Duunarit on tuomittu nykyään elinikäiseen köyhyyteen Suomessa?

Merkittävä osa työväkeä tienaa niin vähän, etteivät juuri edes maksa valtion tuloveroa. Suomalainen työväki on suureksi osaksi köyhää ja nöyrää. Siksi en ymmärrä aikakauden illuusiomaiselta vaikuttavaa käsitystä suomalaisten leveästä elintasosta, koska harva tienaa ansiotuloja yli 5000 euroa kuukaudessa.

Toisin sanoen kolmentonnin nettopalkkaan saa olla Suomessa jo melko tyytyväinen. Lopuksi lisätöiden teon verotuksesta olen eri linjoilla, koska suomalaisen työläisen pitäisi kyetä elättämään itsensä ja perheensä yhden työpaikan periaatteella, kun muistetaan vielä sekin, että työajan lyhentämiseen tähtäävää poliittista puhetta on kuultu viime vuosina melko paljonkin.

Teollisuusliitto tyytyi kuluvaksi vuodeksi 2,0 prosentin yleiskorotukseen. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiokehitys on ollut työntekijäryhmistä huonointa vuodesta 2000 vuoteen 2020. Markkinataloudessa tuottamaton työnteko vaihtaa kustannuspaikkaa tai loppuu kokonaan (vrt. automatisaatio ja robotiikka).

Suomen BKT on kuitenkin noussut noin 250 miljardin euron tasoon koronasta huolimatta ja puhe siitä, että työväelle ei ole varaa maksaa kunnon palkkoja on täyttä puppua. Lisäksi voitte katsoa Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuus ry:n sopiman TES-taulukkoliksat avoimesta datasta ja siellä ylin taulukkoliksa, joka edellyttää korkeinta ammattitaitoa ja työn vaativuutta, on noin 14 euroa tunti eli noin 2500 euroa kuukaudessa.

Oma KTA:ni eli keskituntiansio oli kesätöissä markka-aikaan alihankintateollisuudessa parhaimmillaan 65,25 markkaa. Sääliksi käy aikamme duunareita, jotka huomaavat palkkakehityksen polkeneen 20 vuotta paikoillaan. Muuntokurssina 1 euro = 5,95 markkaa ja euro tuli lopullisesti voimaan vuoden 2002 alussa.

Miksi Metalliliitto tai nykyinen Teollisuusliitto on kämminyt pj. Riku Aallon johdolla näin pahoin duunarien ansiokehityksen.

Esimerkiksi Riku Aallon pääasiallisen duunarintyöpaikan Uudenkaupungin autotehtaiden kannattavuus otetaan suoraan juuri duunarien palkoista, joka voi olla tavallaan hyvä asia, mutta Suomessa pitäisi kyetä toteuttamaan enemmän omana työnä korkeatasoista high-tech koneenrakennusta ja ennen kaikkea tuotekehitystä, jossa myös duunareilla on tärkeä rooli protovaiheesta alkaen.

+1
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu