Jäävätkö koronasairastuneet vanhukset hoivakodeissa hoidotta?
Suomessa on vahvoin rajoittavin toimin onnistuttu tähän asti hallitsemaan koronaviruksen leviäminen. Siitä kiitokset hallitukselle ja sen määrätietoisille päätöksille.
Vertailu vähemmän rajoituksia tehneeseen Ruotsiin on kuvaava. Suomen malli maksaa taloudellisesti paljon. Ruotsin malli maksaa myös, mutta ihmiselämiä. Olemme vallinneet inhimillisemmän lähestymistavan. Talous on väline, ihmisten elämän ylläpitäminen päämäärä.
Ruotsissa ja Suomessa on yksi yhteinen piirre. Valtaosa (kaksikolmatta osaa) koronaan kuolleista on hoivakotien vanhuksia. Meillä on tähän mennessä kuollut koronaan noin 80 ihmistä.
Suomen viralliset luvut ovat sikäli puutteelliset, että niihin ei ole luettu kaikkia hoivakodeissa koronaan menehtyneitä. Viimeisimpien arvioiden mukaan tilastoimattomia koronaan kuolleita vanhuksia olisi noin 60. He ovat siis kuolleet muualla kuin parasta hoitoa tarjoavissa sairaaloissa.
Jatkossa yhä suurempi osa koronakuolemista saattaa tapahtua hoivakodeissa. On ilmeisesti vakiintunut käytäntö, että hoivakodeissa, erilaissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä asuvilta on rajattu mahdollisuus sairaalahoitoon. Tätä perusteltaisiin saavutettavien hyvien elinvuosien määrän todennäköisyydellä.
Tällainen mahdollinen käytäntö kylmää. Joka tapauksessa joudutaan kysymään, miksi hoivakodeissa kuolleita vanhuksia ei ole toimitettu sairaalahoitoon, kun varatut tehohoitopaikatkin ovat melkoisessa vajaakäytössä. Se on varma, että osa hoivakotikuolemista olisi vältetty, jos saatavilla olisi ollut tehokkaampi hoito.
Emme kai ole eristämässä vanhuksia palvelutaloihin ja hoivakoteihin vailla oikeutta asianmukaiseen sairaalahoitoon? Kyse ei ole enää ikädiskriminaatiosta, vaan yhteiskuntaetiikkamme perustasta, ihmisten yhdenvertaisuudesta elämään.
Ongelma on ratkaistava pikimmiten. Vaihtoehtoja on kaksi: a) vanhusten hoivakoteihin on järjestettävä sairaalatasoinen hoito lääkäreineen, b) taattava kaikille oikeus päästä sairaalaan.
Populismia.
Päättyneen kausi- influenssakauden aikana 2019-20 vanhuksia kuoli A-influenssavirukseen laskentatavasta riippuen 500-2000.
Suurin osa heistä kuoli huolestuneen blogistin mainitsemissa hoivakodeissa tai siirrettyinä kuolemaan terveyskeskusten sairasosastoilla.
Aniharva sai keskus- tai yliopistosairaalatasoista hoitoa puhumattakaan tehohoidosta.
P.S. En muista lukeneeni Kimmo Kiljuselta blogia kausi-influenssaan kuolleista vanhuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Populismia juuri. Ei sairaalassa tietenkään ole mustaa listaa hoitopaikoista, joista sairaalaan ei pääse ja kukahan tällaisia määräyksiä voisi lääkäreille antaa?
Uskooko blogisti todella omiin juttuihinsa, vai onko tämä jonkinlaista hirtehishuumoria? Ehkä parempiakin aiheita voisi keksiä. Isäni muuten tapasi aina nimittää eduskuntaa pelleteatteriksi jostakin syystä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tällainen mahdollinen käytäntö kylmää. Joka tapauksessa joudutaan kysymään, miksi hoivakodeissa kuolleita vanhuksia ei ole toimitettu sairaalahoitoon, kun varatut tehohoitopaikatkin ovat melkoisessa vajaakäytössä. Se on varma, että osa hoivakotikuolemista olisi vältetty, jos saatavilla olisi ollut tehokkaampi hoito.”
Miksi näin toimivia laitoksia ei aseteta vastuuseen? Ainakin kuolemantuottamus voisi sopia teonkuvaukseksi.
https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-kuolemantuottamus
Ilmoita asiaton viesti
Niin että potilaan prognoosin perusteella tehty hoitopäätös olisi kuolemantuottamus? Minilexiä kannattaa pitää samanlaisena tiedonlähteenä kuin Seiska-lehteä tällaisissa asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä pykälä:
8 § (21.4.1995/578)
Kuolemantuottamus
Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Minä olen ymmärtänyt niin, että tuomioistuin tekee näytön mukaan päätöksiä. Olenko ymmärtänyt väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Ja missä se ”näyttö” kuolemantuottamuksesta on? Mitä se ”huolimattomuus” on tässä?
Jos sydäninfarktipotilas saa kipuihinsa runsaasti morfiinia ja lähteekin henki, onko kyseessä kuolemantuottamus, vai se, että olemme yksilöitä, ja reagoimme lääkitykseen yksilöllisesti? Kun kahden samanikäisen ja samanpainoisen ihmisen samanlaiset lonkkamurtumat paranevat eri tahtiin ja he kuntoutuvat eri tavalla, missä vika, kenen syy?
Ilmoita asiaton viesti
Max on hyvä ja lukee mitä kirjoitetaan. Blogista selviää, että hoidettavia ei ole toimitettu sairaalahoitoon ja ilmeisesti vielä on toimittu johdonmukaisesti näin. Hoivakoti ei ole sairaala. Mikäli asukas tarvitsee sairaalahoitoa, niin lienee perusteltua olettaa, että hoitoon toimitetaan myös hoitokodin asukkaita. Jotta lämpösi nousisi riittävästi, niin totean morfiinista, että entä jos sitä ei anneta ollenkaan?
Kommentissani lukee myös, että voisi tulla, joten mahdollista on myös se, että ei voisi tulla. Toisessa kommentissani sanon, että tuomioistuin tekee päätöksiä näytön mukaan. Tiedät kyllä, että näyttöjä esitetään, jos asiassa edetään, joten kun kuolemantuottamus voisi tulla ajatelluksi, niin mikäli joku näin näkee, niin sitten näyttöjä etsimään. Minä en niitä tästä blogista ala etsimään, esitän vain näkemykseni tuosta mahdollisuudesta. Sinä oletat, että mitään näyttöjä kuolemantuottamuksesta ei ole, mihin sinä perustat näkemyksesi? Voiko sellainen toiminta olla huolimattomuutta, että ei toimiteta sairaalahoitoon vaikka tiedetään, että ilman sitä ei ehkä selviä, mutta silti viivytellään asiassa?
Ilmoita asiaton viesti
Näytöstä on kysymys silloin, kun kuolema on seurannut nimenomaan tuon laiminlyönnin johdosta. Ei taida onnistua.
Morfiinista sen verran, että ihmisiä kuolee shokkiin ilman oikeaa lääkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
En osaa arvioida, että onnistuuko. Tapauksia lienee erilaisia vaikka tässä ne yhteen niputetaankin. Laiminlyönti, huolimattomuus jne. ovat sanoja, jonka sisällön saa ratkaistuksi siellä raastuvassa juuri niiden näyttöjen perusteella. Lain teksti niitä ei kovin selkeästi ilmaise tai oikeammin ei ollenkaan. Jokaisen pitää siten arvioida asiaa ensin itse.
Se mikä minua tässä häiritsee on se, että nuo ihmiset ovat hoitokodeissa. Hoitokodin tehtävä ei ole antaa sairaalahoitoa eikä varsinkaan tehohoitoa. Jonkin tai joidenkin tehtävä on arvioida asukkaan tarvetta saada sairaalahoitoa. Mikäli kaikkien kohdalla todetaan, että sairaalahoitoa ei tarvita ja asukkaat kuolevat, niin eikö siinä ole mitään erikoista? Mikäli hoitokodissa menevät lääkkeet sekaisin ja joku kuolee, niin miten se periaatteessa eroaa siitä, että kieltäydytään antamasta ”pelastavaa” hoitoa ja siihen kuolee? Älä takerru tuohon pelastavaan hoitoon, mutta ymmärrät kyllä yskän.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkkeiden sekoittamiseen saadaan näyttö ja siihen, että väärä lääke on aiheuttanut myös kuoleman, sitä en epäile.
Nyt puhutaan 60:sta ”koronaan kuolleesta” hoitokodin asukkaasta. Paskapuhetta, sanon minä. Yhtäkään noista ei ole avattu kuolemansyyn selvittämiseksi. Toki jokaisella on voinut olla tartunta, mutta mihin he ovat kuolleet, jää kyllä vahvistamatta.
Minusta tällainen koohotus on nimenomaan populistista roskaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näytön saanti on toki vaikeaa.
Itse luin tekstin niin, että kyseessä on reilut sata tapausta. En osaa sanoa, että miten mikin kuolema luokitellaan ja tutkitaan. Pitäydyn kannassani.
Osalle ihmisistä tuo on kyllä todellisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
https://yle.fi/uutiset/3-11315535?fbclid=IwAR3COzfbriKTSsELpdYbvqwA3M9TAVQp7XgTN40qeFVd0-OT52ckoNb2n6c
On noita samalla tavalla asioita ajatteleviakin.
Ilmoita asiaton viesti
Valmiiksi raihnainen ihminen ei hyödy tehohoidosta, eikä ainakaan elvytyksestä. Mikäli ylihoidamme hyvin huonokuntoista ihmistä, lisäämme kärsimystä, emme vähennä sitä. Elvytys on raakaa ja katkaisee usein ihmisen kylkiluita, tätä ei valmiiksi raihnainen ihminen kestä. Tehohoidosta ei kaikki terveetkään pääse elävänä pois, mutta suhteellisen terveellä henkilöllä on hyvä mahdollisuus selvitä tehohoidon avulla.
Dementoitunutta rainhnaista vaaria tai mummoa ei siis pidä rasittaa tehohoidolla/elvytyksellä. Hyvä oireenmukainen hoito riittää. Tietty mikäli kyse traumasta, silloin trauma hoidetaan ja tämän jälkeen hyvä ja empaattinen hoito lääkkeineen. Raihnaiset ihmiset kuolevat usein tähän uuteen virukseen ja siksi juuri näitä riskiryhmiä pitää yrittää suojata taudilta. Sitten kun tauti on jo päällä, se on ikään kuin myöhäistä. Kaikki vanhukset eivät ole raihnaisia vaan melko terveitä ja siksi nämä selviävät myös melko usein taudista.
Ilmoita asiaton viesti
Annetaanko vanhuksille mitään mahdollisuuksia päättää itse? Ei hoivakodissa, ei sairaalassa eikä edes omassa kodissa (siis sen ulkopuolella). Tapetaanko heidät vasten tahtoaan tylsyyteen kotiinsa?
Jos voi sanoa, että ei halua tehohoitoa, niin miksi ei voi kävellä ulkona vapaasti? Siksikö, kun jotkut haluavat leikkiä jumalaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ei vanhuksia hoitokodeista ennen koronaakaan toimitettu sairaaloihin saadakseen hoitoa keuhkoihinsa. Isänikin kuoli keuhkoperäiseen syyhyn yöllä hoitokotiin vaikka omainen oli vaatinut työpäivän jälkeen keuhkojen puhdistamista vaahdosta ja ties mistä nesteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Elämän pitkittäminen lisää kärsimystä ja pitkittää tuskia tietyissä tilanteissa. Mahdollisesta siirrosta sairaalaan päättää aina lääkäri ja edellytys on, että hoidosta on hyötyä. Saattohoitokin on hoitoa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos esittämäsi pitää paikkansa, tässä on välikysymyksen paikka hallitukselle.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko, että lääkäreillä on hallituksen salaiset ohjeet olla lähettämättä vanhuksia sairaalahoitoon?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole sellaista tietoa. Blogistilla on väite, josta vastaa blogisti itse.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkihan on mahdollista…muistaakseni Puolassa jollakin ensihoitopalvelulla todella oli sopimus paikallisen hautaustoimiston kanssa, saivat bonuksia.
”kun sielu taivaaseen vilahtaa, niin bonus kassaan kilahtaa”
Ilmoita asiaton viesti
Intian lääkäri-bisnes se vasta jotain on. Laitetaanko tästä vaikka keisarinleikkaus? Miten olisi?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ja jos uskoo jälleensyntymiseen ja karman lakiin, niin mikä, ettei?
Jos hoito meni pieleen, niin seuraavassa elämässä saa kompensaation.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittamasi ei pidä kaikilta osin paikkaansa. Vanhoja ja raihnaisia ihmisiä viedään hoitokodeista ja muista laitoksista sairaalaan usein jopa liian herkästi. Mikäli vanhus on heikentynyt, dementoitunut ja hauras, liiat hoitotoimenpiteet lisäävät vanhuksen kärsimyksiä. Toisin on mikäli kyseessä hyvinvoiva ja melko ”terve” vanhus.
Kumpi on parempi raihnaiselle ja dementoituneelle vanhukselle – saada kuolla tuttujen hoitajien ympäröimänä hoitokodissa vai sairaalassa, jossa hän ei mahdollisesti edes ymmärrä missä on, mitä tapahtuu? Raihnainen vanhus ei kestä esim. elvytystä, jossa usein jopa kylkiluita katkeaa. Tuollainen ei ole edes hyvää hoitoa! Oireenmukainen hoito lääkkeineen ja nesteytyksineen empatian kera joko hoitokodissa, saattohoidossa on parasta mitä voimme antaa vanhalle ja raihnaiselle ihmiselle. Kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin.
Hoitokodeissa asuvat ihmiset kuuluvat riskiryhmään, joten heitä pitää suojella mahdollisilta vaarallisilta tartunnoilta. Tässä yhteiskuntamme ei ole riittävästi onnistunut. Hoitajat liikkuvat ihmisten ilmoilla niin kuin muutkin kansalaiset ja menevät usein tartuntoineen töihin. Oireetonkin virusta kantava ihminen tartuttaa. Hoitajilla ei ole asianmukaisia suojavaatteita yms.
Ilmoita asiaton viesti
Mehiläisen hoitokodissa, jossa konsultoin, on kirurginen maski pakollinen psykiatrillekin. Ei aina pidä yksityistäkään haukkua.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityistä? En ole haukkunut yksityistä, puhuin yleisesti. Mehiläisellä on yleensä hyvät palvelut verrattuna moniin muihin, sekä yksityisiin että kunnallisiin. Luultavasti siis hoitokoditkin siten kunnossa? En ole koskaan käynyt Mehiläisen hoitokodissa eikä tuttavia ole näissä töissä. Tällä hetkellä suojavarusteet kuitenkin ovat olemattomat useassa julkisessa sairaalassa ja hoitokodissa (ainakin Uudellamaalla). Ja ilmeisesti myös Attendon hoitokodeissa. Esimerkiksi lääkärit (puhun nyt julkisesta) eivät saa käyttöönsä edes maskia kun ottavat potilaita vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös nuo hoivakodit ole vähän niin kuin saattohoitoloita, eli turha pidentää vanhusten kärsimyksiä millään tehohoidoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Hoivalaitosten asukkaista suuri (ellei suurin) osa on palliatiivisessa hoidossa. Heitä hoitavat ovat sitoutuneet hoidettavan ja omaisten tahdosta oireenmukaiseen hoitoon. Heitä ei siis pyritä ”parantamaan”, vaan heidän oloaan ja oireitaan helpotetaan.
Ja sitä paitsi on parempi, että koronaan sairastunut hoivakodin asukas saa kuolla tutussa ja turvallisessa ympäristössä tehohoitoyksikön sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun se entinen renki lajitteli perunoita isäntä ihmetteli että sinä teet kaikkia töitä tuplaten mitä tarvitsee mutta miksi tämä homma ei edisty lainkaan ?
Renki vastasi että homma on muuten ihan hyvä eikä se ole raskasta mutta se päätöksen teko on niin vaikeaa.
Siis kysymys kuuluu miten päätetään kuka saa elää ja kuka ei ?
Uskon kyllä lääkäreiden päätöksien kestävän päivänvalon mutta tämänkin keskustelupalstan kommenteista näkyy selvästi että yleisessä mielipiteessä on sellaisiakin jotka varmaan hyväksyisivät teloitukset ainakin pienen palaverin jälkeen.
Siitä pitää olla huolestunut.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan outo kysymys eikös tämä vanhusten hoitopäätös ole juuri teidän puolueenne sinetöimä. Vanhukset jätettiin hoitokoteihin hoidotta ja ilman hoitohenkilökunnan riittäviä suojavarusteita sekä toiminta ohjausta.
Tuskin näin surulliset lukemat olisi jos vanhukset olisi asianmukaisesti ja tilanteen mukaan edes yritetty hoitaa, asiaa tullaan puimaan vielä jatkossa.
Ilmoita asiaton viesti