Taitettu indeksi eläkeläisen ilo?

Ministeri Anneli Saarikko tyrmäsi ehdotukseni työeläkeindeksin ylimääräisestä korotuksesta, jonka esitin eduskunnan kyselytunnilla. Hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuihin tällaisen korotuksen 1.8. alkaen, perusteena tämänhetkinen jätti-inflaatio. Saarikon ohella ministeri Hanna Sarkkinen torjui kirjallisen kysymykseni samasta aiheesta.

Miksi työeläkkeisiin eli varsinaiseen vanhuuseläkkeeseemme ei tehdä samaa ylimääräistä korotusta kuin kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin? Sarkkisen mukaan tämä edellyttäisi kolmikantaneuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Toiseksi on epäselvyyttä, kykenisivätkö työeläkelaitosten tietojärjestelmät selviytymään urakasta. Sitä paitsi 3,5 prosentin aikaistettu indeksitarkistus maksaisi 460 miljoonaa euroa.

Ministeri Sarkkisen perustelut eivät täysin vakuuta. Kolmikantaneuvottelut voidaan käynnistää hallituksen aloitteesta, ei vain työmarkkinajärjestöjen toimesta. Toiseksi, kuinka on mahdollista, että valtakunnan hulppeimpien laitosten, työeläkeyhtiöiden tietojärjestelmät eivät kykenisi hoitamaan aikaistettua indeksikorotusta, kun Kela siihen kykenee mutkattomasti?

Indeksitarkistukseen käytettävät 460 miljoonaa euroa ovat vain kompensaatiota rahanarvon heikkenemisestä. Kyse ei olisi eläkkeiden korotuksesta. Summa täytyy myös suhteuttaa rahastojen kasvuun, joka on keskimäärin ollut viimeisen neljännesvuosisadan aikana 8 miljardia euroa vuodessa, viimeisen parin vuoden aikana peräti 20 miljardia euroa.

Ministeri Saarikko ilkamoi minulle vastatessaan kysymykseeni, että on onni, ettei taitettua indeksiä ole kumottu. Juuri nyt se on eläkeläisten ilo. Kuluttajahintaindeksiin vahvasti sidottu taitettu indeksi nostaa vuoden vaihteessa eläkkeitä noin viisi prosenttia, kun palkankorotusten ennakoidaan olevan noin 3 prosenttia. Eläkeläisten tulot nousisivat siten selvästi enemmän kuin palkansaajien.

Jos näin käy, tarkoittaa se sitä, että reaalipalkkatasoa lasketaan ja kansakunnan elintaso putoaa. Se on varma, että tämä ei ole pysyvä tilanne. Ei Suomi kansakuntana kestä sitä, että talouskasvun hedelmiä ei jatkossa jaettaisi työntekijöille, vaan että ihmisiä reaalisesti köyhdytettäisiin.

Kautta historian palkkaneuvotteluissa on aina kuitattu ensimmäisenä inflaation aiheuttama rahanarvon heikkeneminen. Sen päälle tulee talouskasvun aikaansaama reaalikorotus. Näin tapahtuu varmasti jatkossakin.

Yksittäinen työeläkeindeksin vuosikorotus voi olla poikkeuksellinen suhteessa palkkojen nousuun, mutta taitettu indeksi ei pidemmässä juoksussa lakkaa toteuttamasta lakisääteistä tehtäväänsä: se laskee vääjäämättä eläkkeensaajan elintasoa ja jättää jälkeen yleisen hyvinvoinnin kasvusta. Jos se toimisi toisella tavoin, olen varma, että se kumottaisiin. Kautta vuosikymmenten meillä on ollut käytössä se eläkeindeksi, joka on eläkkeensaajan kannalta epäedullisin – valitettavasti.

+4
kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu