Eläkkeet vahvistavat hyvinvointivaltiota
”Eläkkeet uhkaavat hyvinvointivaltiota” otsakoi Teemu Muhonen laajan artikkelinsa Evan uunituoreesta raportista (HS 31.10). Jälleen kerran eläkkeensaajia syyllistetään. Juttu päättyi pohdiskeluihin eläkkeiden leikkaamisesta tai verotuksen kiristämisestä.
Elinkeinoelämän valtuuskunta varoittaa raportissaan, että julkisten menojen kasvu uhkaa hyvinvointivaltiota. Ehkä niin, mutta miten tämä liittyy eläkkeisiin?
Vanhuuseläkkeemme on työeläke. Se ei ole julkinen budjettiperusteinen meno. Kyse on ansiosidonnaisesta etuudesta, joka on luonteeltaan itse ansaittua, myöhennettyä palkkaa. Työeläkemenomme ovat 27 miljardia euroa vuodessa. Ne maksetaan eläkerahastoista, ei valtion budjetista.
Kansaneläke ja takuueläke ovat julkisia menoja. Ne ovat vuodessa noin 3 miljardia euroa.
Eläkemenomme ovat kasvaneet vuoden 1995 13 miljardista eurosta nykyiseen 30 miljardiin euroon. Samanaikaisesti ovat eläkerahastot räjähdysmäisesti nousseet 36 miljardista eurosta 218 miljardiin euroon. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana rahastot ovat keskimäärin kasvaneet 8 miljardia euroa vuodessa, kiitos osin eläkkeensaajia köyhdyttävän taitetun indeksin.
Suomen lakisääteiset eläkerahastot ovat kansantuotteeseen verrattuna maailmana suurimmat. Useimmissa EU-maissa ei harrasteta lakisääteistä eläkerahastointia.
Saksassa on täysin luovuttu eläkevarojen rahastoinnista. Aikoinaan Bismarckin johdolla luodut rahastot menetettiin kahteen kertaan sotien seurauksena. Eläkerahastointivirhettä ei enää tehdä.
Ranskassa presidentti Macron vahvisti eläkeuudistusta ajaessaan maan työeläkejärjestelmän perusperiaatteen. Sen mukaan jokainen sukupolvi rahoittaa edeltäjiensä eläkkeet. Suomessa halutaan Evan johdolla päinvastoin, että nykyiset eläkkeensaajat vastaisivat tulevistakin eläkkeistä.
Eva ei kerro, että eläkemenojen kasvaessa julkinen talous vahvistuu. Maksavathan eläkkeensaajat oman osuutensa veroista, eli 5,5 miljardia euroa vuodessa. Heidän verotuksensakin on kireämpää kuin muiden tulonsaajien.
Tietääkseni pääsit eduskuntaan eläkeiden taitetun indeksileikkauksien purkamisen puolesta puhujana. On muuten ollut hiljaista sillä rintamalla ?
Muistisi virkistämiseksi :
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/264028-elakelaisten-kurjuuden-syyt-lipponen-ja-tottelevaiset-demarit/
Ilmoita asiaton viesti
Niin Kimmo.
Kerro ihmeessä. Oliko lupauksessa kyseessä vappusatanen à la demarit ?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointivaltio on ollut olemassa vuoden 2008 jälkeen vain velanoton ansiosta. Tämä tilanne jatkuu tulevaisuuteen ja tuskin muuttuu….
Ilmoita asiaton viesti
K Kiljunen:
”Työeläkemenomme ovat 27 miljardia euroa vuodessa. Ne maksetaan eläkerahastoista, ei valtion budjetista.”
”Eva ei kerro, että eläkemenojen kasvaessa julkinen talous vahvistuu. Maksavathan eläkkeensaajat oman osuutensa veroista, eli 5,5 miljardia euroa vuodessa.”
Työeläkkeet ja eläkeläisten verot maksavat palkansaajat ja työnantajat työeläkemaksuissaan, joka on nyt 24,4%, alkaen vuodesta 2013 työeläkerahastoista on jouduttu rahoittamaan pieni osa työeläkkeistä.
Satojen miljoonien eurojen lisäys eläkeläisten ostovoimaan olisi poissa palkansaajien ostovoimasta. Kumman ratkaisun luulisit päättäjien (poliitikot + AY-liike) valitsevan? – maksajien vai eläkeläissaajien edun.
( (Eläkevarojen sijoitustuotot + Työeläkemaksut) – (Työeläkkeet + Hallintokulut)) on nollasummapeli.
Kaikki eläkevarat sijoitustuottoineen on varattu nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamiseen, työeläkerahastoissa ei ole vapaata rahaa käytettäväksi nykyisten eläkkeiden ylimääräisiin korotuksiin tai työeläkeindeksien nostamiseen.
Kansantalouden kannalta eläkeläisten ”ostovoima”:n lisääminen on poissa palkansaajien ja työnantajien ostovoimasta eikä yhtään mitään lisää. Reaalimaailmassa eläkkeiden nostamisen maksavat aina lopulta palkansaajat ja työnantajat veronluonteissa työeläkemaksuissaan.
Ilmoita asiaton viesti