NURMIKOIDEN TILALLE KETOKUKKANIITTYJÄ JA KAUPUNKIMETSIÄ
Asun Helsingissä enkä voi ymmärtää kaupungin puisto-osaston toimintaa. Helsingissä on valtavan suuria rumia ruohonurmikoita varmasti yli 1000 hehtaaria. Luonnonystävänä ihmettelen kenen mielestä lyhyeksi leikattu eloton nurmikkoaavikko on kaunis?
Ison nurmikkoaavikon kasvattaminen, kastelu ja jatkuva leikkaaminen on kallista verorahojen tuhlausta. On selvää että ilmastonmuutoksen myötä pitkät hellejaksot lisääntyvät. Nurmikoiden kastelu ja jokakeväinen uudistaminen on vuosi vuodelta kalliimpaa ja hankalampaa.
Monen kilometrin mittaisia nurmikkoaavikoita löytyy runsaasti ympäri Helsinkiä, esimerkiksi Arabianrannasta. Arabianrannan valtavalla nurmikkoaavikolla ei kasva mitään muuta kuin kellertävää kitukasvuista nurmikkoa ja muutama harva istutettu puu. Jos kävelee eduskuntalon edestä Töölönlahdelle niin sieltäkin löytyy monta sataa metriä pitkä keltaiseksi kuihtunut ruohikkoaavikko.
Ymmärrän sen että auringonottajia varten pitäisi olla jonkunlainen nurmikko tarjolla jokaisessa kaupunginosassa, mutta yli 1000 hehtaarin helsinkiläisiä nurmikkoaavikoita ei kukaan voi millään syyllä perustella.
Lyhyeksi leikattu ruohonurmikkoaavikko on ekologisesti kuollut biotyyppi. Ruohonurmikkoaavikolla ei elä yhtään hyönteistä eikä sitä käytä hyväkseen mikään muu elollinen olento paitsi valkoposkihanhi, joka on haitallinen vieraslaji.
Toivon että Helsingin nurmikkoaavikoita muutetaan ketokukkaniityiksi ja pieniksi kaupunkimetsiköiksi. Ketokukkaniitty on halpa ratkaisu, se ei tarvitse muuta hoitoa kuin niittämisen yhden kerran kesässä ja ketokukat uudistuvat luontaisesti. Ketokukkaniitty on moninverroin kauniimpi kuin ruma ekologisesti kuollut nurmikkoaavikko.
Ketokukkaniitty on monipuolinen ekosysteemi, siellä hyönteiset pörisee, perhoset lentelee, västäräkkipoikueet heiluttelevat pyrstöjänsä ja kaupunkimetsiköissä satakielet laulaa.
Kimmo Hantunen
Helsinki
Eihän siellä Helsingissä ole pörriäisiäkään. Kesät saa olla ovet ja ikkunat auki ilman kulkijoita.
Ei helsinkiläiset ymmärrä luonnon lainalaisuuksista mitään.Emma Karikin opetti vihreiden luontoretkellä puoluetovereilleen sen,mistä erottaa kuusen männystä.
Pitäähän meidän luontopuolueena edes tuo tietää……
Ilmoita asiaton viesti
Pörriäiset viihtyvät ulkoilmassa. Tuholaiset sisätiloissa esim luteet tai puun sisällä asuva nävertäjä. Tietäjät tilaa.
Ja kyllä pk-seudulla on paljon pörriäisiä. Joka päivä työn ohessa kiinnitän niihinkin huomioita.
Ilmoita asiaton viesti
Tein töitä Kehäkolmosen kahtapuolta26v.,ja asuin pitkään Pakkalassa . Asunnossamme oli parveke länteen,joten ikkunat ja ovet voi avata kesäkuumilla vasta iltayhdeksän jälkeen.
Ainoa hyönteinen joka kulkeutui toisen kerroksen asuntoomme koko tuona aikana oli yksi ja ainoa hankisääski.
Sillä vain,että minulle on turha syöttää jaskaa………….
Syvärilällekö riittä ötököiksi luteet. No niitähän teillä riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Mä pääsen duunissa tekemään niittyjä. Muutos on käynnissä.. Emme myöskään käytä glyfosaattia joka tuhoaa maaperän ja ötökät.
Iso peukutus!
Ensimmäinen persu joka ymmärtää monimuotoisuuden merkityksen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei glyfosfatti tuhoa enempi maaperää kuin ötököitäkään. Kyllä te siellä Helsingissä itse olette tuhonneet pieneliöiden mahdollisuudet elää. Moniko teistä rottia kaipaa? Täällä maaseudulla me näemme luonnon todellisen monimuotoisuuden jokaisena päivänä.Minua ainakin vistottaa,kun vihreät kertoo meille satujaan monimuotoisuudesta,joista heillä ei ole kuin hatara käsitys siiitä mitä kirjoitettu on. Menkää luontoon siksi pitkään,että edes kerran eläessänne tiedätte mistä puhutte.
Ilmoita asiaton viesti
Täysin samaa mieltä alustajan kanssa. Ongelma on sama Tampereella.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on sama joka paikassa. Olen tuota turhaan koittanut ajaa Kemiössä, jossa niin’ikään keskustan viheralueet ovat lyhyeksi leikattua autiomaata. Ilmeisesti asennekysymys kun kukkaniittyä pidetään ihmisten mielissä hoitamattomana ja jos sellainen johonkin jätetään, valitetaan miten kunnan tekninen osasto ei hoida duuniansa.
Esitin ratkaisuksi infokylttiä, jossa kerrottaisiin kukkaniitystä, sen lajeista ja ylipäätään ekologiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ja sitten kun nurmikot jätetään leikkaamatta, niin alkaa hirmuinen valitus siitä kun lapsiin ja koiriin tarttuu kaiken maailman puutiaiset ja muut inhokit.
Kyllä pääsääntöisesti joka puolella maailmaa kaupunkialueet pidetään siisteinä, jotta nappaskengässä pääsee kulkemaan. Antaa niiden niittyjen ja muiden rämeiden kasvaa siellä maaseudulla, jossa joka porstuassa on pitkävartiset nokialaiset ja muut tarvittavat varusteet.
Ilmoita asiaton viesti
Punkkeja voi kasvaa myös lyhyellä nurmella ja hyönteisiäkin siellä on, jos voikukka ehtii kasvaa ennen kuin se taas jyrätään. Ehdotan ratkaisuksi asvaltointia.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen kulkee, tiettyjä reittejä pitkin. Reitille tulee polku, ja sen mukaisen lajisto.
Jonkin verran voi olla niittyjä, jos pelataan golfia, tai alue muuten täyskäytössä.
PS Kyse on tavan elämästä, ja sen arvostamisesta. Viestii siitä, ettemme voi hallita kaikkea, ja siinä kun se näkyy, viesti on väärä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei golfia niityillä pelata.
Ilmoita asiaton viesti
Okei.
Ilmoita asiaton viesti
Näin, mutta ilmaston muuttumisen myötä voi myös pakkasjaksot koventua ja pidentyä. Selvää ilmaston muutoksissa ei ole oikeastaan mikään muu kuin jatkuva muutos.
Ilmoita asiaton viesti
Suihkutellaan myrkyllisiä jäteöljyjä puistoihin, kun sitä tarpeeksi paljon tehdään niin puistoissa se jonkun ajan kuluttua alkaa näkyä.
Metsiinhän sitä on jo yli viisikymmentä vuotta suihkuteltu 5-10 miljoonaa litraa joka vuosi, siellä vaikutus ei oikein näy kun se vaikuttaa lähinnä sienirihmastoihin ja pieneliöstöihin.
Ja jos se Suomesta loppuu muualla sitä kyllä on.
https://poliisi.fi/-/rikosepaily-tuhansia-tonneja-jatetta-liikutettiin-laittomasti-suomen-ja-viron-valilla
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tuollaiset aiheutuu?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Kimmo!🌱 🐝🍀🐞🍃🐦🌳🐛🌷🌲🌹
Ilmoita asiaton viesti
Eräs käytännön esimerkki vieraantumisesta on mielestäni se, miten voi käsitellä talousjäämiä.
Voiko multaiset vedet kaataa puun juurelle, tavan kerrostaloalueella, vai onko multavesistä yritettävä hankkiutua eroon siten, ettei mitään likaa pääse näkymään.
Entä keitinvedet? Onko ne parempi kaataa viemäriin, kuin tökätä jonnekkin maastoon?
***
Suistoalueet muuten, ovat varmasti hyviä, yhteiskuntajätteitä jos syntyy.
Esim kun Lappeenrannassa keskusteltu siitä, tulisiko jätevedet ohjata Saimaaseen, tai muualle… Saimaan kokoisen alueen puhdistus, voi olla vaikea duuni, jos kokonaisuudessaan menee pilalle.
Vaikka aihetta käsitelty täällä, en ole kuullut tästä kerrottavan näin. Mitä siis on arjen asioiden käsittelyn osuvuus, ylipäätään?
Ilmoita asiaton viesti
Ööö… joo. Suunnilleen noin. Jos keto niitetään kerran kesässä, on luoko syytä haravoida pois, ettei se pilaannu mätänemällä. Tummanruskea märkä kaadetun heinän kerros pääkaupungin paraatipaikalla on jotain muuta kuin idyllinen kukkaniitty.
Yksi niittäminen ja siihen liitetty haravointi ovat yhdessäkin edullisempi ratkaisu kuin jokaviikkoinen ruohonleikkuu läpi kesän. Toisaalta kaupunkilaiset joutuvat mukautumaan näkymään, jossa kasvukauden ”toinen sato” on ehtinyt heinittää kedon uudestaan syksyyn mennessä. Jos ainoa niittäminen jätetään esimerkiksi elokuulle, joudutaan keskikesällä muutaman viikon ajan katselemaan pystyynkuollutta kasvustoa.
Mistä bloggaaja mahtoi tempaista kukkakedolle ”västäräkkipoikueen”? Västäräkki on pihapiireissä ja rannoilla viihtyvä kolopesijä, eikä todellakaan heinäniittyjen lintu.
Ilmoita asiaton viesti