Havumetsä kasvaa noin 80-100 vuotta tukkipuuksi

Suomen kokonaismetsäala on 20,3 miljoonaa hehtaaria, josta täysin suojeltua metsää on 2,2 miljoonaa hehtaaria. Päätehakkuiden kokonaishakkuupinta-ala on puolestaan maksimissaan noin 150000 hehtaaria vuodessa. Toisin sanoen jos metsät olisi jaettu vuosikasvun mukaisesti täsmällisesti metsälohkoihin, niin silloin kaikki metsät olisi kertaalleen päätehakattu 121 vuoden kierrossa, kun suojellut metsät jätetään huomiotta. Toisaalta metsien keski-ikä pitäisi sitten olla luonnollisesti 60 vuotta, jos ajatellaan, että edellä laskemani päätehakkuiden kierto pätisi oikeasti. Tosiasia lienee, että yli satavuotiaita metsiä ei Suomessa ole kuin pieni osa. Suuri vuotuinen kasvu eli 108 miljoonaa kuutiometriä metsissämme selittyy nähdäkseni sillä että metsää hakattiin 1900-luvulla teollisuuden ehdoilla eli Suomessa tehtiin linjavalinta, jonka jälkeen metsiä alettiin kasvattaa kansantalouden ehdoilla. 1900-luvulla hakattujen metsien uudismetsän vuosikasvu on luonnollisesti juuri parhaimmillaan näinä vuosina, kun uudismetsien ikä on noin 30-80 vuotta. Suomalaiseen tapaan jalostaa metsiä taloudellisen hyvinvoinnin hyväksi ei liity nähdäkseni tilastotietojen valossa muita varsinaisia ongelmia kuin hyvin vanhojen metsien pieni osuus metsistämme. Metsäalaa on talousmetsiksi Suomessa etenkin vuosikasvutilastojen perusteella edelleen niin paljon, että WWF:n tavoite metsien suojelun lisäämiseksi on täysin mahdollista. Teollisuuden puukysyntä tietenkin määrittelee lopulta metsiensuojelun osuuden kokonaismetsäalasta. Entä jos metsänhoitoa talousmetsien osalta pyrittäisiin vielä entisestään tehostamaan, niin olisiko meillä silloin varaa suojella metsiä hiukan enemmän? Itseäni metsäalan tilastot tavallaan kyllä vakuuttavat, että emme ole niin pahasti raiskaamassa metsiä sittenkään kuin joskus asia on vaikuttanutkin kyllä olevan.

Lähdesivustoja:

https://findikaattori.fi/fi/49

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1309438

https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat

https://forest.fi/fi/artikkeli/paatehakkuiden-pinta-alat-ovat-laskeneet-pitkaan/#fb41c157

https://wwf.fi/alueet/suomen-metsat/

+1
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen syntynyt vuonna 1978 Pirkkalaan. Muutin vuonna 2002 Tampereelle saunalliseen poikamiesasuntoon. Olen asunut kauden myös Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla 1993-94, varusmiespalveluksen yhteydessä silloisessa Kuoreveden Hallin ja Tikkakosken Ilmavoimien varuskunnissa, mielisairaalan suljetulla osastolla vuonna 2004 Pitkäniemen sairaalassa Nokialla kolmesti ja Peltolan mielisairaalan suljetulla osastolla Oulussa kahdesti vuonna 2015. Lisäksi asuin jopa opiskelijasoluasunnossa kausia vuoden 2003 aikana Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran kurssikeskuksessa. Avioiduin vuoden 2008 syksyllä ja avioero koitti vuonna 2015. Asun toistaiseksi Oulun Rajakylässä. Edelleen iloa elämääni tuovat lähisukuni, harvat ystävät ja tietenkin erityisesti kaksi kouluikäistä poikaani. Työkokemusta minulla on lähinnä metalliteollisuudesta ja koulutusta tekniikan ylioppilaana. Internetin keskusteluissa olen ollut mukana vuoden 2004 kesästä alkaen. Esittelyni loppuun miete: Onkohan kateus ja ahneus toisiinsa sidoksissa olevia tunteita, kun sanoohan vanha suomalainen sananparsi, että "kateus vie kalatkin vedestä."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu