Itsekkyydestä solidaarisuuteen koronarokotteiden jaossa

Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus vaati tiukin sanoin oikeudenmukaisuutta koronarokkoteiden jakoon puhuessaan eilen Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa. ”Moraalinen katastrofi on edessämme, jos rikkaat maat ahnehtivat koronrokotteet ja jättävät köyhät maat eriarvoiseen asemaan”. Esimerkiksi Afrikassa 1,3 miljardia ihmistä ei lähiaikoina ole saamassa covid-rokotetta lainkaan.

Pääjohtaja Ghebreyesus esitti, että maailman terveyspäivään, 7 huhtikuuta mennessä kaikkialla terveystyöntekijät ja riskiryhmiin kuuluvat olisi rokotettu koronaa vastaan. ”Me first ajattelusta tulisi tinkiä. Rikkaiden maiden ei pidä laajentaa rokotusohjelmiaan koko väestöön ennen kuin on varmistettu, että kaikkialla on rokotteita riittävästi terveydenhoitohenkilökunnalle ja haavoittuvimmille.”

YK:n pääsihteeri António Guterres on vuorostaan alleviivannut, että koronarokote on lähtökohtaisesti julkinen hyödyke, joka tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. ”Rokotenationalismi on itsetuhoista ja viivyttää globaalia elpymistä.” Koronavirus ei noudata kansallisia rajoja Köyhien maiden jääminen ilman rokotteita vaarantaa pandemian hallintaa saamista myös muualla.

Lääkeyhtiöt ovat tehneet rokotetutkimusta, jota julkinen valta on suurin panoksin tukenut. Rokotteiden tasapuolista saatavuutta ei kuitenkaan ole varmistettu. Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate moittii, että pari yritystä määrittelee missä ja miten rokotteita tuotetaan ja kuka niitä saa ja milloin. Tehdään kovaa bisnestä sillä, kuka ehtii ensin ja kuka maksaa enemmän.

Esimerkiksi Suomessa käytettäviä Pfizerin ja Biontechin rokotetta valmistetaan vain muutamalla tehtaalla maailmassa. Rokotteita voivat tuottaa ainoastaan patentin haltijat, vaikka lukuisilla lääketehtailla ympäri maailman olisi valmius käynnistää rokotteiden valmistus, niin myös Suomessa. Meneekö lääkeyhtiöiden voitontavoittelu kansanterveyden edelle jopa tällaisessa globaalissa pandemiatilanteessa?

Intia ja Etelä-Afrikka ovat Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa tehneet aloitteen, että koronarokotteiden patenttisuojaa purettaisiin pandemian aikana ja näin vauhditettaisiin lääkkeiden saatavuutta. Kehitysmaaryhmä on suhtautunut ehdotukseen myötämielisesti, mutta rikkaat maat, EU ja Suomi mukaan lukien, eivät sitä sellaisenaan tue.

Kaikki keinot on otettava käyttöön tehokkaiden lääkkeiden ja tarvikkeiden varmistamiseksi pandemian aikana kaikille ja kaikkialla. On poistettava esteet ja varmistettava, että tuotantoa on niin laajasti kuin on tarpeellista.

Kansallisesta itsekkyydestä on syytä tinkiä, eikä rikkaiden maiden tule hamstrata rokotteita etuosto-oikeuksin muiden kustannuksella. Lääketehtaiden patenttisuojaa on myös väliaikaisesti höllennettävä. Ei poliorokotettakaan koskaan patentoitu.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous ilmaisi tahtonsa yksiselitteisesti. Koronarokotteiden saatavuus on varmistettava siten, että kaikki maat pystyvät mahdollisimman nopeasti rokottamaan terveydenhuoltohenkilökuntansa ja riskiryhmät. Patentit ja tekijänoikeudet eivät saa olla esteenä koronarokotteiden mahdollisimman laajalle tuotannolle. Lääketehtaat ovat julkisella tuella kehittäneet rokotteet eikä yksityinen voitontavoittelu saa mennä kansanterveyden edelle.

 

 

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut. Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni. ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu