ETK:n Kautto puhuu vastoin parempaa tietoa
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto kritisoi voimakkaasti hallitusohjelmaan kirjattua pyrkimystä käyttää eläkerahastojen tuottoja pienimpiin työeläkkeisiin. (HS 14.2.) ”Eläkekorotuksista aiheutuva lisämeno olisi maksettava ennemmin tai myöhemmin” toteaa Kautto itsestäänselvyyden.
Hänen mukaansa ”pitkän aikavälin rahoitusnäkymät ovat ehtineet heikentyä vappusatasen ja hallitusohjelman kirjoittamisen välillä, ja sen jälkeenkin.” Kauton artikkelia seuraavana päivänä Suomen suurimmat työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen ilmoittivat ennätyksellisen suurista 12 %:n tuotoistaan vuonna 2019.
Varman sijoitukset tuottivat 5,2 miljardia ja Ilmarisen 5,4 miljardia euroa. Alustavien arvioiden mukaan eläkerahastot kasvoivat viime vuonna yhteensä noin 20 000 miljoonaa euroa. Summa on surrealistinen, kun sitä vertaa hallituksen tekemiin takuu- ja kansaneläkkeiden korotuksiin, joihin käytettiin budjettivaroja 183 miljoonaa euroa.
ETK:n toimitusjohtaja kertoo, että on ”epärealistista odottaa eläkepolitiikan suunnanmuutosta, sillä liikkumavara on pieni”. Hän on vahvasti sitä mieltä, että Suomen suurimman pääomakeskittymän, yli 210 miljardin euron eläkerahastojen tuottoja ei voida käyttää siihen, mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin.
Kautto kirjoittaa, että ”syntyvyyden lasku on ratkaisevasti heikentänyt työeläketurvan rahoitusnäkymiä”. Lienee totta, jos muu ei muutu, niin alhainen syntyvyys vaikuttaa 30-50 vuoden päässä rahastojen karttumiseen. Mutta yhteiskunta muuttuu.
Ensinnäkin syntyvyys aaltoilee vuosikymmenten varrella, välillä nousten, välillä laskien. Toiseksi, alhainen syntyvyys nostaa automaattisesti työllisyysastetta. Myös työntuottavuus on puolen vuosisadan päässä eri kuin tänään. Maahanmuutto paikkaa työvoimapulaa. Yli 65-vuotiaiden työllisyysaste tulee olemaan eri tasolla kuin nykyisin. On tahallista liioittelua, kuten aikoinaan puhuttaessa suurista ikäluokista ja eläkepommista, ottaa erilleen yksi muuttuja, kuten nyt alhainen syntyvyys, ja väittää tulevaisuus katastrofaaliseksi.
Kautto kirjoittaa, että ”eläkkeiden korottaminen lisäisi eläkemenoa ja heikentäisi rahoitusnäkymiä.” Totta, että eläkemenot kasvavat, jos eläkkeet nousevat. Sen sijaan rahoitusnäkymät vahvistuisivat, sillä työeläkkeiden korotus olisi Suomessa kustannustehokkainta elvytystä. Rahat saataisiin ulkomaille siirretyistä eläkerahastoista ja kohentuvat eläkkeet käytettäisiin 80 prosenttisesti kotimaiseen kulutukseen. Nuoret saisivat töitä.
Kauton loppuhuipennus kirjaa: ”Ikäihmisten palvelutarpeista aiheutuvien menojen hillitseminen parantaisi ahtaalla olevien eläkeläisten taloudellista asemaa.” Arkikielellä Kautto toteaa, että ikäihmisten palvelujen leikkaaminen parantaa kurjan eläkeläisen elämää. Asiantuntijavalta on vahvoilla Suomessa!
https://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/vakuutustekniikka-ja-laskuperusteet/vanhuuselakerahastojen-lisataydennykset/
Kyseisen linkin mukaan kaikki rahastoista kerätyt tuotot kyllä jaetaan eteenpäin eläkejärjestelmässä. Lisäkorotukset osoitetaan yli 55 vuotiaiden hyväksi. Siksi en ymmärrä Kimmon lausetta:
”Hän on vahvasti sitä mieltä, että Suomen suurimman pääomakeskittymän, yli 210 miljardin euron eläkerahastojen tuottoja ei voida käyttää siihen, mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin.”
Nythän tuottoja käytetään rahastokorkoon, lisätäydennyksiin, vakavaraisuutta parantamaan ja asiakashyvityksiin. Asiakashyvitykset eivät kohdennu eläkkeisiin suoraan, mutta nekin alentavat työeläkemaksuja. Mihin noita tuottoja sitten käytetään ellei eläkkeisiin?
Jokainen ansaitsee työskentelemällä työeläkettä nykyisin 1,5% palkastaan. Eläkkeelle jäätyään työntekijä alkaa sitten saamaan järjestelmästä työeläkettä. Laskennassa käytetty indeksi voidaan ajatella eläkkeen koroksi. Mitä isompi korko, niin sitä parempi korotus eläkkeeseen. On kuitenkin muistettava, että jokaisen koron joku maksaa. Rahastosta poistettu euro ei enää kasva korkoa korolle jatkossa. Jotain vaikutusta tällä on väistämättä maksuihin.
Kommenttini ei tarkoita sitä, että työeläkkeistä ja niiden korotuksista ei olisi hyvä keskustella. On kuitenkin epärehellistä puhua korotuksista niin, että rahastoista otetut rahat eivät olisi keneltäkään pois. En tarkoita Kimmoa. Velkarahan maailmassa aina toinen saa ja toiselta otetaan.
Lopulta kyse on siitä, että paljonko työskentelyllä ansaittua työeläkettä korotetaan työskentelyn loputtua. Mitä korkoa käytetään? Historiassa on korkoa pienennetty, joten kyllähän sitä voidaan nostaakin. Itse en osaa sanoa sitä, että onko meillä varaa nostaa maksettavaa korkoa.
Rahastot sijoittavat suuren osan ulkomaille, mutta koska tuotot ovat hyviä, niin voiko siitä yhtiöitä kritisoida? Onko lisäsijoittaminen kotimaahan ongelmallista siten, että vaikutetaan rahalla liikaa kotimaan markkinoihin niitä ohjaavasti? En osaa sanoa, mutta toki lisäraha kotimaankin markkinoilla helpottaisi kotimaamme hyvinvointia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on Kauton roolista ja eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisesta vastuusta. Vm mainittu tuntuu unohtuvan näiden eläkepomojen ulostuloista. Toki lainsäädäntö on ratkaisevassa asemassa. Se, että eläkepomot lobbaavat esim. pienten eläkkeiden nostamista vastaan on korni.
Ilmoita asiaton viesti
En ole huomannut, että eläkepomot lobbaisivat pienten eläkkeiden nostamista vastaan. Sen olen huomannut, että nuo pomot eivät näe mahdolliseksi nostaa pieniä työeläkkeitä esitetysti. Sitä vastoin olen ymmärtänyt, että he esittävät pienten eläkkeiden korjaamista kansaneläkkeiden ja takuueläkkeiden kautta, joka tuntuu minustakin järkevimmältä toimelta. Silloin puhutaan kuitenkin valtion budjetin kautta tapahtuvasta rahoituksesta.
Työeläkkeet ansaitaan, kun muiden eläkkeiden kohdalla kyse on asumisesta Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan hyväksyvätkin kun ei tartte maksaa omasta kassasta. Itse ajattelen asian hiukan toiselta kantilta. Kyse on paljon syvällisemmästä asiasta eli eläkkeiden oikeuden mukaisesta jakamisesta. Pienituloisen koko työuran aikan ansaittu eläke on myös pieni, Niin pieni, että yhä useampi joutuu anomaan ja kerjäämään lisäapua kelasta.
Silti ko. henkilö on tehnyt töitä siinä missä joku toinenkin. Aitoa työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta on, että pienistä ansioista kertyy pieni työeläke. Yhteiskunta ei arvosta kaikkea työtä niin arvokkaaksi, että olisi valmis maksamaan siitä nykyistä enempää, joten palkka seuraa yhteiskunnan maksuhalukkuutta. Olen samaa mieltä siitä, että kaikki työ on arvokasta. Jatkossa ongelmaksi muodostuu pätkätyöt ja pätkätyöttömyys. Järjestelmä oikeastaan vaatii jatkuvaa vähintään 40 vuoden työskentelyä, jotta edes periaatteessa omalla työeläkkeellä tulee toimeen. Tällaiset takautuvasti käyttöönotetut elinaikakertoimet vielä vievät uskon tulevilta eläkeläisiltä. Työeläkejärjestelmän on oltava uskottava.
Ilmoita asiaton viesti
Eli meillä on sama sävellaji. Tuosta uskottavuudesta olen kyllä eri mieltä. Korjaussarjan luominen lisää uskottavuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Selväti Kautto tulkitsee eläkeyhtiöiden roolin vain yhden näkökulman kannalta. Kassaan virtaava raha on saatava tuottamaan, päivänselvä asia. Se, että kylmän rauhallisesti unohtaa yhtiöiden toisen roolin eli sen miten elkäkkeitä maksetaan, miten ne jakaantuvat? Onko tilanne oikeuden mukainen kansalaisille?
On säälittävää, kun tuossa asemassa oleva henkilö on asemoinut itsensä. Sanotaan näin, että toimenkuvakin edellyttää tarkastelemaan kokonaisuutta. Kun tuollainen hahmotuskyky puuttuu, no voi vain todeta, että silloin ei ole tehtäviensä tasalla. Eläkeyhtiöt eivät ole finanssitavarataloja eivätkä eläkkeiden maksajat ole sijoittajia.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen sijaan rahoitusnäkymät vahvistuisivat, sillä työeläkkeiden korotus olisi Suomessa kustannustehokkainta elvytystä.”
Jaha. Kiljuselta varmaan löytyy tähän taloustieteellisesti kestävät perustelut.
Heitänpä vastaväitteen, että tehokkaampaa elvytystä olisi alentaa työeläkemaksuja, siitä syystä että se tekisi työnteosta kannattavampaa ja/tai parantaisi suomalaisen työn kilpailukykyä.
Näin kokonaisvaikutus olisi takuuvarmasti suurempi kuin työeläkkeiden korottamisella, josta ainoastaan osa suuntautuisi kulutukseen, ja siitäkin ainoastaan osa suomalaisiin hyödykkeisiin kohdistuvaan kulutukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tomi Solakivi, efektiivisen kysynnän kasvu on tehokasta ja varmaa elvytystä. Eläketulo siirtyy kaikista tulolajeista tehokkaimmin kotimaiseen kulutukseen. Työnantajamaksujen helpottaminen ei määritelmän mukaan johda suoraan investointeihin ja elvytä, vaan voi tuottaa pelkät osinkojuhlat.
Ilmoita asiaton viesti
”Eläketulo siirtyy kaikista tulolajeista tehokkaimmin kotimaiseen kulutukseen.”
Ei muuten pidä paikkaansa, vaan Suomessa kulutusmenojen osuus tuloista on eläkeläisillä pienempi kuin työväestöllä. Tarkoittaa siis sitä, että siitäkin näkökulmasta parempaa elvytystä on kasvattaa työikäisen väestön tuloja.
Ilmoita asiaton viesti
Tomi Solakivi, kirjoitat vastoin parempaa tietoa. Työikäisellä väestöllä mm. asuntoinvestoinnit syövät melko-osan tuloista.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että Kimmo Kiljunen jaksaa kommentoida ja oikaista ”eläkemafian” jatkuvaa aivopesua. Demokratia meillä puuhailee vuosittaain 60 miljardin budjettirahojen kanssa, mutta jättää yli 200 miljardin eläkepääomat, budjetin ulkopuoliset rahastot, vaille sen kummenpaa parlamentaarista valvontaa. Ja kuitenkin, kuten Kimmo toteaa, niiden kautta saataisiin aikaan vahvaa elvytystä budjettiin turvautumatta. Joukossako tyhmyys tiivistyy?
Ilmoita asiaton viesti
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006406483.html
Tuossa linkki Kauton mielipiteeseen.
Lainaus kokonaisuutena kirjoituksesta. Kimmo on lainannut valikoivasti.
”Ikäihmisten palvelujen saatavuuden turvaaminen ja palvelutarpeista aiheutuvien menojen hillitseminen parantaisivat ahtaalla olevien eläkeläisten taloudellista asemaa.”
Näen tuon tarkoittavan sitä, että ikäihmisten palvelut turvataan ja kustannuksia hillitään, joten kustannukset itse ikäihmisille eivät nouse nykyiseen tapaan. Toki hintojen pitäisi laskea säästöjen saamiseksi tai sitten eläkkeiden pitäisi nousta syntyviä kuluja enemmän. Samalla kuitenkin huomataan, että pelkkä rahan lisääntyminen ei riitä, jos aikaisemmat itse maksetut palvelut nousevat enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Jari Ojala, lue mitä itse kirjoitat: ”Nythän tuottoja käytetään rahastokorkoon, lisätäydennyksiin, vakavaraisuutta parantamaan ja asiakashyvityksiin. Asiakashyvitykset eivät kohdennu eläkkeisiin suoraan, mutta nekin alentavat työeläkemaksuja. Mihin noita tuottoja sitten käytetään ellei eläkkeisiin?”
Rahastokorko, lisätäydennykset ja vakavaraisuuden parantaminen ovat sitä, mitä on tehty 25-vuotta, eli kasvatettu rahastoja. Kuinka suuriksi haluat rahastot? Mikä riittää? Milloin voidaan poistaa taitettu indeksi, jolla lakisääteisesti pudotetaan eläketasoja, eli rahastoja ei käytetä siihen mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin. Asiakshyvitykset ovat järjestelmän ”korruptiota”, suurimmille työnantajille siirrettyjä bonuksia, joita Finanssivalvontakin pitää järjestelmän väärinkäyttönä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka suuriksi haluan rahastot? Niin suuriksi, että työeläkkeiden maksamiseksi tarpeelliseksi katsotut rahastot täyttävät oman osansa suunnitelluista työeläkkeiden maksamisesta ja sitten loput maksetaan tasausosasta. Olen siinä käsityksessä, että työmarkkinajärjestöt yhdessä työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa osaavat laskea noita asioita pitkälle tulevaisuuteen ja ”isoveli” valvoo tätä. Tämä tosin on aina enemmän ja vähemmän valistuneiden arvausten varassa.
Rahastoja täydennetään, jotta niitä voidaan sitten suunnitellusti purkaa maksuihin. Palkkasummien jatkuva kasvaminen lisää rahastoinnin määrää ja tarvetta.
Sinäkin voit lukea mitä kirjoitat, sillä sanot, että lakisääteisesti pudotetaan eläketasoja. Kuka noita lakipykäliä laatii? Päätös on täten ollut poliittinen, joten eikö sinunkin kannata yrittää vaikuttaa noihin päättäjiin?
Asiakashyvityksiin on jonkin tahon oikeasti puututtava ja tarkistettava maksun perusteet. Rahastojen tehtävä ei ole toimia bonusjärjestelmänä vaan työeläkkeiden turvaajana.
Mihin muuten katsot, että rahastoja käytetään?
Ilmoita asiaton viesti
Rahastot ovat Suomen ylivoimaisesti suurin pääomakeskittymä. Sen valtijat johtavat maamme talouselämää ja vaikuttavat kaikkiin merkittävimpiin investointipäätöksiin. Bonuksena ovat bonukset, joita eläkevarojen sijoittajat saavat sijoittaessaan muiden rahoja. Kaikkeen tähän eläkerahastoja käytetään, ei eläkkeisiin, mihin ne on tarkoitettu.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä tuosta hyvä veli meiningistä.
Bonuksista en ole kateellinen, jos tuotot ovat nykyisen kaltaisia. Tosin ei varmaankaan ketään ole velvoitettu korvaamaan huonoja miinusmerkkisiä tuottoja, tai siis on, mutta me maksajat tuskin olemme syyllisiä.
Mistä ne rahasto-osuudet sitten tulevat, jos ei työeläkerahastoista työeläkkeiden maksamiseen?
Miten aiot hallituspuolueen jäsenenä hoitaa nuo lakiasiat taitetun indeksin ympäriltä kuntoon? Samalla varmaankin voidaan tehdä jotain talouselämän vaikuttajille, jos ja kun he väärinkäyttävät valtaansa meiltä kerätyillä maksuilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Rahastoja täydennetään, jotta niitä voidaan sitten suunnitellusti purkaa maksuihin. Palkkasummien jatkuva kasvaminen lisää rahastoinnin määrää ja tarvetta. ”
Mitähän tämäkin tarkoittaa? Rahastoja on kerrytetty, jotta niillä maksettaisiin suurten ikäluokkien eläkemenot, joihin eivät pienenevien ikäluokkien eläkemaksut muuten riitä. Nythän me olemme olleet jo pitkään eläkkeellä, joten on korkea aika lähteä purkamaan rahastoja.
Rahastopomojen laskelmat rahastojen riittävyydestä perustuvat siihen, että Suomen talous romahtaa totaalisesti. Todennäköisempää on, että palkkatulot ja niistä suoritettavat eläkemaksut säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Jos nykyiset työssäkäyvät ja päättäjät eivät tähän pysty, niin saavat syyttää vain itseään, jos eivät saa riittävää eläketurvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Rahastoja on kerrytetty ihan alusta asti. Tosin rahastojen karttuminen oli surkeaa (negatiivista kehitystä) alkuaikoina, kun korot olivat huomattavasti matalampia kuin inflaatio. Tästä syystä rahastot olivat pieniä pitkään. Rahastoihin rahastoitiin jopa koko karttuma, mutta silti kävi miten kävi. Rahastokorkoakin muutettiin ilman lisärahaa eläkesäästöihin. Nykyisin taidetaan laittaa rahastoihin 0,4%-yksikkköä koko karttumasta.
Rahastoja puretaan nyt etupainotteisesti, kun lisätäydennykset kohdistetaan yli 55 vuotiaisiin. Ei liene reilua, että rahastoja puretaan nykyisille eläkeläisille, vaan kaikki kertyneet rahasto-osuudet tulee huomioida. On jo nyt epäreilua, että nuo lisätäydennykset kohdistuvat kaikkien sijaan yli 55 vuotiaisiin.
Rahastoista tulee n. 20 prosenttia koko eläkekulusta ja loput 80 prosenttia maksetaan tasausosasta.
Onhan tuo rahastointi ollut jatkuvan muutoksen kourissa, joten senkin kokonaisvaltainen läpikäynti olisi jollekin asiaan vihkiytyneelle oiva tutkimuskohde. En tosin tiedä, että onko aineistoa ulkopuolisten käytössä missä määrin. Se on kuitenkin varmaa, että selvitystyö ei tule olemaan helppoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Rahastoista tulee n. 20 prosenttia koko eläkekulusta ja loput 80 prosenttia maksetaan tasausosasta.”
Tämähän on vain kirjanpitoa! Yhtä hyvin voitaisiin kaikki työeläkkeet kierrättää rahastojen kautta eli osuudet olisivat 100/0. Muuten olen sitä mieltä, että rahastot tulisi lakkauttaa ja eläkevarat liittää valtion kirjanpitoon. Samalla voitaisiin yhtenäistää koko nykyinen sekava eläkejärjestelmämme ts. panna kansaneläkkeet ja työeläkkeet samaan järjestelmään. Tiedän kyllä, että eläkerahastojen päällä istuvat Roope Ankat vastustavat tätä kynsin hampain.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kirjanpitoahan se on. Sekin on kirjanpitoa, että toiselta otetaan ja toiselle annetaan. Rahastojen lakkauttaminen on tarkkaanottaen sosialisointia, jonka pelon takia juuri tällainen yksityisten yhtiöiden ylläpitämä järjestelmä luotiin. Aikoinaan kerättyjä eläkerahoja sosialisoitiin, josta viisastuneena mentiin nykyiseen työeläkejärjestelmään. Taitaisi loputkin investoinnit Suomeen loppua tuollaisella toiminnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Sananen siitä, mitä hyötyä on ollut, että työeläkettä korotettiin 0,2 %, joka on kuin höyhen tuulessa. Kaiken lisäksi, verottaja käväisi nappaamassa siitä progression kautta mukavasti itselleen, jotta saajalle tuli miinusta, että suhahti.
Niinpä, järkevän jakamisen takia, tarvittaisiin kunnon korotus eläkeeseen ja verottaja pysyköön lestissään.
Voikovatko eläkeyhtiöt johtajineen nautiskella eläkevarannoillamme mielin määrin? Ilmeisesti voivat ja laki turvaa. Kansa nuolee näppejään.
Ilmoita asiaton viesti