutta oli miten oli, niin jotenkin tuota yhdenvertaisuutta pitää vaalia.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaksi, noita tulevia nuoria edustavat työmarkkinaosapuolet…”
Joo, näinhän se on, koska työmarkkinajärjestöillähän hyötyfunktiossa se kaikkien suurin paino on tulevaisuuden yrityksissä ja joskus tulevaisuudessa syntyvissä työntekijöissä, ei suinkaan tämän hetken yritysten ja työntekijöiden hyödyn maksimoinnissa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyödyn maksimoiminen on kyllä aina jostain pois eikä mitenkään kuulosta yhdenvertaisuuden ajamiselta. Sitä kyllä sopii pohtia, että mikä ihmeen järki siinä on, että rahastot paisutetaan järjettömän kokoisiksi. Jatkuva kasvu näkyy hyvin aikaisemmin laittamastani linkistä ja taulukosta 8.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tämä sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuus on aivan todellista. 90 luvun alussa lähdettiin eläkeputkeen 53v+1kk iässä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli ilmeisesti siinä 60v paikkeilla. Palkasta ei edes vähennetty eläkemaksua. Tässä näkyykin jo tehdyt virheet.
Itse toimin silloin kunnallispolitiikassa ja ay-liikkeenmukana. Muistat varmaan eläkepommikeskustelun. Minä muistan sen hyvin. Se leimattiin valheeksi. Kiljunen ehkä itsekin oli sitä valhe puhetta markkinoimassa. Ainakin hänen edustamansa puolue ja vasemmisto tietenkin kaikkiaan. Eli mitään muutoksia ei saanut tehdä. No pommi sittemin laukesi. Edelleen tehdään tarvittavat muutokset myöhässä ja jo maksettaviin eläkkeisiin ei voi puuttua.
Nuorille annetaan eläkeikäksi jo jotain 73v. Ainakin pojalle. Maksat tonnin kuussa palkkasummasta eläkemaksuja esim 50v. Siitähän kertyy jo 700 000. Siihen vielä tuotot päälle. Saat jonkun paskaisen paritonnia eläkettä parikymmentä vuotta, niin eihän siinä mitään tolkkua ole.
Joka tapauksessa se puhe kolmannesta elämästä joutilaana ja terveenä eläkeläisenä voi unohtaa. 73v eläkeläisellä ei ole enää montaa tervettä vuotta edessä. Ei ainakaan miehillä. Naisilla parivuotta pitempään.
https://findikaattori.fi/fi/table/46
Omalla kohdalla juuri poistettiin lisäpäivät 1965 jälkeen syntyneiltä. Aiemmin ovat menneet nämä osittaiset vanhuuus- ja sairaseläkkeet. Oikeita nimiä enää muista. Mutta työtovereistani useat olivat eläkkeellä systeemillä 3 päivää töissä ja kaksi vapaata. Ilmeisesti oli suosittua. Kyllä he pysyivätkin pitempään töissä. Eli omat mahdollisuudet ovat pysytellä töissä 65-67v mihin en usko. Kyllä työnantajat siivoavat näistä ammateista ulos ja eikä kukaan sellaisten kehäraakkien työstä mitään maksaisikaan. Jäljelle jää pitkäaikastyöttömyyden kautta eläkkeelle, kun se työura jossain vaiheessa loppuu. Nyt on ikää 54 ja jo on todettuja kuormituksesta aiheutuneita kulumia jaloissa ja lonkissa. Päästä vielä puhumattakaan, mutta se muuten väsyminen on varattu naisille ja paremmille ihmisille.
Ilmoita asiaton viesti
En ole asiaa niin paljon tutkinut, että osaisin tehdä tästä varman analyysin. Uskon, että olet siinä oikeassa, että eläkejärjestelmän olemassaolon aikana osa on hyötynyt enemmän kuin toiset, mutta mitä erilaisissa laskelmissa tulee huomioida ”tuottoina”? Jukka Rantala on linkissä pohtinut asiaa ja osalle ainakin on jäämässä musta pekka käteen.
https://tyoelakelehti.fi/digilehti/022019/jukka-rantalan-laksiaishaastattelu-sattuma-on-piirtanyt-jukk
Takautuva puuttuminen asioihin on kaikista vaarallisinta, koska mihin silloin voimme yleensäkään uskoa?
