Koronakriisi ja eläkevarat
Finanssivalvonta on ilmaissut huolensa siitä, että työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus on laskenut koronakriisin aiheuttaman osakekurssien romahduksen takia. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on puolestaan todennut, että sosiaali- ja terveysministeriö antaa eläkeyhtiöille luvan poiketa vakavaraisuusvaatimuksista poikkeuksellisen taloustilanteen vuoksi.
Finanssivalvonnan ilmaisema huoli on aiheellinen. Lähes puolet (49 %) eläkevaroista on sijoitettu pörssiosakkeisiin. Valtaosa eläkevaroistamme on ulkomailla (77 %) ja peräti 60 % euroalueen ulkopuolella. Kansainvälinen pörssiromahdus on siis vakava asia suomalaisen eläkejärjestelmän kannalta.
Valtiovarinministerikin kanta on järkevä. Vakavaraisuusvaatimuksissa on syytä joustaa, kun tällainen poikkeuksellinen kriisi on päällä. Mihinkään hätiköiviin toimiin ei ole syytä ryhtyä, esimerkiksi osakkeiden pakkomyyntiin.
Yllättävän vähän on puhuttu siitä, että eläkerahastojen varat kasvoivat viime vuonna ennätykselliset 22 miljardia euroa. Eläkevaroja oli vuoden vaihteessa rahastoissa uskomattomat 215 miljardia euroa. Rahastojen reaalituotto vuonna 2019 oli 11,5 %.
Yhtä vähän on puhuttu siitä, että Suomen lakisääteiset eläkerahastot ovat suhteessa kansantuotteeseen maailman suurimmat. OECD:n tekemien kansainvälisten vertailujen mukaan (OECD Pension Markets in Focus Report) yhdessäkään vertailumaassa ei lakisääteisten eläkerahastojen BKT-osuus ole yli 100 %, kuten se on Suomessa. Lähimmäksi pääsevät muut pohjoismaat, joissa se on niissäkin puolet Suomen suhteellisesta tasosta.
Useimmissa maissa lakisääteinen eläketurva rahoitetaan ilman rahastointia. Pääsääntö on, että julkinen vanhuuden turva hoidetaan joko eläkemaksuin tai verovaroin. Ranskassa presidentti Emmanuel Macron on eläkeuudistustaan ajaessaan vahvistanut maan työeläkejärjestelmän perusperiaatteen, jossa jokainen sukupolvi rahoittaa edeltäjiensä eläkkeen.
Saksassa on opittu kantapään kautta. Maan lakisääteinen työeläkevakuutusjärjestelmä rahastoineen luotiin 130 vuotta sitten Otto von Bismarckin johdolla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen rahastot söi inflaatio. Toisen maailmansodan jälkeen kansallisen valuutan vaihtaminen hävitti lopullisesti rahastojen arvon. Saksassa on luovuttu täysin rahastoinnista osana lakisääteistä työeläkejärjestelmää.
Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Hollannissa on suuret työmarkkinaosapuolten luomat eläkerahastot tai puhtaasti kaupalliset eläkeyhtiöt. Norjan jättimäinen, lähes 300 % BKT:sta, oleva rahasto on öljyvarojen talteenpanoa pahojen päivien varalle. Niitä voidaan käyttää tarvittaessa valtion budjetin katteeksi, eikä OECD laske Norjan rahastoa maan eläkevarallisuuteen.
Eräissä Euroopan maissa on kasvaviin eläkemenoihin varauduttu perustamalla lakisääteisiä puskurirahastoja. Niiden suuruusluokka on kuitenkin mitoitettu kohtuulliseksi. Näin Suomessakin alun perin kaavailtiin. Työeläkejärjestelmämme luojan Teivo J. Pentikäisen mukaan kahdenvuoden eläkemenojen suuruinen puskurirahasto riittää. Nykytasolla se merkitsisi noin 60 miljardin eläkerahastoja.
Kiitos vuonna 1995 hyväksytyn taitetun indeksin – jota Pentikäinen vastusti – rahastot ovat kasvaneet viimeisen 25 vuotta keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa. Näihin vuosiin kuuluu myös vuoden 2008 pörssiromahdus, jolloin menetimme yhdessä vuodessa 17 miljardia euroa eläkevaroja.
Juuri nyt olemme taas kriittisessä kulmassa. Meillä on takana ennätyksellinen kasvu, 22 miljardia euroa vuodessa, ennätyksellinen rahastojen volyymi, 215 miljardia euroa ja maailman osakemarkkinoiden myllerrys. Silti on syytä pitää pää kylmänä eikä ryhtyä hätiköiviin toimenpiteisiin.
Asiallinen kirjoitus 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Voisit samalla kertoa kuinka paljon eläkkeiden reaaliarvo on alentunut siitä alkaen kun taitettu indeksi otettiin käyttöön? Ja joka vuosi alenee lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai sellaista voi kertoa, mitä ei ole tapahtunut? Työeläkkeensaajien keskieläke, Vanhuuseläkkeensaajat (pl. ositt. varh. vanhuuseläke), kokonaiseläke näyttäisi Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan nousseen 92% 1995-2018. Samana aikana eläkeindeksi on noussut 48%, kun taas elinkustannusindeksi on noussut 40%. Väitteesi reaaliarvon laskusta näyttäisi olevan ainakin työeläkkeiden osalta väärä.
https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__110kaikki_elakkeensaajat__20elakkeensaajien_elake/elsael_1k01_laji.px/table/tableViewLayout2/?rxid=5da5d1f4-7b32-4180-bfef-d7743742a48
Ilmoita asiaton viesti
Mulla ilmoittaa virhettä tuosta linkistä.
Katsoin rahanarvoa ko. välillä ja sieltä elinkustannusindeksiksi saadaan eri luku, mistähän voisi johtua?
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Ilmoita asiaton viesti
Linkkisi laskin antaa 40,17%. Millä tavalla tuo mielestäsi eroaa luvusta 40%, muuten kuin desimaalien lukumäärän suhteen?
Virheestä en osaa sanoa. Klikkasin juuri linkkiä, eri laitteella, ja se heitti kyllä ETK:n tilastotietokantaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sorry, olin laittanut 1985 arvoksi.
Vuoden 1985 rahamäärää 1,00 markka vastaava rahamäärä vuonna 2018 oli 0,33 euroa.
Elinkustannusindeksi vuonna 1985 oli 118 737.
Elinkustannusindeksi vuonna 2018 oli 236 055.
Muutos vuodesta 1985 vuoteen 2018 oli 1,99-kertainen eli +98,80 %.
Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 2,1.
Ilmoita asiaton viesti
Mietin vielä noita lukuja. Olen samaa mieltä että reaaliarvo ei oikein voikaan laskea, jos elinkustannuksista huomioidaan 80% ja palkoista 20%. Tämä indeksi kuitenkin huonontaa jatkuvasti sitä työeläkkeiden ja palkkojen välistä suhdetta niin, että nykyisellä köyhyyden laskentatavalla voidaan sanoa eläkeläisköyhyyden lisääntyvän.
Noissa luvuissa kokonaiseläkkeen nousu perustuu siihen, että palkat ovat kasvaneet koko ajan, joten alkavat/alkaneet työeläkkeet ovat entisiä suurempia. Tästä johtuu laskennallinen iso nousu. Vanhat työeläkkeet ovat paljon pienempiä. 92 prosenttia ei siis tarkoita työeläkkeiden nousua jokaisen kohdalla, kuten ehkä joku voisi lukea.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta huonoina aikoina voi palkkaindeksi laskea. Eläkkeet säilyttävät reaaliarvonsa miltei täydellisesti silti. Lisäksi eläkkeeltä ei voi joutua lomautetuksi, ei voi saada potkuja, ne maksetaan ilman huolta työnantajan kassatilanteesta, niihin ei sovelleta aktiivimalleja tai kuukausittaisia ilmoituksia, ei tarvitse sydän syrjällään jännittää onko sossu ollut armollinen j.n.e.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ajat muuttuvat ja indeksit niin sitten tietenkin poistetaan tuo leikkaus ja leikataan toiseen suuntaan.
Samalla on mukana elinajan odote joka myös pienentää uusia eläkkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, kaikki on mahdollista. Tosin se, että elinkustannusindeksi nousisi nopeammin kuin palkkaindeksi jotain poikkeusta lukuunottamatta, ei liene todellisuutta.
Eläkeläiset ovat käyneet tuon luettelemasi epävarmuuden jo läpi. Nyt he oletettavasti vaan nauttivat elämästä?
Työeläkkeet ansaitaan, joten työeläke riippuu aikaisemmasta työskentelystä. Toivoisin, että kaikki sillä pärjäisivät, mutta tiedän, että se on turha toivo. Indeksin muutokset ymmärrän, mutta ymmärrän myös indeksin huononnusten aiheuttaman mielipahan.
Toivon kaikkien pärjäävän työllään, niin työaikana kuin eläkkeellä. Nyt toivon yritysten pärjäävän ja samoin työntekijöiden. Samalla toivon kaikkien pysyvän kunnossa tässä hullussa maailmassa.
Odottelen eläkepäiviä hiukan huolissani.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän yksi syy talouskriisiin on juuri se että elinkustannusindeksi ei nouse.
EKP on jo pitkään yrittänyt, mm. pumppaamalla rahaa liikkeeseen, saada aikaan sen että inflaatio lähtisi nousemaan jonnekin 2-3 %:n tasolle vuosittain. Tästä on myös uutisoitu silloin tällöin.
Se hoitaisi vähitellen velat, sekä valtioiden että instituutioiden. Samalla korkotasoa voitaisiin nostaa takaisin positiiviseksi.
Nykytalous rakentuu sille että rahasta maksetaan korkoa eli raha on hyödyke josta täytyy maksaa.
Tuo rahan pumppaaminen vain toimii sitä vastaan, koska rahaa on markkinoilla liikaa. Ja tämä puolestaan johtuu ilmeisesti koko velkatalouden virheellisyydestä.
Valtiot ovat yli korvien veloissa ja jos ne eivät saa lisää velkaa niin pelätään että syntyy levottomuuksia joista jotain pientä alkua nähtiin Ranskassa. Samoin Espanjassa ja Kreikassa ja vähän Italiassakin. Nuo maat ovat Euroopan velkaisimpia.
Koko maanosa saattaisi luhistua.
Ilmoita asiaton viesti
Elämä tuntuu olevan yhtä kirjanpitoa. Valtion velkaantuminenkin mahdollistaa yksityisen sektorin kyvyn kasvattaa nettovarallisuuttaan.
Jatkuvaa kasvua tämä velkarahajärjestelmä vaatii. Työllä sinällään ei näytä olevan arvoa, mutta myydyllä työllä on.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, siksi mainitsin myös miten Vuonna 1995 saatu työeläke on kehittynyt. Kommenttini ei liittynyt millään tavalla köyhyyskäsitteisiin, vaan reaaliarvoon.
EU:ssa käytetyn köyhyysmääritelmän mukaanhan keskimääräistä eläkettä saava on köyhä. Itse asiassa jos tulosi ovat mediaanitulon mukaiset 39 vuoden ajan, tulee sinusta määritelmän mukaan köyhä eläkkeelle jäädessäsi. Käytännössä siis yli puolet eläkeläisistä ovat köyhiä vaikka eläkkeet seuraisivat palkkaindeksiä. Se on kuitenkin täysin eri keskustelu kuin reaaliarvo.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Ehkä keskustelun painopistettä tulee siirtää siihen, että miksi keskimäärin työeläkkeillä (muilla vielä vähemmän) ei selviä eläkkeellä. Rehellistä tutkimusta asiasta ja sitten oikeita johtopäätöksiä ja toimia. Johtopäätösten rahallistaminen onkin sitten taas uusi keskustelu.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustella voi vaikka mistä, kunhan esitetyt väitteet, tutkimuksen lisäksi, ovat rehellisiä. Tässä keskustelussa esitettiin valheelliselta näyttävä väite, jonka perustelua kaipasin. Sen puuttuessa oletan Rantasen erehtyneen, tai muistaneen väärin. Ei kai kukaan sentään tästä aiheesta tahallaan levittäisi valheellista propagandaa, no blogistia lukuun ottamatta.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mitä tarkoitat tarkalleen minun ”muistaneen”.
Eläkkeiden arvo suhteessa palkkatasoon on alentunut siitä lähtien kun taitettu indeksi otettiin käyttöön.
Ja se on ollutkin ”leikkauksen” tarkoitus.
Kun elinkustannukset ovat nousseet vähemmän kuin palkat ja kun sitten eläkkeitä korotetaan suhteessa elinkustannuksiin/palkkkoihin 80 / 20 % niin näinhän siinä käy.
Ilmoita asiaton viesti
Kun eläkkeet seuraavat jotain muuta kuin palkkaindeksiä, on luonnollista että ne kehittyvät eri tahtia. Mikään muu olisi hurja sattuma. Sinä esitit kuitenkin väitteen koskien reaaliarvoa. Kumosin sen ja oletin väitteesi perustuvan väärään muistikuvaan, puuttuvan ymmärryksen tai taqhallisen valehtelun sijaan. Mielestäni keskustelun kannalta on parempi olla oletuksissaan armollinen keskustelukumppaneita kohtaan, eikä olettaa pahinta.
Fakta on siis, esittämästäsi poiketen, että eläkkeiden reaaliarvo on noussut.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy myöntää että kirjoitin mitä en tarkoittanut.
Tarkoitin nimenomaan tuota palkkoihin suhteutettua arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi jonkin sortin ihme, jos eri laskentatapojen indeksit olisivat identtiset. Periaatekeskustelu kai koskee sitä, missä määrin ostovoiman/elintason kuuluu eläkkeellä ollessa kasvaa ja kenelle tuollaisen kasvun rahoittaminen kuuluu.
Ilmoita asiaton viesti
Soinin innoittamana käytän vertausta ja tomaatteja.
Tilanne on alussa tämä, palkansaajat saavat 2 tomaattia ja työeläkeläiset 1 tomaatin. Kuluu aikaa ja eri indeksejä, jonka jälkeen palkansaajat saavat 4 tomaattia ja eläkeläiset 1,7 tomaattia. Taas kuluu aikaa ja palkansaajat saavat 8 tomaattia ja eläkeläiset 2,89 tomaattia. Tästä tässä on käytännössä kysymys. Sitten pitää huomioida, että ketkä tekevät työn ja hankkivat rahat sekä sen, että miten kerätyt rahat jaetaan. Kaikilla on syötävä lisääntynyt, mutta ero ruokapöydän antimissa kyllä kasvaa. Nyt keskustellaan siitä, että vastaako raha ja tomaatit toisiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vertauksesi on hyvä. Kyse on oikeastaan siitä, kuuluuko elintason nousta eläkkeellä ollessa. Eläkkeelle jäädessä toki ostovoima laskee, mitä kai harva kyseenalistaakaan. Joidenkin mielestä vain elintason nousun kuuluisi tuon eläkkeelle jäännin aiheuttaman notkahduksen jälkeen lähteä nopeampaan nousuun, kuin mitä se tänä päivänä tekee.
Ironista kyllä, samat ihmiset jotka propagoivat elintason nousun puolesta, tuppaavat kritisoimaan eläkevarojen rahastoinnin mielekkyyttä, joka kuitenkin lienee paras takuu tuollaiselle nousulle talouskasvun myötä. En oikein usko siihen, että eläkemaksuja voisi enää merkittävästi nostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkehän on tarkoitettu toimeentuloon sen jälkeen jää pois työelämästä, syystä tai toisesta.
Ostovoiman pitäisi eläkeläisellä pysyä suunnilleen vakaana. Käytännössä seurata elinkustannusindeksiä.
Tässä tulee huomata se että koska eläke on lähtökohtaisesti 60 % palkasta niin siitä on jo karsittu ns. tarpeettomat menot, samoin suuremmat hankinnat, osittain jo siksikin että eläkkeelle jäävillä yleensä ”on jo kaikki”.
Elinkustannusindeksi muodostuu ymmärtääkseni kaikista elämisen kustannuksista. Eläkeläisellä suuri osa menoista on välttämättömyyksiä ja lisäksi yleensä lääkkeiden tarve moninkertainen työssä käyviin verrattuna.
Eläkkeiden pitäisi nähdäkseni seurat paremmin myös palkkaindeksiä. Siksi tuo aikanaan käyttöönotettu 50/50 – suhde oli kohtuullinen.
Tässä olisi myös huomioitava eläkekatto, joka on käytössä monissa maissa, myös Ruotsissa.
Kuten kirjoitat, eläkeläisen elintason ei ehkä kuulu nousta, vielä vähemmän eläkkeen pitäisi kerryttää perikunnalle jaettavaa.
Itse kannatan eläkevarojen rahastointia
Ilmoita asiaton viesti
Tuota 60%:n lähtötasoa ei kyllä saavuteta 40 vuoden työskentelyllä ja 1,5%:n karttumalla. Syynä palkkakerroin:
”Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.”
Ansaittu työeläke ei siten seuraa 100 prosenttisesti palkkojen kehitystä. Palkat yleensä nousevat nopeammin, kuin hinnat, joten siksi jäädään jälkeen ansiotason kasvusta. Lisäksi, kun huomioidaan jokaisen vuoden aiheuttama kertaantuminen, niin 60% jää haaveeksi nopeasti.
Kansaneläkeindeksi seuraa hintoja, mutta se tarkoittaa työeläkettä heikompaa indeksiä. Mutta, kansaneläkkeeseen tehdään eduskunnan toimesta harkinnanvaraisia korotuksia, joten se taitaa olla kehittynyt viimevuosina jopa työeläkettä paremmin (tuosta en ole varma).
Ilmoita asiaton viesti
Koska kannatan perustuloa, tuo kattaisi ”takuueläkkeen tason”. Työeläkkeiden kerryttämisen siirtäisin asteittain yksilön vastuulle. Kerryttäköön itselleen haluamansa eläketurvan työuransa aikana. Miksi muiden pitäisi päättää yksilön puolesta? Siirtymän ratkaiseminen ei ole ihan helppoa. Ei olisi kovin reilua 39 vuotta muiden eläkkeitä maksanutta kohtaan todeta, että olet nyt omien järjestelyidesi varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Elintasokin käsitetään jossakin tapauksessa niin, että mitä on kuluttamiseen tarjolla. Minusta oleellisempaa on se, että mitä tuloilla pystytään hankkimaan. Näissä keskusteluissa on todellakin kysymys siitä, että missä suhteessa elintasot nousevat. Minusta olisi perin kummallista, jos työskentelyllä hankitun elintason nousun voisi jollain muulla ohittaa (tätäkin pörsseissä esim. tapahtuu). Jatkuvan kasvun tapauksessa lienee peräti väistämätöntä, että elintaso nousee.
Olisi suotavaa, että nuo tässä vertailussa olevat elintasot eivät hirveästi kasva. Toisaalta lienee selvää, että kun toiselle annetaan, niin se on toiselta pois. Heikentämällä uskoa eläkeaikaan ei kyllä lisätä kenenkään motivaatiota työskennellä. Jokainen vanhenee ja joutuu ainakin osittain muiden ”armoille”.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin, että elintason erot eivät hirveästi kasva.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta työn tuottavuuden kautta syntyvä elintason kasvu on aina iloinen ja tavoiteltava asia. Ei se ole eläkeläiseltä pois.
Ilmoita asiaton viesti
Ei olekaan. Työn tuottavuus lisää palkkoja ja työeläkeläisillä se tarkoittaa, että indeksissä huomioitava palkkojen 20%:n osuus nostaa osaltaan eläkkeitä. Palkansaajien tuottavuudesta tavallaan osa ulosmitataan työeläkeläisillekin.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, eli vaikka elintason (ostovoiman) ero kasvaakin, kaikki voittavat.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näinhän se on, mutta tomaattiesimerkistä huomaa, että ero kasvaa näin koko ajan, joten jossakin kohtaa on pysähdyttävä miettimään, että mitä näin toimien on edessä. Elinaikakerroin tulee jyrkentämään tätä eroa jo mainitun palkkakertoimen lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai tuo kasva ajan funktiona populaation tasolla, koska alkueläke määräytyy ansiotulojen perusteella? Ero pienenee tai suurenee yksittäisen eläkeläisen ja keskimääräisen työntekijän välillä. Keskimääräistä palkkaa nauttiva saavuttaa korkeaa eläkettä saavaa ja keskimääräistä palkkaa pienempää eläkettä saava jää jälkeen keskimääräistä palkkaa nauttivasta. Tuo kuitenkin nollautuu aina kun yksi kuolee ja uusi tulee tilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Karttuma (1,5% ansioista) määräytyy ansiotulojen perusteella, mutta alkueläkkeeseen vaikuttaa palkkakerroin (huomioidaan 80% palkkakehityksestä) ja elinaikakerroin. Vaikka siis työeläkettä ansaitaan palkkaan verrattuna, niin nuo ”välitykset” muuttuvat noiden parin seikan takia.
Minusta tuota pitää lähestyä joko keskiarvona molemmista tai sitten ajatellaan palkkojen kokonaisuutta ja työeläkkeiden kokonaisuutta, josta jälkimmäinen lienee tarkempi. Näin ajateltuna näen eron kasvua koko populaation tasolla, koska palkat kasvavat nopeammin kuin työeläkkeet, joissa palkkojen kehityksestä huomioidaan 20%. Yksilötasolla käy kuten esitit. Näin itse näen asian.
Ilmoita asiaton viesti
Et nyt ota huomioon, että joka vuosi osa eläkeläisistä kuolee pois ja tilalle tulee uusia, nostaen huomattavasto keskimääräistä eläkettä. Heihän eläkkeen laskennassa kun palkkakehitys on huomioitu. Ainoa ajan funktio, joka hieman kasvattaa eroa eläkkeiden ja palkkojen välillä, on jos keskimääräinen elinikä nousee nopeammin kuin kekimääräinen eläköitymisikä.
Ilmoita asiaton viesti
”Heihän eläkkeen laskennassa kun palkkakehitys on huomioitu.”
Palkkakerroin on juuri tuo indeksi, jolla työaikana ansaittu työeläke jyvitetään työeläkkeen alkamishetkeen. Ennen vuotta 2005 indeksissä ansiotulojen kehityksestä huomioitiin 50% ja 2005 eläkeuudistuksen jälkeen palkoista huomioitiin 80%. Palkat kuitenkin kehittyvät 100%, joten ennen eläkeaikaa ja sen jälkeen kehitys jää jälkeen ansioiden kehityksestä.
Elinaikakerroin nousee pitkittyvän elinajan mukaan.
Linkissä siitä ja muustakin:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/ennustelaskelmat/pitkan-aikavalin-ennustelaskelmat/uusimmat-laskelmatulokset/
Käytännössä todellakin taitaa olla niin, että pienempiä työeläkkeitä häviää maksusta ja parempia työeläkkeitä taas alkaa, kun ihmisiä kuolee ja eläkkeitä alkaa. Tämä nostaa työeläkkeiden keskiarvoa. Edellä kuvatun takia ansiotulot kuitenkin kasvavat vääjäämättömästi enemmän kuin työeläkkeet. Euromääräiset korotukset työeläkkeisiin indeksien kautta prosentteina tietenkin nostavat uusia isompia työeläkkeitä enemmän kuin vanhoja pienempiä eläkkeitä. Siltikin näkisin, että vääjäämättä tuo ero ”elintasossa” keskustelussa olevien ryhmien välillä kasvaa. Voi tietenkin olla, että päässäni on joku lukko, jota en nyt saa auki.
Ilmoita asiaton viesti
Olettakaamme esimerkkilaskelmaa varten 10v eläkkeelläoloaikaa, palkkaindeksiksiin jatkuva 3% nousu ja elinkustannusindeksiksiin jatkuva 1,5% nousu. Eläkeindeksi siis nousee 1,8%/vuosi Keskimääräinen eläkkeelle jäänyt on kerryttänyt eläkettä 50% loppupalkastaan.
Vuosi 1:
Keskimääräinen palkka on 100 ja eläkkeelle jäävien keskimääräinen eläke on 50.
Vuosi 2:
Keskimääräinen palkka on 103 ja eläkkeelle jäävien keskimääräinen eläke on 51,5. Vuonna 1 eläkkeelle jääneiden keskimääräinen eläke on 50,9.
Vuosi 10:
Keskimääräinen palkka on 130,5 ja eläkkeelle jäävien keskimääräinen eläke on 65,2. Vuonna 1 eläkkeelle jääneiden keskimääräinen eläke on 58,7. Eläkkeensaajien keskimääräinen eläke on 61,9, eli 47,5% keskimääräisestä palkasta.
Vuosi 20:
Keskimääräinen palkka on 175,4 ja eläkkeelle jäävien keskimääräinen eläke on 87,7. Vuonna 1 eläkkeelle jääneiden keskimääräinen eläke on 70,2. Eläkkeensaajien keskimääräinen eläke on 83,2, eli 47,5% keskimääräisestä palkasta.
Absoluuttinen ero toki kasvaa, mutta oletan että olemme koko ajan puhuneet suhteellisesta erosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitettävää paneutumista.
Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää. Asiaa ei voi laskea noin yksinkertaisesti. Ansiotuloista saadaan työeläkekarttumaa 1,5%, joka palkkakertoimella (palkat 80% ja hinnat 20%) kerrotaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkasta syntyy keskimääräinen työeläke, joka ei voi kehittyä käsikädessä palkan kanssa, koska palkkakertoimessa palkasta huomioidaan 80% ja elinkustannuksista 20%. Noilla antamillasi indeksiedellytyksillä tuollainen kehitys ei ole mahdollista. En lähde edes yrittämään tämän laskemista, mutta edellisessä linkissä on hyvä kuva keskieläkkeiden kehittymisestä (ennusteen mukaan). Siinä sanotaan näin:
”Suhteessa yleiseen ansiotasoon eläkkeiden taso on korkein pessimistisessä vaihtoehdossa, koska tällöin työeläkeindeksi ja palkkakerroin jäävät vähiten jälkeen ansiotason kasvusta.”
Kun siis palkat nousevat vähän, niin suhteellisesti työeläkkeet jäävät jälkeen vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä voi laskea noin yksinkertaisesti. Jos indeksit ovat muuttumattomat, ei ole mitään väliä mikä alkueläkkeen suuruus on. Se on aina sama osuus loppupalkasta, lasket sitten yksinkertaistaen tai koko hyrrällä. Huomasit ehkä, että valitsin täysin mielivaltaisen luvun. Se voi yhtä hyvin olla 45 tai 55. Periaate ei silti muutu. Vakioindekseillä ja -eläkkeelläoloajalla keskipalkan ja keskieläkkeen suhdeluku on vakio (ikäluokkien koon ollessa vakio).
Ilmoita asiaton viesti
Voihan sitä laskea mitä vaan, mutta systeemi ei toimi noin. Tuosta puuttuu juuri se yksi indeksi, eli palkkakerroin, jolla ansaittu työeläkeoikeus vyörytetään vuosittain eteenpäin aina eläkkeen alkamiseen asti. Laskelmassasi palkka nousee 3 prosentin vuositahtia, joka vaikuttaa myös tulevaan työeläkkeen määrään 1,5% karttumalla ja palkkakertoimella kerrottuna vuosittain. Tämä osa muuttaa asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Laskin muutaman luvun palkkakertoimen kanssa. Kun vuonna 1. joku on ansainnut eläkettä 50% keskipalkasta, niin 5 vuoden päästä suhde keskipalkkaan on 49,28%, 10 vuoden päästä 48,56% ja 20 vuoden päästä 47,17%. Vaikka tilanne oli 20 vuotta sitten se, että hän oli ansainnut eläkettä puolet keskipalkasta, niin mikäli hän aloittaa eläkkeen noston 20 vuoden päästä (pelkästään tuo yksi ansaittu vuosi), niin sen arvo onkin 47,17% keskipalkasta, vaikka se oli 20 vuotta sitten 50% keskipalkasta. Suhteellinen ero kasvaa. Palkasta kertyvää karttumaa ja siten ansaittua työeläkettä ei voi vain olettaa puoleksi palkasta, koska se ansaitaan palkasta ja sitten sen arvoa pidetään yllä palkkakertoimella (indeksi), joka määrää sen, että minkä suuruisena tuo 20 vuotta sitten ansaittu työeläke maksetaan eläkkeen alkaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sillä alkuluvulla ole merkitystä tuon eläkkeelläoloajan kannalta. Oletetuilla specseillä keskipalkka 100 vuonna -39 tuottaa eläkettä 1,5, jonka arvo vuonna 0 on 4,24 jne. Vuonna nolla keskipalkka on 316,7, joka tuottaa eläkettä 4,75. Eläkettä on 40 vuoden aikana kertynyt 179,6, mikä on 56,7% loppupalkasta. Vaikka noilla arvoilla lasketaan keskieläke tuleville vuosille, osuus ei muutu. Yksilön kohdalla suhde palkkaan toki muuttuu paljonkin, mutta muistaakseni halusit tarkastella keskieläkkeen suhdetta keskipalkkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä minä en nyt käsitä jotain. Kommentissasi alkujaan oli keskipalkka 100 ja keskieläke 50. Suhde on siis sellainen, että keskipalkka on 2 x keskieläke tai toisin keskieläke on puolet keskipalkasta. Sitten keskipalkka alkaa nousta 3 prosenttia vuodessa, joten 100 x 1,03 = 103. Jotta suhde säilyisi, niin myös keskieläkkeen tulee nousta 3 prosenttia vuodessa, joten 50 x 1,03 = 51,5. Kaikki hyvin? Ei minusta, tulevia eläkkeitä korotetaan palkkakertoimella 1,027 ja maksussa olevia eläkkeitä korotetaan eläkeindeksikertoimella 1,018. En nyt ymmärrä, että miten keskipalkan ja keskieläkkeen suhde voi säilyä entisellään kun nousut eivät ole kolmea prosenttia. Ei olisi mitään uutta siinä, että aivoni ovat vain jotenkin solmussa tämän asian osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Se perusluku (palkka) jonka perusteella eläkekertymä lasketaan nousee joka vuosi 3%. Tuossa jatkoesimerkissäni voimme jatkaa aikajanaa taaksepäin tai eteenpäin loputtomasti ja millä tahansa 40 vuoden jaksolla kertyisi keskimääräiseksi eläkkeeksi sama 56,7% loppupalkasta. Koska palkka on se perusluku ja se nousee tasaisesti, on kertyneen eläkkeen suhdeluku palkkaan nähden sama 40, 80 ja 120 vuoden kuluttua, jos kertymäaika on sama. Yksilön kohdalla suhdeluku laskee ajan funktiona, mutta koska uusia eläkeläisiä korkeammalla eläkekertymällä tulee samaa tahtia kuin vanhoja poistuu, keskimääräisen eläkkeen suhdeluku keskimääräiseen palkkaan on vakio (ceteris paribus).
Ajattele asia niin, että sinulla on 40 palkkasuorituksen sarja, joiden perusteella eläkekertymä lasketaan. Kun muutat palkkasuorituksia tietyllä vakioprosentilla, muuttuu eläkekertymä samassa suhteessa kuin palkkakertymä. Eikö vain?
Ilmoita asiaton viesti
Laskutapa vielä aukeaa, mutta nuo indeksit ja niiden vaikutus noin ilmoitettuna aiheuttaa päänvaivaa.
Jatkan kaavaa. Vuosi yksi olisi siten palkkojen keskiarvon suhteen 326,20€. Tästä 56,7% on 184,96. Karttunut aikaisempi keskieläke on 179,60, johon indeksi lisää 1,018 = 182,83. Uupumaan jää 184,96 – 182,83 = 2,13. Karttuma vuodelta 1 on 4,89. Ilmeisesti tästä riipaistaan eläkkeisiin tuo puuttuva 2,13, jotta homma toimii? Yksilön ja muunkin kohdalla suhdeluku muuttuu heti, kun mukaan tulee elinaikakerroin leikkauksineen.
Pitäis antaa lehmän murehtia, sillä kun on isompi pää.
Ilmoita asiaton viesti
Luku eläkekertymän osalta lienee 179,62 ja jos siihen sovelletaan ensimmäiselle vuodelle eläkekerrointa 182,85. Näin jos mennään 2. desimaalin tarkkuuteen.
Sekoitat nyt asioita keskenään puhuin eläkekertymästä suhteessa viimeisen työssäolovuoden palkkaan, en ensimmäisen eläkkeelläolovuoteen, josta kirjoitat.
En tuossa maininnut keskimääräisen eläkkeen ja keskimääräisen palkan suhdetta, koska en jaksanut kaivaa sovelletaanko eläkeindeksiä jo ensimmäiseen vuoteen. Joka tapauksessa se on esimerkin premisseillä 52-53%. Eikä se muutu ajan myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Nappasin tuon eläkekertymän sinun aikaisemmasta kommentista, mutta ei muutama desimaali itse ajatusta muuta. Vyörytin vain ketjua eteenpäin ajatuksella, että miten seuraavana vuotena käy keskipalkan ja keskieläkkeen kun on tiedossa vanhat eläkkeet ja uusia alkaa kaavamaisesti ainakin teoriassa. Pitää kaivaa ruutupaperia esiin ja pyöritellä asiaa.
Paljon oli kuitenkin hyötyä tästä ”väittelystä”, joten kiitos siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Spontaanisti ajattelin noin, mutta ennen kuin esitin jatkoväitteen validoin kyllä ajatukseni Excelissä, ensin 40 v kertymän osalta ja sitten 20 v eläkkeitä…
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä olet seuraavasta ajattelusta? Meneekö metsään?
On kaksi puolta, tuleva eläkepuoli ja alkanut eläkepuoli. Tuleva eläkepuoli käyttäytyy laskukaavojen mukaan niin, että laskennallisten 40 vuoden jaksoissa keskieläke pysyy suhteessa vakiona keskipalkkaan. Alkanut eläkepuoli alkaa elämään omaa elämäänsä siten, että sen kehitystä määrää palkkojen nousu 20 prosentilla ja hintojen nousu 80 prosentilla. Tämän takia alkanut eläkepuoli laskee suhteessa keskipalkkaan ja siten pienentää tässä vaiheessa keskieläkettä suhteessa keskipalkkaan. Tulevalta eläkepuolelta tulee sitten laskennallinen isompi osa, joka on maksimissaan keskimäärin keskieläke suhteessa keskipalkkaan. Keskieläke siirtyessään tulevista eläkkeistä alkaneisiin eläkkeisiin voi nostaa sitä korkeintaan keskieläkkeen verran. Huomioiden alkaneiden eläkkeiden laskeminen enemmän kuin keskieläke toisella puolella suhteessa palkkaan, niin miten kokonaisuus voi edelleen olla suhteessa sama?
Vaikka tulevat eläkkeet ovat suurempia kuin jo alkaneet eläkkeet, niin ne ovat kuitenkin vain keskieläkkeitä sillä hetkellä, kun ne siirtyvät maksuun.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa jatkoesimerkissä (jos ensimmäiselle eläkevuodelle ei lasketa eläkeindeksin mukaista korotusta) ensimmäisen eläkevuoden keskieläke on 55,1%%, toisen eläkevuoden keskieläke 54,4%, kolmannen vuoden 53,8% … kymmenennen vuoden keskieläke 49,6% kunkin vuoden keskipalkasta. Nuo suhdeluvut pätevät vuodesta toiseen samoina, joten yhteenlaskettuna 1-10:n eläkevuoden keskieläkkeet ovat joka vuonna 52,3% sen vuoden keskipalkasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelinkin, että olet tehnyt Excelin, kun noin nopeasti pystyt vastaamaan. Itse olen tehnyt elämässäni 2 Exceliä ja pitäisi ottaa kirja käteen, jotta muistaisi taas asiat. Voisi olla nyt korona-aikana hyvä opetella tuokin, mutta kitarakin odottaisi opiskelijaa, saa nähdä. Kirjojakin olisi luettavaksi asti.
Tämä vastaus ei oikein vastaa kysymykseeni, sillä se pysyy edelleen vain laskelman toisella puolella (edellyttäen, että ymmärsin oikein). Miten näet tuon esittämäni ongelman?
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkeindeksin käytöstä sanotaan noin. Alla oleva lainaus on tästä linkistä:
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
”3.7 Eläkkeiden tarkistaminen työeläkeindeksillä
Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä riippumatta eläkkeensaajan tai edunjättäjän iästä tai eläketapahtuman ajankohdasta. Työeläkeindeksissä palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. Indeksitarkistus suoritetaan siten, että eläke kerrotaan sen vuoden indeksipisteluvulla, johon eläke halutaan muuttaa (maksuvuosi) ja jaetaan sen vuoden indeksipisteluvulla, jonka tasossa eläke on (lähtövuosi). Eläkkeisiin tehdään indeksitarkistus vuosittain 1. tammikuuta lukien. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa lokakuussa työeläkeindeksin arvon seuraavalle vuodelle. Vuoden 2019 työeläkeindeksi on 2585.”
Alkaviin eläkkeisiin vaikuttaa lisäksi elinaikakerroin, joka vuonna 2020 alkaviin työeläkkeisiin on seuraava:
”Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut elinaikakertoimen vuodelle 2020. Elinaikakerroin on 0,95404.”
Laitan vielä tämän linkin, kun sattui silmiin aiheeseen liittyen:
https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/elaketurva/elakkeiden-indeksointi/indeksien-kehitys/
Paljon on näitä ”liikkuvia osia”, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen. Hinnat, palkat ja elinajanodotteet vaihtelevat vuosittain, joten on tässä kokonaisuudessa ymmärrettävää. Tähän kun lisätään eläkeuudistukset ja maksumuutokset, niin ei ihme, että keskustelu käy kirjavana. Niin, ja onhan meillä vielä ne rahastoidut osuudet.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta nyt meillä on siis takana ennätyksellinen tappio, kuinka monta miljardia?
Mikä on varallisuuden arvo nyt notkahduksen jälkeen, se olisi mukava tietää (no ei ole yhtään mukavia ne luvut).
Kimmo Kiljunen juttelee historiasta, puhutaan mieluummin päivän luvuista.
Lisäkysymys, kun EKP ja hallitukset lantraavat hikipäässä rahan arvoa, niin mitä jää lopulta sijoitusten arvoksi? Puolet on kumminkin velkakirjoja, joiden arvo vähenee aidosti inflaation mukana, osakkeet toipuvat pitkässä juoksussa reaaliarvoonsa joka ei ole se huippuarvo.
Koska osakkeita ei myyty, niin saavutettu arvonnousu jäi toteutumatta ja voidaan todeta että 2000-luvulla tähän päivään arvonnousu on ollut melko maltillinen.
Jossain mielessä emme olisi suuremmin hävinneet, vaikka olisimme kuluttaneet varantoja, nyt ne kuluivat ilman mitään hyötyä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, pörssit ovat maailmanlaajuisesti tulleet alas n. 40 %. Jos 49 % on sijoitettuna pörssiosakkeisiin, siis 110 mrd, niin takkiin on tullut 44 mrd.
Että tuo 215 mrd onkin sitten vain 170 mrd.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkevaroihin kannattaa ottaa kantaa vasta kun coronan pölyt ovat laskeutuneet.
Kattamattomat eläkevastuut eivät kuitenkaan coronan myötä vähene lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä osakkeiden arvot ovat aika mielenkiintoisia mietittäviä.
Ostan osakkeita 200 kpl hintaan (arvo voisi olla 1,10,1000,miljoona tms. euroa/kpl) 500 miljoonaa/kpl. Omistan osakkeita arvoltaan 100 miljardilla. Pörssit nousevat 100 % ja yhtäkkiä omistankin osakkeita 200 miljardilla. Sitten osakkeet laskevat 25 % ja päätän hädissäni myydä osakkeet, saaden niistä 150 miljardia. Huippuarvoon nähden olen hävinnyt 50 miljardia, mutta ostohintaan nähden olen voitolla 50 miljardia.
Osakkeet tippuvat edelleen niin, että yhden osakkeen hinta on enää 400 miljoonaa/kpl. Ostan osakkeita koko rahalla. Saan 375 kpl.
Alkujaan omistin osakkeita 100 miljardilla 200 kpl. Hintojen heilumisten ja nousujen ja tappioiden jälkeen omistan osakkeita 375 kpl arvoltaan 150 miljardia. Hävisinkö vai voitinko?
Missä vaiheessa eläkevarat ovat? Toivottavasti ei tullut päässälaskuvirheitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ne ovat kaikissa vaiheissa.
Rahastot ostavat ja myyvät osakkeita jatkuvasti.
Ja eri yhtiöiden osakkeet heiluvat eri tahtiin.
Esim. Altia, viinantekijä, on tippunut vain 20 % kun monet muut 40 %.
Telia 30 %, Huhtamäki 44 %.
Myös nousu aikanaan tapahtuu eri tahtiin ja eri prosenttiluvuilla.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, noinhan siinä tapahtuu. Kirjanpitoakaan ei kannata unohtaa ja niiden kirjauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kaiketi on niinkin, että pörssikurssit heittelevät? Varmaan Kiljunen olisi mielellään ottanut nykyisille eläkeläisille sen kurssi nousun? Toisaalta suuret ikäluokat, kattoivat aika pienen ikäluokan eläkkeet? Osin omansa lisäksi?
Ihan kysymyksenä, jos olisi maksettu samaa eläkemaksuja, kuin nykyiset työikäiset.
Vertailtaisiinko, Norjan öljyrahaston kanssa, vai sen kanssa, että rahat ei riitä? Varmaan ei relevanttia Kiljusen mielestä, mutta kerro nyt miten ne eläke rahat pitää käyttää?
Ilmoita asiaton viesti
Siis oli 215 mrd.
Ei ole enää, sillä osakkeet paisuivat keskuspankkien pumppaaman globaalin velkakuplan vuoksi.
Seuraavaksi rommaavat velkakirjat, joita on eläkerahastoissa käsittääkseni n 50%.
Valtiot ja keskuspankit laittavat nyt valtavan raha-zunamin liikkeelle, mikä johtaa inflaatioon ja velkakirjojen reaaliarvon tippumiseen.
Kaikki assetit heiluvat aina yli- ja aliarvon välillä ja palautuvat välillä keskiarvoon.
Viivottimella voi kunkin rahaston kehityksestä arvoida mikä niiden arvo voisi olla jatko-tulevaisuudesa.
Ilmoita asiaton viesti
Luulen, että (suurempia) eläkkeitä tullaan leikkaamaan tämän jättimäisen koronakriisin lopputuloksena. Eläkeläisillä ei ole mitään oikeutta pitää tulonsa ennallaan, jos eläkkeiden rahoittajien maksukyky sakkaa.
Suomessa työeläke perustuu työaikana ansaittuun eläkepalkkatasoon, joka tuottaa pienituloisille pienen eläkkeen ja suurituloiselle suuren eläkkeen, eli säilyttää ja jopa lisää tuloeroja.
Kuten kirjassaan ”Eläketurma” toteavat Teemu Muhonen ja Jari Hanska:
”Työeläkejärjestelmän voi katsoa jakavan ikääntyvät suomalaiset melko suoraviivaisella tavalla kahteen kastiin sen mukaan, kuinka hyväosaisia he ovat työuransa aikana olleet. Hyvätuloiset saavat julkisesti rahoitettua porkkanaa loppuelämänsä ajan, kun taas heikommin pärjänneille tarjotaan loppuun saakka keppiä.
Suomeen on syntynyt yli 100 000 hengen suuruinen hyväosaisten eläkeläisten joukko, johon kuuluvat nostavat yli kolmentuhannen euron kuukausieläkkeitä. Heidän tililleen napsahtaa joka kuukausi työntekijöiden mediaanipalkan suuruinen tulonsiirto. Samaan aikaan maassamme on puoli miljoonaa eläkeläistä, jotka elävät alle tuhannella eurolla kuukaudessa.”
Työeläkkeiden korkeammat prosentuaaliset korotukset auttavat hyvätuloisia eläkeläisiä ja hyvin vähän pieniä työeläkkeitä saavia. Eivätkä helpottaisi millään tavalla niiden pienituloisten kansaneläkeläisten asemaa, jotka eivät työeläkettä saa.
Noin 1,8 Mrd€ tuli nettona vuonna 2019 työeläkkeiden 28,6 Mrd€ rahoituksesta eläkerahastoista.
Eläkkeet rahoittavat työeläkemaksuja maksavat palkansaajat ja työnantajat eläkemaksuissaan, siis myös eläkeläisten maksamat verot.
Työllisten palkkasummasta menee jotain neljännes eläkeläisten eläkkeisiin!
Ilmoita asiaton viesti