Vanhuuseläkkeiden leikkaus ei auta valtiontalouden tasapainotusta

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään 6.3. meno- ja rakennekartoituksen, jossa erääksi tulevien vuosien säästötoimeksi nostettiin työeläke- ja kansaneläkeindeksien korotusten pienentäminen neljän vuoden ajaksi. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi eläketulojen ostovoiman heikkenemistä entistä enemmän suhteessa ansiotuloihin.

 

On epäilemättä tarpeellista pohtia julkisen talouden vahvistamista tulevalla vaalikaudella. Sitä ei pidä kuitenkaan tehdä heikoimpien ja haavoittuvimpien kustannuksella hyvätuloisten sijaan. Ei ole mitään mieltä leikata vanhuuseläkeindeksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi, koska valtio ja kunnat eivät maksa työeläkkeitä.

 

Valtionvarainministeriön kartoituksessa on kolme outoa piirrettä. Miksi ylipäätään esitetään leikkauksia niille, joilla ei ole, kun pääpainon pitäisi olla niillä, joilla on.

 

Toiseksi työeläkeindeksileikkaus ei paranna valtiontaloutta. Sen sijaan vanhuuseläkkeiden pienentäminen kasvattaa entistä vauhdikkaammin pääosin ulkomaille sijoitettuja jo nyt 250 miljardin euron eläkerahastoja. Kotimainen kulutuskysyntä heikkenee, mikä on omiaan pahentamaan valtiontalouden tilaa, ei parantamaan.

 

Kolmanneksi valtiovarainministeriö kirjaa julkisyhteisöjen menoiksi työeläkkeet. Jos näin tehdään, niin miksi ministeriö ei huomioi työeläkerahastoja ja niiden keskimääräistä 8 miljardin euron kasvua pohtiessaan julkisen talouden tasapainottamista. Näin luodaan harhainen kuva julkisentalouden alijäämästä ja nettovelka-asteesta. Toivottavasti tätä ei tehdä tarkoituksellisesti.

 

SDP on esittänyt julkisen talouden vahvistamista veropohjaa laajentamalla ja tiivistämällä. On puututtava verovälttelyyn sekä verottamalla voimakkaammin nykyisin aliverotettua finanssisektoria ja pääomatuloja. Tämä olisi oikeudenmukaisempi tapa julkisen talouden vakauttamiseen ja velkaantumisen vähentämiseen, kuin leikkaamalla vanhuuseläkkeistä ja sosiaalisista tulonsiirroista.

 

 

kiljunen
Sosialidemokraatit Vantaa

Olen 69-vuotias kansanedustaja, neljän lapsen isä ja viiden lapsen isoisä. Eduskuntaan valinta vuonna 1995 muutti harrastuksen ammatiksi. Politiikka, yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina kiehtonut.
Olen ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1985 ja lähiötyöstä poliittinen toimintani alkoi. Olen voinut asteittain kasvattaa poliittista toimintasädettäni.
ETYJ:in puheenjohtajan erityislähettiläänä, ETYJ:in parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä ja Keski-Aasian erityisedustajana sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä minulla on tarjoutunut tilaisuus olla aktiivinen erityisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälinen toimintani ei ole poissa työstä oman maamme ja kuntamme kehittämiseksi, se on juuri sitä. Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Suomi on yhä kiinteämmin osa Eurooppaa ja maailmaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu