HX-hanke loppusuoralla
Suomen historian suurin yksittäinen julkinen investointi HX-hanke on loppusuoralla. Hankkeesta on juuri valmistunut kirja ”Raportti uusien hävittäjien hankinnasta” (Into 2021), johon on kirjoittanut yli 30 alansa asiantuntijaa. Heitä kaikkia yhdistää tavoite käydä hankinnasta tarpeellista julkista keskustelua.
HX-hankkeella pyritään korvaamaan nykyisten Hornetien suorituskyky täysimääräisenä. Tosiasiassa eduskunnan hyväksymä 10 miljardin euron tilausvaltuus toteuttaa kuitenkin paljon enemmän. Hornetien hankintahinta 1992-1994 oli nykyeuroina 3,4 miljardia. Tarvitseeko Suomen maanpuolustus lähes 190:n Hornet F/A-18 hävittäjän kapasiteetin? Yhden HX-hävittäjän ostohinta on noin 170 miljoonaa euroa – luku vertautuu Helsinkiin 2018 valmistuneen lastensairaalan rakennuskustannuksiin, jotka olivat 185 miljoonaa euroa.
Suomen hävittäjälaivasto on yksi Euroopan suurimmista, pois lukien hävittäjiä valmistavat maat. Pärjäisikö maanpuolustuksemme vähemmällä, erityisesti kun miehitetyt monitoimihävittäjät ovat nopeasti vanhenevaa sotateknologiaa. Viime vuosikymmenten sodissa hävittäjien osuus pudotuksista on ollut vain 0-3 prosenttia, kun ilmatorjunta ja ohjukset ovat pudottaneet pääosan hyökkäävistä koneista.
HX-hankkeiden tarjouspyynnöissä sotilaallinen suorituskyky asetettiin painavimmaksi valintakriteeriksi. Tulevana syksynä valtioneuvosto päättää ilmavoimien esityksestä, mikä konetyyppi valitaan. Hävittäjäkandidaatit eroavat toisistaan sotilaalliselta, taloudelliselta ja poliittiselta suorituskyvyltään sekä itsenäiseltä toimintakyvyltään ja näiden kaikkien erot on päätöksentekijöiden tunnettava.
Ero hävittäjäkandidaattien ylläpito-, huolto- ja käyttökuluissa saattaa olla jopa nelinkertainen. Matalimmillaan elinkaarikustannukset ovat 20 miljardia ja korkeimmillaan 40 miljardia euroa. Päättäjien ja veronmaksajien pitäisi olla perillä näistä eroista ja siitä, kuka kantaa vastuun, jos hävittäjien ylläpitoon varattu 10 prosenttia puolustusmenoista ei riitä ja kaavailtu 250 miljoonaa euroa ylittyy.
Hävittäjäkandidaatit eroavat merkittävästi myös huoltovarmuuden tasoltaan eli siinä, missä määrin niiden huolto ja käyttö ovat riippuvaisia rakentajamaasta. Samoin teollisen yhteistyön luonteessa ja määrissä on olennaisia eroja. Asetettu 30 prosentin eli lähes 3 miljardin euron teollisen yhteistyön tavoite merkitsee kotimaassa 20 000 – 25 000 henkilötyövuotta korkean teknologian aloilla, siksi avoimuus hävittäjäkandidaattien eroista on tärkeää kotimaisen työllisyyden, tutkimuksen ja tuotekehittelyn, vuosittaisten käyttö- ja ylläpitokustannusten ja itsenäisen toimintakyvyn ja huoltovarmuuden kannalta.
Sotilaallinen suorituskyky ei ole yksiselitteinen luku, kuten on esimerkiksi hävittäjän lentonopeus. Suorituskyky määräytyy sodankäynnin tavoitteista. Hävittäjäkandidaatit eroavat olennaisesti siinä, mihin eri maiden ilmavoimat niitä käyttävät. Esimerkiksi Britannian ilmavalvonnassa ja puolustuksessa on käytössä Eurofighterit ja merivoimien kauko-operaatioissa F-35-hävittäjät. Saksassa ilmapuolustuksen rungon muodostavat Eurofighterit, kun taas F-35-hävittäjät toimivat amerikkalaisten ydinkärkien kuljetuslavetteina. Boeingin Growler on puolestaan elektronisen sodankäynnin erikoiskone, jonka keskeisin tehtävä on vastustajan ilmavalvonnan ja tutkajärjestelmien eliminointi, mikä luo tilan muiden hävittäjien hyökkäykselle.
HX-hävittäjäkandidaateista yhdet ovat omimmillaan offensiiveissa, toiset puolustustehtävissä. Ilmataisteluissa tarvitaan nopeutta ja ketteryyttä. Etäälle iskettäessä täytyy pysyä piilossa pitkään ja pystyä eliminoimaan vastustajan ilmatorjunta sekä olla varustettu pitkänkantaman ohjuksin. Ilmavoimien sotilaallisen suorituskykylaskelman ydin on siinä, painotetaanko Suomen ilmatilan ja maan puolustusta vai kaukovaikuttamista.
Valittiin hävittäjäkandidaateista mikä tahansa, Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön läntinen perussuunta ei muutu. Ei silti ole yhdentekevää, syveneekö Suomen sotilaallinen side Yhdysvaltoihin entisestään vai nouseeko puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa uudelle tasolle vai sitoutuuko Suomi vahvemmin Euroopan puolustusytimeen ja puolustusteolliseen yhteistyöhön.
Onko olemassa riski, että hävittäjähanke kytkee ilmavoimamme alueen ulkopuolisen suurvallan ilmavoimien jatkeeksi? Ajautuuko maamme tällöin osaksi suurvaltojen vastakkainasettelua uhka- ja pelotejärjestelmineen ja tätä kautta potentiaalisen ensi-iskun kohteeksi? Kääntyykö mittavan HX-hankkeen turvallisuusvaikutus näin päälaelleen?
Kimmo Kiljunen
Kansanedustaja
toimittanut Raportti uusien hävittäjien hankinnasta-teoksen
Päivänselvää on, että NATO-Suomi hankkii F-35 hävittäjät niiden hankintaan liittyvistä suurista riskeistä huolimatta.
Muuten meidän poikamme eivät pääse isojen poikien hiekkalaatikolle.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin tehtäneen. F-35 hävittäjähankintojen myötä Suomi joutunee tuplaamaan puolustusmääräsahansa, jos mielii myös puolustaa koko maa-aluettaan….
Ilmoita asiaton viesti
Jos Suomella olisi samankaltaiset naapurit kuin Sveitsillä, pärjättäisiin varmaan pienemmälläkin kalustolla.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Villikari, juuri näin!
Ilmoita asiaton viesti
Pitihän se arvata, että kun HX-hankkeen päätöksentekoaika lähestyy, niin näitä puheenvuoroja alkaa nousta, demareissakin on ikävä kyllä paljon näitä Kiljusia. Toivottavasti päättäjät eivät lotkauta korvaansa noille, vaan vievät hankkeen asialliseen päätökseen.
Onko sitten Sveitsillä mukamas tarkoitus hyökätä naapurimaihin, kun valitsi tarjokkaiden joukosta F-35:n? Sveitsinkin päätös näyttää ennakoivan sitä, että Suomi valitsee amerikkalaisen hävittäjän, hyvä niin. Vahvistaa osaltaan Yhdysvaltain sitoutumista auttamaan Suomea. kun Venäjä alkaa kohdistaa aggressioitaan meihin.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikein Sveitsi myötäilee amerikkalaisia niin meidänkin tulee tehdä.
Uskaliasta paljastaa että kuninkaalla ei ole vaatteita.
Ilmoita asiaton viesti
Kumma etteivät nämä kaikkien alojen asiantuntijat ota ollenkaan kantaa siihen kuinka monta magneettikuvauslaitetta Suomen terveydenhoito tarvitsee ja mistä maasta ne pitää tilata.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus meni väärään paikkaan …
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Näränen, turvallisuuspolitiikka on paljolti riskiskenaarioita. Kumpi on todennäköisempää pohjoisessa Euroopassa: Venäjän ja Suomen välinen aggressio vai Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen aggressio? Kannattaa miettiä kuka auttaa ketäkin ja millaisia intressejä kullakin on, jos pahimmat skenaariot toteutuvat.
Ilmoita asiaton viesti
US lähettää sähköpostiin tiedon vastauksista omiin kommentteihin, muuten en olisi tästä Kimmo Kiljusen kommentista jo viikon vanhassa topicissa mitään tiennytkään.
Asiaan. Konflikti pelkästään Suomen ja Venäjän välillä on tosiaan melko epätodennäköinen. Mutta jos Itämeren alueella syntyy kansainvälinen sotilaallinen konflikti, Suomi joutuu väistämättä vedetyksi siihen mukaan. Niin tapahtui Toisessa maailmansodassa, Krimin sodassa, Napoleonin sodissa ja tietyssä mielessä myös Ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjä ei voi jättää Suomea puolueettomaksi ei-kenenkään maaksi, eikä välttämättä vastapuolikaan. Silloin on tärkeää, kenen puolella olemme. Kanssamme samat arvot omaavan lännen vai itäisen diktatuurin? Oma vahva puolustus nostaa Venäjän kynnystä käyttää Suomea eteentyönnettynä rintamana ja sotilaallinen yhteistyö lännen ja sen suurimman mahdin Yhdysvaltojen kanssa edesauttaa tuen saamista tavoitteessamme välttyä tältä.
Läntisen puolustusliiton Naton jäsenyys yhdessä samat arvot omaavien maiden kanssa tulisi kuitenkin olla päämääränä. Läntisessä Euroopassa vain Sveitsi, Irlanti, Itävalta ja Ruotsi eivät ohellamme ole Naton jäseniä. Suomea ja Ruotsia lukuunottamatta ne erottaa Venäjästä suuri maantieteellinen etäisyys. On vain ajan kysymys milloin Ruotsi hakeutuu Naton jäseneksi ja silloin Suomen on ratkaistava haluaako se kuulua länteen vai joutua entistä tiiviimmin karhun kainaloon. Suurena puolueena Sosialidemokraateilla tulee tässä tilanteessa olemaan suuri vastuu maamme tulevaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Sveitsi vielä ole valinnut F-35:sta. Eiköhän siellä tule asiasta kansanäänestys.
Lisään tähän käänöksen sveitsiläisen lehden artikkelista, koskien Sveitsin F-35 hankintavedätystä ja F-35:n vaikeuksia Yhdysvaltojen sotavoimissa. On heillekin käyttökulultaan ja luiotettavuudeltaan liian kallis.
(Yhdysvaltain raportti varoittaa F-35-kustannuksista. Yhdysvaltain liittoneuvoston päätöksen jälkeen häivesuihkukoneen kustannukset uhkaavat karata kokonaan käsistä. Yhdysvaltain ilmavoimien esikuntapäällikkö miettii ääneen halvemman koneen käyttöä.
Beni Gafner , Der Landbote 9.7.2021, Winterthur, Sveitsi
Liittoneuvostolle (Sveitsi) häivesuihkuhävittäjä F-35 ei ole vain paras hävittäjälentokone, vaan myös halvin. Puolustusministeri Viola Amherd (Keskusta) sanoi viime viikolla, että F-35: llä oli paras kustannus-hyötysuhde. Suihkukone voitti ylivoimaisestiliittovaltion asevarasto Armasuissen arvioinnin. Ja Yhdysvaltojen tarjous ei ollut vain halvin – se oli myös sitova. Amherdia ei estänyt raportit kustannusten ylityksistä ja ongelmista sellaisissa Euroopan maissa, joissa jo käytetään tätä konetta.
Mutta nyt, laajalti Yhdysvallat, jossa F-35 valmistetaan, lähettää uusia varoitussignaaleja. Poliittisesti riippumaton GAO: n tilintarkastaja esitti 7. heinäkuuta raportin ongelmista F-35-ohjelmassa Yhdysvalloissa, viikko liittovaltion (Sveitsi) F-35: tä koskevan päätöksen jälkeen. GAO: n tilintarkastajat suorittavat vastaavanlaisen työn Yhdysvaltain kongressille, kuten liittovaltion(Sveitsi?) tarkastusvirasto tekee liittovaltion tasolla.
Riskisijoitukset
GAO: n 70-sivuinen raportti tekee kriittisen johtopäätöksen. Lentokoneen tekninen suorituskyky on viime aikoina parantunut, ”mutta se ei silti täytä hävittäjäkoneen vaatimuksia”. Vuonna 2020 Yhdysvaltain armeijan F-35-koneet olivat vain 54 prosenttia täysin toimintakykyisiä vaadittujen 72 prosentin sijaan. F-35 on juuri se versio häivehävittäjästä, jonka liittovaltio(Sveitsi) haluaa hankkia.
Raportin keskeinen viesti koskee kuitenkin kustannuksia. F-35-ohjelmassa nämä ilmeisesti irtoavat yhä enemmän kädestä elinkaaren edetessä. ”Puolustusministeriö joutuu kohtaamaan kuuden miljardin dollarin rahoitusvajeen vuonna 2036”, ennustavat GAO: n tutkimusasiantuntijat. F-35: n todellisten ylläpitokustannusten ja kulujen välille, joihin asevoimilla olisi suunnitelllun mukaan varaa , syntyy raportin mukaan ero.
Rahoitusongelma pahenee, kun käyttöön otettujen taistelulentokoneiden määrä kasvaa. Tilintarkastaja GAO varoittaa, että mitä enemmän suihkukoneita ostetaan, sitä vaikeampaa on vähentää ylläpitokustannuksia.
Jos ennakoituja ”kymmenien miljardien dollareiden” lisäkustannuksia ei poisteta, koko puolustusministeriöön kohdistuva paine kasvaa ”merkittävästi”, varoitetaan. Lyhyesti sanottuna: investoinnit asevoimien muille alueille voivat vaarantua.
F-35: n vaihtamista harkitaan
Huolimatta pyrkimyksistä vähentää kustannuksia, oli viitteitä siitä, että F-35: n elinkaarikustannukset nousevat edelleen. ”Analyysimme mukaan ja Yhdysvaltain puolustusministeriön virkamiesten mukaan F-35: n budjetoitujen ja odotettujen kustannusten välistä kuilua ei tällä hetkellä ole tarkoitus kaventaa”, raportissa todetaan.
Ilman säästömenetelmää, joka sisältää kaikki asevoimien, kaikkien muiden osapuolten ja valmistajan F-35-operaatiot, ohjelmaa ei voida enää ylläpitää. Ilmavoimien virkamiehet olivat kertoneet GAO: n tutkintaraportin vastuuhenkilöille, että jos F-35-kustannuksia ei alenneta, on pian olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: joko lykätä F-35-koneiden ostoa tai vähentää suunniteltuja häivehävittäjällä lennettäviä tunteja.
Yhdysvaltain ilmavoimien esikuntapäällikkö kenraali C.Q.Brown harkitsee ”Defense News” -lehden mukaan suunnitellun F-35: n korvaamista halvemmalla ”Generation 4 plus” -suihkukoneella. Vaikka F-35 kuuluu ns. Viidenteen sukupolveen, Boeingin vanhempi Super Hornet kuuluu ”Generation 4 plus” -sarjaan. Super Hornet, jota on Yhdysvaltojen lähteiden mukaan halvempaa lentää kuin F-35, oli huonompi kuin F-35 Sveitsin hankintakilpailussa, samoin kuin Airbusin Eurofighter ja Dassaultin Rafaele, jotka kaikki taistelevat karkeasti samassa sarjassa.
Aseviranomainen Armasuisse ei kommentoi suoraan amerikkalaisen tutkintaraportin sisältöä. Armasuissen tiedottaja Kaj-Gunnar Sievert sanoi pyynnöstä, että tarjoukset ja niissä esitetyt luvut sitovat Sveitsiä. Tämä vaikuttaa sekä hankintakustannuksiin että käyttökustannuksiin. Jälkimmäisen osalta Sveitsillä on tarjous, jonka voimassaoloaika on kymmenen vuotta. Lisäksi Sievertin mukaan ”hintoja ei voida verrata eri maiden välillä, koska ei ole selvää, mitkä kustannukset sisältyvät, mitkä eivät.”)
Ilmoita asiaton viesti
”Ajautuuko maamme tällöin osaksi suurvaltojen vastakkainasettelua uhka- ja pelotejärjestelmineen ja tätä kautta potentiaalisen ensi-iskun kohteeksi?”
Ei voi kuin ihmetellä, että kansanedustaja ottaa tässäkin venäjäkortin käyttöön. On aivan selvää, että potentiaalinen hyökkääjä toivoo, ettei Suomi varustaudu, ainakaan hyvin.
Jos jokin näistä tarjolla olevista hävittäjistä on Venäjälle ”uhka- ja pelotejärjerstelmä”, se tulisi ilman muuta valita. Vähemmälläkin järjellä ymmärtää, ettei sellaisilla aseilla tee mitään, mitkä eivät uhkaa ja pelota.
Ilmoita asiaton viesti
Niin Suomi voi joutua joka tapauksessa ensi-iskun kohteeksi…
Ilmoita asiaton viesti
Eikä siihen tarvita edes USAa tai Natoa. Geopolitiikka ja imperialismi riittävät siihen, että Suomen alue on Venäjän turvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Ei tämä 80 vuoden takaisesta tavoitteesta ole mihinkään muuttunut. Messiaalista slogania mukaillen ”ensi-isku tullee – oletko valmis”.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Villikari, pelote on vastapuolelle aina uhka. Vain yhteinen turvallisuus on kestävää. Ei kannata rakentaa omaa turvallisuutta toisen kustannuksella. Sen päässä on vain jatkuva varustelukierre ja täydellisen tuhon mahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteinen turvallisuus on nimenomaan Naton tarkoitus eikä sitä valitettavasti saada aikaan julkilausumin eikä korulausein. Olet nobelin ansainnut, jos keksit miten turvallisuus saadaan aikaan ilman uskottavaa armeijaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei kannata rakentaa omaa turvallisuutta toisen kustannuksella”
Voisitko selittää mitä tämä tarkoittaa Suomen turvallisuuspolitiikassa?
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän nuo 2200 Euroa/kk mahtoivat tulla?
Ilmoita asiaton viesti
Blogistille yksi kysymys: Olisiko Suomi ensihyökkäyksen kohde, jos liittyisimme Natoon? Ja vastaukseen toivon myös perustelua.
Huomautan myös että Venäjällä on paljon shakkipelin mestareita ja he, jos ketkä, tietävät, että ensimmäinen siirto ei vielä takaa pelin voittoa.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Villikari, tiedät vastauksen retoriseen kysymykseesi. Sauli Niinistö on todennut: ”Venäläiset ovat tehneet hyvin selväksi, että kun he nyt katsovat rajan yli Suomeen, he näkevät suomalaisia. Jos olisimme NATO:ssa, he näkisivät vihollisia.” (Frankfurter Allgemeine Zeitung, 14.9.2018)
Tiedämme Suomen maantieteellisen sijainnin. Jos pahin skenaario toteutuisi eli suurvaltojen suhteet kiristyisivät äärimmilleen, niin on hyvä pohtia, missä se etumaasto tällaisessa tilanteessa on.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoittaako tämä sitä, että kaikki Naton jäsenmaat ovat Venäjän vihollisia, Saksakin? Jos joku venäläinen on näin sanonut, Sauli Niinistö varmaan on myös kertonut kuka, vai onko se valtiosalaisuus? Mainittiinko Frankfurter Allgemeine Zeitungin jutussa tuon venäläisen ”rajan yli katsonjan” nimi? Voihan tämän tulkita myös niin, että tämä on ollut Sauli Niinistön omaa pohdintaa.
Jos näin on todella sanottu, siitä voi päätellä hyvin paljon. ”Näemme vihollisia” on vakava uhkaus ja törkeää puuttumista suvereenin valtion asioihin. Ei aivan ystävällisen naapurin toimintaa eikä normaalia diplomatiaa.
”Näemme suomalaisia” tarkoittaa tietenkin suomettuneita suomalaisia, joille pienikin vihjaus Moskovasta on määräys.
Ilmoita asiaton viesti
Merkillistä että yhteisesti, Suomen puolustuksen ylläpitämiseksi 2060-luvulle, sovitun HX-hankkeen ”lieveilmiöihin” ottaa osaa suomalaisia eturivin poliitikoita omine ”asiantuntijoineen”.
Puolustusvoimissa työskentelee n.70 puolustuksen ja ilmasodankäynnin oikeaa asiantuntijaa HX-hankkeen parissa, joten odotettavissa on puolustusvoimien taholta paras ratkaisu Suomelle.
Olen aina ihmetellyt monien poliitikkojen,erityisesti vasemmiston, halua päästä tahraamaan kätensä suomalaisten nuorten naisten ja miesten vereen. Suomea ansiokkaasti, kahdessa sodassa ja niiden jälkeen, puolustaneet asevelisosialistit kääntyvät haudoissaan ja häpeäisivät teitä.
Ilmoita asiaton viesti
Veijo Orava, puolustusvoimissa työskentelee, kuten sanoit sodankäynnin huippuasiantuntijoita. Mutta turvallisuus on paljon muuta kuin nopeutta ja taitavuutta vetää revolveri kotelosta ja ampua tarkasti. Tarvitsemme ennen kaikkea niitä asiantuntijoita, jotka ymmärtävät miten toimia, ettei revolveria tarvita. Tämä, jottei yhdenkään suomalaisen miehen ja naisen vereen tarvitse käsiä tahria. Sodankäynnissä ne kädet tahriutuvat, siksi vähemmän sitä asiantuntemusta ja enemmän muuta.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ikävää se on että diplomaatit epäonnistuvat. Joskus vaan niin käy. Tietenkin sota voidaan vältää kun ei sodita. Ikiävyyksiltäkin vältytään kun kiristäjälle maksetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Päästäänpähän säästämään:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jormamoll/lennokit/
Jäämme odottamaan säästettyjä euroja.
Ilmoita asiaton viesti