Ilmoita asiaton viesti
Voihan sitä selityksiä etsiä. Mutta tosiasiat näyttävät tältä.
Ei voida uskoa tulevaisuuteen. Se on fakta. Ihan yhteiskunnan nykyinen menokin on sellaista, että usko yhteiskunnan pysyvyyteen. Eläkkeiden osalta voidaan uskoa etuuksien laskevan ja maksujen nousevan.
Koko järjestelmä pitäisi uusia. Yhteisesti maksettu peruseläke. Loppu jää jokaiselle itselleen ratkottavaksi.
Sama koskee yhteiskuntaakin. Velaksi eläminen loppuu ennemmin tai myöhemmin. Sitten se nähdään mihin oikeasti on varaa. Mitä vielä ilmastotoimet päälle vaikuttavat. Onko niillä edes mitään vaikuta siihen kysymykseen. Ainakin samalla ajetaan muitakin poliittisia tavoitteita.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteisesti (työlliset) näitä eläkkeitä nytkin maksetaan, mutta työeläkettä voi ansaita, jota pidän ihan hyvänä kannustimena. Peruseläkekin tulee asettaa jollekin säälliselle tasolle, ja osaa ihmisistä pitäisi käytännössä kuitenkin tukea jollakin lailla esim. asumisen osalta ja siltä osin, kun oma säästäminen ei onnistu. Vaikeita asioita nämä ovat ratkottavaksi. Kysehän kaikessa karuudessaan on siitä, että paljonko yhteiskunta tuottaa ja paljonko siitä jää omaan käyttöön ja paljonko laitetaan yhteiseen hyvään.
Itse kyllä näen tulevaisuuden valoisampana. Nyt tosin on jostakin kumman syystä alettu ilmastopelottelulla lietsomaan maailmanloppua.
Ilmoita asiaton viesti
Harvemmin tuodaan esille, että eläkevakuutusyhtiöiden toimintakulut ovat 2-3 kertaa suuremmat kuin Kelan toimintakulut. Tätä voi ihmetellä, mihin rahat kuluvat. Kela pystyy pyörittämään valtakunnallista palveluverkkoa ja hallinnoimaan n. 100 eri etuutta, mutta eläkevakuutusyhtiöillä on vain yksi etuus, eikä ainuttakaan palvelukonttoria koko maassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntien ja valtion rahoitusyhtiöillä ei ole niin säänneltyä toimintaa kuin yksityisillä yhtiöillä. Se rajaa sijoitustuloja ja osiltaan myös selittää eri kulurakennetta. Yksityisen sektorin on toimittava tuottavasti ja turvaavasti. Toisaalta ylimääräiset toimintakulut palautetaan työnantajille, jotka ovat vakuutukset ottaneet. Ehkä tuo on ainakin osaselitys.
Ilmoita asiaton viesti
Puhun nyt siitä montako prosenttia toimintakulut ovat kokonaismenoista (etuudet / eläkemenot). Eläkevakuutusyhtiöiden kokonaismenot ovat kaksinkertaiset Kelan maksamiin etuuksiin verrattuna. Mielestäni Kelan toimintaa säännellään tiukemmin ja valvotaan tarkemmin kuin eläkevakuutusyhtiöiden.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, mitä lukuja käytät?
Ilmoita asiaton viesti
Kelan etuusmenot v. 2020: 16,6 mrd.
Toimintamenot/kokonaismenot: 3,4 % (560 milj.)
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/316210/Taskutilasto_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työeläkeyhtiöt:
Eläkemenot 30 mrd.
Toimintakulut: 400 milj.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta linkistä sivulta 39 löytyy maksetut eläkkeet, jotka ovat 2,571 mrd.€ ja niiden hoitokulut ovat 71 miljoonaa, eli 2,76 %.
Kelan kokonaismenojen prosentti on 3,37 %.
Työeläkeyhtiöt toimintakulut 400 milj. ja menot 30 mrd.€, josta prosentti on 1,33 %.
Laskenko minä jotain väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Yksityisen puolen maksetut eläkkeet ovat 18,8 mrd.€ ja toimintakulut ovat n. 400 miljoonaa, joten siitä kulujen osuus on 2,13 %. Julkisen puolen maksetut eläkkeet ovat 10,9 mrd.€ ja niiden kulut ovat n. 100 miljoonaa, josta kulujen osuus on 0,92 %. Tarkoititkohan tätä eroa?
Ilmoita asiaton viesti
Minulta jäi mukaan huomioon ottamatta julkisen puolen kulut kokonaan. Kulut ovat siis euromääräisesti 100 milj. enemmän kuin ymmärsin.
Omasta mielestäni työeläkeyhtiöiden menot ovat tolkuttomat, kun huomioidaan toiminnan yksinkertaisuus, niin kerättävien eläkemaksujen kuin eläkemaksatuksenkin osalta. Kummankaan osalta ei vaadita yksilöllistä asian käsittelyä ja kokonaisharkintaa. Myös eläkkeen euromäärä/hlö pysyy kuukaudesta toiseen aina samana.
Ilmoita asiaton viesti
Eivätkö nuo luvut kerro että Kela käyttää suhteellisesti yli kaksi kertaa saman summan toimintakuluihin kuin eläkevakuutusyhtiöt?
16,6 mrd kontra 30 mrd ja vastaavasti 560 milj. kontra 400 milj.?
Siis kumman hallinto on suhteellisesti kalliimpi?
Ja kun tähän lisätään että Kelan ei tarvitse käyttää rahaa tulojen hankkimiseen, toisin kuin eläkevakuutusyhtiöt joilla taatusti on aika paljon kuluja sijoitusten ym. hoitamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten pitää huomioida sekin, että Kelalla kaikki etuudensaajat saavat oman yksilöllisen kokonaistilanteensa ja elämäntilanteensa perusteella etuudet, kun työeläkeyhtiöillä rahat kerätään suoraviivaisesti % palkasta.
Ilmoita asiaton viesti
Toki kerätään prosenttia palkasta, mutta rahaston laskelmat sopimusasiakkaiden omine rahastoineen jne.,vuosittaiset asiakashyvitykset ja työkyvyttömyseläkkeiden/perhe-eläkkeiden yms. laskeminen tuottaa varmaankin vähän lisätöitä. En halua puolustella tuota yhtä järjestelmää, mutta kyllä asiat pitää ottaa asioina.
Ilmoita asiaton viesti
Omalla kohdallani leikattu indeksi tarkoittaa, että nettoeläkkeeni on vuodesta 2014 lähtien pysynyt samana. Leikattu indeksi sitä on yrittänyt nostaa, mutta veronkiristys on aina nollannut nousun.
Samaan aikaan hinnat ovat kyllä nousseet.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeyhtiöt tekee nyt kunnon tiliä, katsokaapa niiden johtajien palkat…siinä tonnin eläkkeellä elävät ja varsinkin eläkkeelle jääneet yrittäjät on kusetettu pahemman kerran.
Ilmoita asiaton viesti
Jockke Rantanen : luepa Kiljusen kirjoitus, Se todella kertoo, että eihän mitään kriisiä ole eikä tule olemaankaan!
Ilmoita asiaton viesti
Minä näen suuren eläkevarallisuuden hyvänä asiana. Mitä suurempi se on, niin sitä nopeammin se alkaa kasvamaan entistä suuremmaksi.
Kun varat kasvavat 300 miljardiin, mikä saattaa hyvinkin tapahtua jo seuraavan viiden vuoden sisällä, niin sitten voimme kenties pohtia eläkeindeksin muuttamista vaikkapa 25/75 (30/70 ?) -indeksiksi.
Ilmoita asiaton viesti