Teollisuuteen verrattuna hoitajilla on hyvä palkat
Suurin osa hoitajista työskentelee kuntasektorilla ja heidän keskimääräinen ansiotaso on noin 3100 euroa kuussa. Valtion palveluksessa sairaanhoitajan keskiansio on noin 3500 euroa kuukaudessa (Tilastokeskuksen tietoa v. 2020).
Soteuudistuksen seurauksena kaikkien julkisella sektorilla työskentelevien sairaanhoitajien palkka nostetaan samalle tasolle valtion palveluksessa olevien hoitajien kanssa liikkeenluovutuslain perusteella. Soteuudistus nostaa kuntasektorin sairaanhoitajien keskimääräisiä palkkoja samalle tasolle valtion hoitohenkilökunnan kanssa. Kuntasektorin hoitajien palkat nousee em. 3500 euroon (lähes 13 prosentin palkankorotus), vaikka tupopöydässä sovittu palkankorotusprosentti olisi nolla. Ja tämän 3500 euron kuukausipalkan lisäksi hoitajat saavat tupopöydän korotukset.
Kuntasektorille tuleva suuri Sotekorotus perustuu liikkeenluovutuslakiin. Fuusion seurauksena syntyvän yhtiön tai yhteisön palkat pitää harmonisoida. Asiasta on olemassa ennakkotapaus kun puolitoista vuotta sitten Eksoten palkkakiista ratkaistiin Tehyn toivomalla tavalla.
Tehyn johto on vuosikausia julistanut että teollisuuteen verrattuna sairaanhoitajilla on huonot palkat. Väite hoitajien huonoista palkoista ei pidä paikkaansa – teollisuuden yleiseen palkkatasoon verrattuna sairaanhoitajilla on hyvät palkat. Suurin osa teollisuustyöntekijöistä on teollisuusliiton jäseniä. Teollisuudessa tehdään paljon ylitöitä ja siellä on vähän poissaoloja. Vuonna 2020 teollisuusliiton keskimääräinen palkka oli 2600 euroa kuukaudessa, mikä sisältää kaikki ylityöt, vuorotyön lisät ja ikälisät. Sairaanhoitajan alkupalkka ilman lisiä on noin 2600 euroa kuussa kun teollisuudessa yleinen alkupalkka on alle 1900 euroa kuussa.
Sairaanhoitajilla on keskimäärin 19,5 sairauspäivää vuodessa ja se on paljon enemmän kuin teollisuudessa. Kuukausi sitten (Iltalehti 20.4.) kokenut sairaanhoitaja Salla valitteli että turha saikuttaminen on yleistä hoitoalalla. Pitäisikö sairaanhoitoon kokeilla suoriteperusteista palkkausta tai sairauspäivien karenssia?
Tehyn propaganda sairaanhoitajien huonoista palkoista ei ole totta. Mielestäni hoitajat vaativat liikaa palkkaa.
Kimmo Hantunen
KTM, Helsinki
Mielenkiintoisia argumentteja, jotka olisi hyvä selvittää tarkemmin, miten asia on. Kun tässä vertaillaan palkkoja eri aloilla, vertaillaanko yhtä vaativia ja raskaita työtehtäviä, ja yhtä pitkän koulutuksen edellyttäviä tehtäviä. Silläkin on merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Fakta on myös sairaanhoitajien työvuosi on lyhyt. 1430h, kun teollisuudessa 1700. Heidän palkkansa on erittäin hyvä. Kaikenlaiset vaatimus ym… Vertailut ovat pitkälti politiikkaa. Veroista ja veloista voi vaatia, kuinka suurta kakkua vain. Kilpailua ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Aihe on tosi isosti uutisissa, ja kansanedustajien some-päivityksissä, mutta tämän suuntaisia tietoja ja vertailuita ei juuri näy missään.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.stat.fi/til/tyti/2020/13/tyti_2020_13_2021-03-04_tau_021_fi.html
Hieman muistin väärin. Koulutus on tuo noin 1430. Sosiaali ja terveys ala yli 1500h. Toisaalta muistan tilaston, jossa oli pelkät hoitajat sekin oli alle 1500h, mutta katsotaan, kun taas siihen törmään.
Mikä tulee eroksi esim teollisuuden toimihenkilöillä ja työntekjöillä? Sellaista tilastoa en ole etsinyt. Perustunnit pitäisi olla melko samat. Toimihenkilöillä on lyhyempi työaika, mutta tähän on sitten tulleet ne työajanlyhennystunnit, joiden pitäisi tasata työaika näiden ryhmien välillä. Ylityöt tuolevat sitten erikseen normityön päälle.
Todellista työaikaeroa vielä lisää se, että meidän työ katkeaa ruokatunniksi, kun suurin osa julkisista vähätöisistä syö työajalla.
https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html
Tässä on vielä jotain. Nämähän vaihtelevat hieman vuosittain monestakin syystä ja parina viime vuonna myös korona näkyy tehdyissä työtunneissa. Siitäkin siitäkin oli jossain tilasto, mutta sitä nyt en jaksa katsella.
Ilmoita asiaton viesti
Työntekijäpuolella ruokatunti on yleisesti ns. omaa aikaa, josta ei palkkaa makseta.
Ilmoita asiaton viesti
Hei haloo. Terveys ja sosiaalipalvelut käsittää hoitajien lisäksi mm. sellaiset ammatit kuin lääkärit, psykologit, farmaseutit jne.
https://www.stat.fi/tilasto/sthlo
Toisekseen tuossa taulukoinnissa ei käsittääkseni eritellä osa-aikaisuuden määrää eli toimialoilla.
Näin ollen tuo ”vertailu” ei kyllä kerro käytännössä mitään. Toki uskon, että hoitajilla on vuodessa vähemmän työtunteja, koska julkisella ikälisät tulevat monesti lomina (myös rahaa, joka vaihtelee aloittain).
Ilmoita asiaton viesti
Ei kysymys ole tietenkään hoitajista pelkästään, vaan koko julkisesta. Julkisella vain tehdään vähemmän työtunteja, vaikka yksityisellä ne osa-aikaisetkin lasketaan mukaan.
Kokemus Raision tarkastuslautakunnasta 1998-2002. Järjettömän paljon sairastamisra. Sanoisin, että tarkoituksellista saikuttamista. Suurin osa syö työajalla. Kaikki kissanristiäiset työajalla jne… Sitten tulee stressi, kun ei mitään saada aikaan.
Mitäpä siitä. Systeemi pyörii kunhan velkaa saadaan. Lisää tehtäviä tulee. Viimeksi kuulin, että komposti tarkastus. Ei saatana.
Ja onhan tästä ihan kotonakin kokemusta. Kun minä lähden töihin herätyskello soi yläkerrassa. Kun minä tulen töistä kotona ollaan jo. Ja sitten niitä lomia on. No se on ihan ok, mutta kai sekin joku palkkaperuste pitäisi olla. Mutta ei ole, kun ei sovi tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen ja oleellisin asia on työhän käytetty aika. 60 minuuttia on jokaiselle 60 minuuttia.
Sinä aikana ehtii tehdän ”sen minkä ehtii”. Ei yhtään enempää, olipa palkka mikä tahansa.
Jos vaativuudella tarkoitetaan koulutuksella saatua vaativuutta ja vastuuta niin se on tietenkin jonkinlainen peruste hyvälle palkalle.
Toinen peruste on tietenkin myös työ-olosuhteet jotka säännönmukaisesti ovat hoitohenkilökunnalla kilometrien päässä paremmat kuin teollisuustyöntekijän työ-olosuhteet.
Mitä työn raskauteen tulee niin sitä on kahdenlaista, on fyysistä ja henkistä.
Teollisuustyöntekijällä työn fyysinen rasittavuus on aivan eri luokkaa kuin hoitohenkilöstöllä. Ei se että osa hoitajista joutuu kääntelemään ja joskus ehkä jopa vähän nostamaankin potilasta, tee siitä mitenkään raskasta.
Henkinen puoli on vähän vaikeampi asia.
Vastuu taas on tietenkin hoitohenkilstöllä eri luokkaa koska kyse ei ole pelkästään taloudellisesta vastuusta vaan myös siitä että potilas, ihminen, tulee hoidettua oikein.
Kuitenkin myös teollisuustyöntekijällä on vastuu työstään ja siitä että se tulee tehtyä ”piirustuksien” mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Teollisuustyöntekijällä työn fyysinen rasittavuus on aivan eri luokkaa kuin hoitohenkilöstöllä.”
Ei 2020-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Joo kyllä, kun vetää vaikkapa 30km kaapelia laivan ahtaissa tiloissa, niin kyllä se on ihan eri luokkaa se rasittavuus. Ja ei kun katsomaan. Tollaiseen risteilijään sitä vedetään varmaan 1500-2000km. Eikä tuo poikkea rakennuksilta paljonkaan. Muut työt päälle. Kuorimitus tietenkin vaihtelee työvaiheiden mukaan. Suurimman osan rakennusajasta on vettä, lunta, kusta ja paskaa nurkissa ja tämä on aivan totta. Kiireet ja muut päälle.
Ei näitä ihan samoin kriteerein kyllä mitata. Hieman tässä on tämä mediakupla valinnut puolensa. Eivätkä kai ne muuta totuutta tiedä. Palkkoja nostaa ylityöt ja nehän nostavat työtunnit sitten jo usein yli 2000 vuodessa. Niistä verottaja vie sitten sopivasti.
Totta tosin, että osa teollisuudesta, tehtaat ym työt saattavat olla hyvinkin kevyitä automaation ym johdosta. Mutta eiköhän sieltäkin vielä löydy.
Joo itse veikkaan, että telakka pyörii vielä vuoteen 2026 asti ja se on sitten siinä.
Yksi pointti on kanssa, että paljonko se palkka on tuotosta. Eräs tuttu oli päälikkönä tehtaassa, jossa valmistetaan jotain korkean laadun tuotteita. Hän sanoi, että henkilöstön palkoilla ei ole suurta merkitystä, koska se on lopputuotteen hinnasta vain muutamia prosentteja. Sellainen teollisuus, jossa näin ei ole on jo kadonnut pääosin muualle. Julkisella ei myöskään ole merkitystä palkoilla kilpailukykyyn, koska kilpailua ei ole. Asiakas ei voi vaihtaa tai jättää tuotetta käyttämättä. Huonosta palvelusta voi toki valittaa, mutta siihen se jää.
Nuoriso on tietenkin jo äänestänyt jaloillaan. Suurin osa työvoimasta esim telakoille täytyy tuoda ulkomailta. Uusien palkat jäävät vielä meidän vanhojen palkoista eikä sillä palkalla tämmöinen paskaduuni kiinosta. Ovat hetken ja jatkavat ammattikorkeaan tai vaihtavat alaa muuten. Siihen itse ainakin heitä kannustan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vaativuudella tarkoitetaan koulutuksella saatua vaativuutta ja vastuuta niin se on tietenkin jonkinlainen peruste hyvälle palkalle.
On kai se peruste sekin. Tosin jos työvoimaa on tulossa ovista ja ikkunoista ei se palkka nouse. Ratkaisevinta on kai pärjääkö firma kilpailussa. Jos menoja on liikaa, niin työt jäävät saamatta. Markkinat siis ratakaisevat ja onko työvoimaa saatavissa. Tätä ei julkisella puolella ole lainkaan.
Käsittääkseni esim hoitoalalle hakee paljon enemmän opiskelijoita mitä sisään otetaan. Eikä todellisia alanvaihtajiakaan ole paljon.
Ilmoita asiaton viesti