Miksi puramme piilopirttimme?

Koronapandemia on kavala vihollinen. Se on erityisen kavala ikäihmisille. Italiassa ja Kiinassa on koronaan sairastuneiden kuolleisuus ollut alle 30-vuotiailla 0,0 % ja 30-50-vuotiailla 0,1 %. Vastaava luku on 50-70-vuotiailla 2 %. Sen sijaan 60-70-vuotiaista on koronaan sairastuneista kuollut 10 % ja yli 80-vuotiaista 20 %.

Nämä THL:n antamat luvut pelkistävät tilanteen. Ikäihmisille koronan aiheuttama riski on ratkaisevasti nuorempia ikäluokkia suurempi. Siksi hallituksen päätös asettaa yli 70-vuotiaat karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin, on harkittu.

Valtaosa ikäihmisistä on myös toiminut terveysviranomaisten antamien ohjeiden mukaan. He ovat minimoineet ulkoiset fyysiset kontaktinsa.

Kymmenet tuhannet ovat käyttäneet hyväkseen Suomen luonnon tarjoamaa suojaa ja siirtyneet mökeilleen. Onneksi meillä on poikkeuksellisen laaja kesämökkijärjestelmä, jonka erityisarvo näkyy juuri nyt, kriisitilanteessa.

Kautta kivuliaan historiamme ovat suomalaiset paenneet, kun vainolainen iskee, erämaiden piilopirtteihin. Niin nytkin.

Uudellamaalla, jossa koronaepidemia on Suomessa pahimmillaan, on pääosa tartunnansaaneista ollut nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä. Vielä tämä vihulainen ei ole päässyt täydellä voimallaan iskemään ikäihmisiin. He ovat onnistuneet piiloutumaan.

Hallitus on tehnyt päätöksen Uudenmaan eristämisestä. Muualle Suomeen siirtyneitä uusmaalaisia kehotetaan palaamaan pikimmiten koteihinsa. Peruste on selvä: tehohoitokapasiteetti on muualla Suomessa rajallinen ja siksi kaikkia kehotetaan oleskelemaan kotonaan ja kotiseudullaan.

Onko kuitenkaan viisasta purkaa piilopirttimme? Harvinainen suojajärjestelmä, jota muualla maailmassa voidaan vain kadehtia. Mökeilleen siirtyneistä ovat useimmat jo olleet riittävän pitkään erillään, jolloin taudin puhkeamisen olisi pitänyt jo tapahtua. He ovat terveitä, eivätkä siten altista ketään tartunnalle.

On oikein varmistaa terveydenhuollon ja tehohoidon kapasiteetin riittävyys kaikkialla Suomessa. Olisiko kuitenkin viisaampaa edellyttää mökeilleen siirtyneitä palaamaan silloin kotikulmilleen, jos taudin oireet iskevät. Kysehän ei kuitenkaan ole äkillisesti lamauttavasta sairaudesta.

Nyt ikääntyneet uusmaalaiset kehotetaan palaamaan koronaviruksen pahimmille epidemia-alueille. Miksi? Tuleeko tästä päätöksestä kulminaatiopiste, jonka seurauksena tähän asti erityisesti nuoria-aikuisia koskettanut epidemia alkaa niittää karmeaa satoaan ikäihmisten joukossa?

kiljunen

Olen 67-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut. Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni. ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu