Eläkevaroista riittää pienempiin eläkkeisiin

Hallitusohjelmassa on kirjaus: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.” Haetaan keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla.

Pääministeri Antti Rinne on esittänyt, että naisten pieniä työeläkkeitä tulisi korottaa, jotta kompensoitaisiin sitä, että perhevapaiden ajalta alkoi kertyä eläkettä vasta 2005. Hintalappu on 200-300 miljoonaa euroa, jotka varat löytyvät eläkerahastoista.

Hallitusohjelman kirjaus ja Rinteen ehdotus ovat ennakkoluulottomia. Ne avaavat vihdoin keskustelun siitä, missä määrin valtakunnan suurimman pääomakeskittymän, eläkerahastojen tuottoja voidaan käyttää siihen, mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin.

Kokoomus riemastui ehdotuksesta! Se kritisoi kansanedustaja Sari Sarkomaan sanoin hallitusta siitä, että työeläkevaroja aletaan käyttää kansaneläkkeisiin, mikä johtaisi sairaanhoitajien ja poliisien eläkkeiden leikkauksiin.

Kokoomus johtaa tahallaan harhaan ja sotkee kansaneläkkeen ja työeläkkeen. Edellinen on perusturvaa ja jälkimmäinen on ainoa lakisääteinen vanhuuseläkkeemme.

Hallituksen tavoite nostaa 1 000-1 400 euron eläkkeitä ”vappusatasella” ei tarkoita, että rahat menisivät kansan- ja takuueläkkeisiin. Kaikki, jotka saavat 1 000 eurosta ylöspäin eläkettä ovat työeläkeläisiä. Sairaanhoitajien tyypillinen eläketaso on n. 1 400 euroa.

Rinteen ehdotus täydentää työeläkejärjestelmän ansiosidonnaisuutta solidaarisuuskomponentilla. Sellaisia meillä on mm. verotuksessa. Hallitusohjelma tavoittelee tuloerojen kaventamista – näin myös eläketuloissa.

Kokoomuksen tavoin eläkeyhtiöiden edusmiehet riemastuivat Rinteen ehdotuksesta! Poliittisen järjestelmän ei pidä puuttua työeläkejärjestelmään, jonka pelisäännöistä työmarkkinajärjestöt päättävät.

Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimekseen mukaan mitään ylimääräisiä rahoja ei ole. ”Se olisi joltakin pois”. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on kategorisempi: ”Ei käy. Työeläkejärjestelmän tehtävä ei ole hoitaa sosiaaliturvaa.” Työnantajien EK:n asiantuntija Vesa Rantahalvari on täsmällinen: ”Eläkerahastoissa ei ole senttiäkään ylimääräistä. Velka nykyisille ja tulville eläkeläisille on huikea.”

Eläkejärjestelmän edustajat puhuvat kuin omista rahoistaan. Kyse on kuitenkin eläkeläisten eläkesäästöistä. Eläkerahastoissa olevasta 211 miljardista eurosta on Telan laskelman mukaan 65 % (137 miljardia euroa) nykyisten eläkkeensaajien säästöjä. Eikö heillä ole oikeutta saada rahastojen tuotosta edes siivua?

Rahastot ovat pullistuneet vuodesta 1995 keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa, siis 8 000 miljoonaa euroa! Viimeisen 25 vuoden aikana rahastot ovat joka ikinen minuutti kasvaneet 21 000 euroa – eikä senttiäkään ylimääräistä ole!?

Finanssivalvonta on kritisoinut eläkeyhtiöitä asiakashyvitysten maksamisesta suurimmille työnantajille. Finanssivalvonnan mukaan eläkevaroja käytetään näin väärin 200-300 miljoonaa euroa vuodessa – eikä senttiäkään ylimääräistä ole!?

Finanssivalvonnan laskelman mukaan ulkomaiset sijoitusrahastot laskuttavat eläkerahastoja vuosittain 1,4 miljardia euroa sijoituskuluina. Nämä rahat olisivat käytettävissä eläkkeisiin, jos otettaisiin mallia kansainvälisistä eläkerahastoista, jotka pääsääntöisesti sijoittavat indeksirahastoihin – eikä senttiäkään ylimääräistä ole!?

Eläkeyhtiöiden johdon hulppeat palkkiot, jotka toimitusjohtajien osalta ovat lähes miljoona euroa vuodessa, ärsyttävät monia. Lakisääteisten tehtävien rutiinihoidosta maksetaan surrealistisia summia – eikä senttiäkään ylimääräistä ole!?

Kansainvälisesti on arvosteltu Suomen eläkejärjestelmän korkeita hallintokuluja, jotka vakuutettua kohden ovat 48 euroa korkeammat kuin keskimäärin vastaavissa järjestelmissä maailmalla. Suomen eläkeyhtiöiden hallintokulut ovat yli 500 miljoona euroa vuodessa. Eläkejärjestelmämme on kallis ja tehoton. Sitä rasittaa hallinnollinen päällekkäisyys ja näennäiskilpailu – mutta senttiäkään ylimääräistä ei ole!

Eläkeyhtiöiden edustajat maksimoivat viimeiseen asti valtansa ja bonuksensa sijoittaa aktiivisesti kansalaisten eläkevaroja. Poliittisen järjestelmän ei pidä työeläkejärjestelmään puuttua!

Vähin äänin eläkeyhtiöiden edustajat kuitenkin kuittasivat sen, kun Kataisen hallitus vuonna 2014 puolitti työeläkeindeksin. Mutta silloinhan eläkeläisiltä leikattiin. Rinteen hallitus haluaa toista: se on kohentamassa eläketurvaa ja hakee oikeutta tulonjakoon.

kiljunen

Olen 67-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut. Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni. ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu