Hesari aloittanut eläkeläisten vainot kateutta lietsomalla
Hesari vyöryttää nyt ajatusta, että eläkeläiset eivät ole itse maksaneet eläkkeitään. Pari vuotta on jo puhuttu eläkeläisten jättisuurista indeksikorotuksista ja viime aikoina on haluttu osoittaa, että eläkeläiset elävät työläisten rahoilla.
Tel-järjestelmä sekä kansaneläke ovat kuitenkin luonteeltaan sosiaaliturvaa, eikä tätä voikaan kiistää vaikka tavallaan eläkejärjestelmässä on hyötyjiä ja maksajia nykymuodossaan.
Otetaan esimerkiksi 40 vuotta keskimäärin 2500 kuukausipalkalla nykyisessä rahan arvossa työskennellyt duunari, joka jää ensi vuodenvaihteessa eläkkeelle.Oletetaan, että kyseinen duunari on maksanut tel-maksua keskimäärin noin 5 % ennakonpidätyksen muodossa ja vielä noin 20 % työnantajan toimesta.
Huom!
Olettamani oli väärin muotoiltu! Realistinen laskutapa voisi olla keskimäärin 17 prosentin kokonaiseläkemaksu 40 vuoden palkkapotista, jolloin eläkemaksun kokonaissuuruus olisi 204000 euroa ja jos kyseinen summa on osittain rahastoitu, kuten eläkevakuutusyhtiöiden mielestä on, niin kokonaiseläkepotti voisi olla hyvinkin päälle 300000 euroa itse maksettua eläkettä.
Toisin sanoen duunari on maksanut viimeiset 40 vuotta eläkemaksuja 2500 x 12 x 40 x 0,05 euroa + 2500 x 12 x 40 x 0,2 euroa = 300000 euroa, joka riittää laskennallisesti 1500 euron kuukausieläkkeellä liki 17 vuodeksi itse maksettuna eläkkeenä.
Onkin täysin yksilöllistä, että miten pitkään kukin eläkkeellä elää, kuten moni omakin vanha duunikaveri ehti olla eläkkeellä vain lyhyen aikaa. Eräs duunikaveri oli kuulemma kaksi kuukautta eläkkeellä ennen kuolemaansa. Jättäkää nyt herran jumala eläkeläiset rauhaan! Eläkerahastojen koko on edelleen noin 250000 miljoonaa euroa ja vuotuiset eläkemenot päälle 30000 miljoonaa euroa.
Hesarin uutisjuttu:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009960101.html
Muokkasin esimerkkini eläkepotin laskentaperusteita 17:31.
Ne ”jättisuuret” indeksikorotukset ovat jääneet inflaatiota alemmiksi.
Viime vuodenvaihde taisikin olla ensimmäinen kerta, kun eläkekorotukset eivät vastanneet elinkustannusten nousua. Miksi juuri nyt pitäisi alkaa päivitellä korotuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Kateus johtuu siitä tietenkin, että työläisten ansiokehitys on ollut hieman huonompaa kuin eläkeläisten tänä kuluvana vuonna.
Ilmoita asiaton viesti
Viime sunnuntain Ykkösaamussa totesi Varman toimitusjohtaja Risto Murto, että taitetun indeksin aikana ovat palkat nousseet 40 % ja eläkkeet 0 %.
Puhuttiinko asioista silloin? Vai nousivatko elinkustannukset vähemmän eläkeläisille?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelin kyllä hiukan tuota Risto Murron heittoa, kun hän muuten tuntuu olevan äärimmäisen asiantunteva.
Tuo 0% ei pidä paikkaansa, vaan eläkkeiden indeksejä on tarkistettu elinkustannusten nousun osalta 80%:sti ja loput 20% ansiotuloindeksin mukaisesti. Koska liki kaikkina vuosi tuo ansioindeksi on ollut elinkustannusindeksiä korkeampi, niin eläkkeet ovat marginaalisesti myös nousseet vuosi vuodelta keskimäärin hiukan indeksiä enemmän. Veikkaan lonkalta asiaa laskematta, että kyse 25 vuoden aikana on noin 3%:n noususta indeksiin verrattuna.
Hinnat ovat olleet melko vakaat tuona ajanjaksona ja jos inflaatio on ollut vaikkapa 2% palkkojen nousun ollessa 3%, niin sellaisena vuotena eläkkeiden korotus on ollut 2×0,8 + 0,2 x 3 eli tasan se sama 2%. Jos taas inflaatio on ollut 3% ja palkkaindeksi 5%, niin eläkkeiden korotus on ollut 3×0,8 + 5×0,2 eli 3,4%. Se ylittää hintaindeksin 0,4%:lla.
Ilmoita asiaton viesti
Kaurahiutaleiden hinta on noussut kahdessa vuodessa 0,75 eur/kg 1,35 eur/kg eli Kaurahiutaleiden hinta on noussut 80%. Itse syön noin 2 kg kaurahiutaleita kuukaudessa. Elääkkeni 3% kasvu kattaa juuri ja juuri kaurapuuroni hinnan nousun, mutta ei sitten muiden elintarvikkeiden kuten maito, voi ja leipä. Kahvi onkin sitten ylellisyyttä ja sopii juhlien juomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaurahiutaleiden hinta on siis noussut 60 c kilolta, joten kahdelta kilolta 1,20 €. Jos tuo on 3% eläkkeestäsi, niin eläkkeesi pitäisi olla 40 € kuukaudessa. Tuskinpa nyt sentään!
Ilmoita asiaton viesti
Laskelmani oli hätäisesti tehty, eikä oikein vastaa eläkkeeni nousua viime vuonna. Todellista on että syön 2 kg karahiutaleita kuukaudessa aamupuurona. ja että työeläkkeeni nousu oli samaa luokkaa aamupuuroni hinnan kanssa noin kuvannollisesti. Anteeksi epätarkka väitteeni.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos taas inflaatio on ollut 3% ja palkkaindeksi 5%, niin eläkkeiden korotus on ollut 3×0,8 + 5×0,2 eli 3,4%. Se ylittää hintaindeksin 0,4%:lla.”
Tosiaan eläkeläisten ostovoima nousee vauhdilla! 😁
Ilmoita asiaton viesti
”…vaan eläkkeiden indeksejä on tarkistettu …”.
Noin teoriassa. Vuosina 2014 – 2022 nettoeläkkeeni on pysynyt lähes samana, vaikka bruttoeläkettä on muodollisesti nostettu tuon leikatun indeksin verran. Muita veroja tai virallisia maksuja on nostettu nousun verran ja summana netto on pysynyt samana. Tuon lisäksi muita maksuja on nostettu siinä missä kaikille muillekin.
Vasta tänä vuonna nettoeläkkeeseen tuli korotus.
Harmi, etten osaa pistää kuvaliitettä kommenttiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä muita veroja tai maksuja?
Ilmoita asiaton viesti
Enpä pistänyt sen tarkemmin muistiin, mutta korotus kyllä vietiin melkein kokonaan. Olisihan tuo varmaan selvinnyt, jos olisin kaikki liitteet lukenut, vaan oliko laiskuutta vai toivottomuutta, etten lukenut.
Lopputulos oli kuitenkin vv. 2014 – 2022, että netto pysyi liki samana vuodesta toiseen.
Katsoin taulukosta tarkemmin. tasainen jakso onkin vv. 2011 – 2022 poikkeuksena juuri tuo vuosi 2014, jolloin nettoni on noussut kelvollisesti. Sen sijaan vv. 2015, 2016 ja 2019 nettoni on pienentynyt leikatusta indeksistä huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko laskenut neton ennakonpidätyksen vai lopullisen verotuksen kannalta. Veikkaan, että olet jossain vaiheessa saanut veronpalautusta.
Tietysti jos jonkun korotuksen jälkeen olet progressiivisesssa taulukossa noussut seuraavalle tulotasolle, niin nettokorotus on ollut äärimmäisen pieni. Tai sitten kuntaverosi on saattanut nousta.
Mitä niihin muihin veroihin ja maksuihin tulee, niin eläkkeestä ei mene eläkemaksuja eikä työttömyysvakuutusmaksua. Sosiaaliturvamaksu on vakio kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeassa olet. Taulukkoni on ennakonpidätyksen mukaan. Veronpalautuksen mahdollista määrää en osaa sanoa, koska mm. vuokratulot hämärtävät sitä. Lopullisessa verotuksessa myös kuntaverot sotkevat.
Ilmoita asiaton viesti
On masentavaa, että maan suurimmalla päivälehdellä on nykyään niin selvät agendat asioiden puolesta ja toisia vastaan. Liika into sammuttaa tutkivan journalismin, tasapuolisuuden – ja lopulta jopa totuuteen pyrkimisen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Hesari puhuu totta, eli että työeläkeläiset eivät ole tienanneet omia eläkkeitään, niin ovatko he silloin sosiaalipummeja?
Ilmoita asiaton viesti
Pummeja me olemme, ja pahimmasta päästä. -Hävettää.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen saanut pienen työeläkkeen jo nuorena liki parikymmentä vuotta sitten, kun sairastuin kroonisesti. Oma eläkkeeni onkin selvästi ajatellen ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja niin se on kaikilla nuorilla työeläkeläisillä.
Ilmoita asiaton viesti
”Toisin sanoen duunari on maksanut viimeiset 40 vuotta eläkemaksuja 2500 x 12 x 40 x 0,05 euroa + 2500 x 12 x 40 x 0,2 euroa = 300000 euroa, joka riittää laskennallisesti 1500 euron kuukausieläkkeellä liki 17 vuodeksi itse maksettuna eläkkeenä.”
Tässä laskelmassa on vaan pieni virhe, mikä ilmenee linkitetyn Hesarin jutusta. Esimerkkiduunarisi työura alkoi siis 1983. Ensimmäiset vuodet työeläkemaksu (työnantaja+palkansaaja) oli vain noin 12%. Vuonna 1990 prosentti oli 16,9. Vasta 1997 se nostettiin yli 20 prosenttiin ja vasta 2016 lähelle nykytasoa.
Eli keskimääräinen prosentti voisi olla esimerkiksi 19%.
2500 x 12 x 40 x 0,19 euroa = 228.000. Silti tuonkin summan korkoineen pitäisi riittää vallan mainiosti jos vaan korot voisi laskee omaksi hyväksi. Valitettavasti näin ei asia ole, vaan korot ovat menneet aiemmille sukupolville ja systeemin pyöritykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Veritas,ilmarinen,elo, varma.
Jokaisella oma organisaatio.
Miksi?,kun kaikki yksityiset vois olla yhden katon alla.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos korjauksesta Tommi!
Ilmoita asiaton viesti
Heitin muutaman korkoprosentin kokeiluun, ja totesin että esimerkkihenkilösi olisi joka tapauksessa säästänyt korkoineen vähintään puolisen miljoonaa, jos olisi saanut sijoituksen tuotot itselleen.
Mutta ikävä kyllä järjestelmä on vain pieneltä osalta rahastoiva.
Ilmoita asiaton viesti
Kuitenkin eläkepotin koko lienee osittainkin tel-rahastoituna ehkä jopa päälle 300000 euroa? Nykyrahassa 2500 euron kuukausiliksalla tai paremminkin 30000 euron vuosiansiolla saa kuitenkin noin 1500 euron kuukausieläkkeen, eikä se kyllä kovin hyvä eläke ole.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Hoikkala käytä 17 %?
Lisäksi rahastoidut varat ovat joka vuosi tuottaneet reilusti yli elinkustannusindeksin. Jollin myös nuo tuotot piäisi laskea ”maksettuihin” eläkemaksuihin.
Ilmoita asiaton viesti
Jocke korjasin avausta kun Tommi laittoi faktaa pöytään.
Ilmoita asiaton viesti
”Tel-järjestelmä sekä kansaneläke ovat kuitenkin luonteeltaan sosiaaliturvaa, eikä tätä voikaan kiistää vaikka tavallaan eläkejärjestelmässä on hyötyjiä ja maksajia nykymuodossaan.”
Juuri näin, tarkoitus on, että työssä käyvät maksavat eläkkeet, kuten he maksavat kaikenlaisten sosiaalipummienkin, jotka eivät käy päivääkään työssä. Alun perin työeläkejärjestelmä rakennettiinkin tälle periaatteelle ja rahastot luotiin vain pieniksi puskureiksi yllättäviä lamatilanteita varten. Sitten huomattiin, että rahastot ovat kätevä tapa kerätä pääomia perimällä ylisuuria eläkemaksuja. Näin me nykyiset eläkeläiset kerrytimme sitten nämä nykyiset valtavat eläkerahastot.
Kysehän on vain kirjanpidosta. On aivan sama maksetaanko eläkkeet suoraan eläkemaksuista vai maksetaanko eläkemaksut ensin rahastoihin, joista sitten maksetaan eläkkeet. Jälkimmäisessä tapauksessa on vain helppo aivan huomaamatta periä ylisuuria eläkemaksuja, ylläpitää suurta eläkeyhtiöiden hallintoa ja leikkiä Roope Ankkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse kannatan nykysysteemiä, että työnantajat ja työntekijä vakuuttavat työntekijät myös ansaintakyvyn heikennyksen varalta, jolloin on oikeus työkyvyttömyyseläkkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Työkyvyttömyyseläke kai edellyttää että eläkkeensaaja on ollut edes hetken töissä, jotta voidaan arvioida hänen eläkkeensä suuruus. Tällä perusteella se voidaan sisällyttää työeläkejärjestelmään eikä kansaneläkejärjestelmään. Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa pitää muistaa, että nykyiset eläkeläiset ovat kasvattaneet ja kouluttaneet työssä käyvät sukupolvet, 25 vuotta per nenä, sekä järjestäneet näille työpaikat, joten kyllä he ovat tehneet tarpeeksi ansaitakseen eläkkeensä. Keskimääräinen eläkkeellä oloaika taitaa olla pienempi kuin tuo 25 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Juu otaksun, että eläkepottia halutaan yhteiskunnassa tasata tällä hetkellä joidenkin poliittisten voimien taholta, koska tulevien eläkeläisten eläkkeet leikkaantuvat elinaikakertoimen mukaan. Itse kannatan riittävää eläkeläisten perusturvatasoa ja joskus olen kannattanut eläkekattoa, mutta en nyt osaa siihen sanoa mitään. Vihreiden Atte Harjanne esitti jopa pieneläkeläisten verotuksen kiristämistä, jota itse en voi käsittää veroja maksavana pieneläkeläisenä.
Työkyvyttömyyseläkkeellä ei ole työssäoloehtoa, vaan tulevan ajan työeläkkeen saa jos ansaitsee noin 20000 euroa muistaakseni viiden viimeisen työvuoden jaksossa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka sinulla Kimmo voi olla niin suuri eläke, vaikka olit vain pari kesää töissä?
Ilmoita asiaton viesti
Tulevan ajan eläkkeen laskentaperuste ja nuorten työeläkeläisten ikösidonnainen tasokorotus viiden vuoden eläkkeen jälkeen tuli eläkeuudistuksessa voimaan vuonna 2007.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi minulla ei ole laskettu noin?
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla ansaintarajasta kiinni ja se on nykyään liki 20000 euroa muistaakseni viimeisen viiden vuoden ajalla
Ilmoita asiaton viesti
Teemu Muhonen kirjoitti aikoinaan yhdessä Jari Hanskan kanssa kirjan Eläketurma. Siitä lähtien hän on vyöryttänyt samaa liibalaabaa useissa muissakin kirjoituksissaan. Tarkoitus pyhittää keinot. Hänen ei ole tarkoituskaan puhua faktoista.
Ensimmäiseksi on tärkeää muistaa, että työeläkkeet ansaitaan kulloisenkin ansaintavuodeksi sovitun karttuman mukaan. Aluksi se oli 1 % palkoista ja nykyisin 1,5 % palkoista, mutta muitakin karttumia on historiassa ollut. Työntekijän tulevan työeläkkeen määrään työeläkemaksulla ei ole muuta vaikutusta, kuin rahastoidun osan kautta. Työeläke oli, ainakin ennen kuin työntekijä alkoi suoraan maksamaan osan maksusta itse, työnantajan korvaus työntekijän työstä siinä kuin palkkakin. Palkan saa käteen heti ja työeläkkeen joskus myöhemmin. Huomatkaa, vain karttuma kerryttää tulevaa työeläkettä ei maksut!
Toiseksi, annetut työeläkelupaukset maksetaan työeläkevakuutusmaksuilla. Niitä kerätään niin paljon kuin kunakin vuotena on tarpeellista. Suomen työeläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva ja muu perustuu jakojärjestelmään. Tuosta syystä järjestelmän alussa ei tarvinnut kerätä paljon maksuja, koska maksettavia työeläkkeitä oli ansaittu vähän, jopa niin vähän, että niitä korotettiin pariin otteeseen, jotta alkuaikojen työeläkkeistä olisi saajilleen edes jotain hyötyä. Myös palkat olivat varsin pieniä, joista karttumilla ansaittiin niitä työeläkkeitä. En kadehdi noita henkilöitä yhtään.
Maksut ovat tietenkin työvoimakuluja, jotka pitää pystyä myymään osana tuotteen hintaa loppukäyttäjille. Kun työntekijät alkoivat maksamaan osan työeläkevakuutusmaksusta itse, niin käytännössä he antoivat työnantajalle osan palkkastaan alennusta. On jo lähtökohtaisesti erikoista, että kun vakuutus on työeläkeyhtiön ja työnantajan välinen sopimus, niin silti kohde, palkansaaja, osallistuu työnantajan maksukuluun maksamalla osan tuosta vakuutusmaksusta.
Työeläkejärjestelmä toimii juuri niin kuin se on suunniteltukin. Siitä syystä alkuaikojen työeläkemaksut ovat olleet nykyistä pienempiä. Matkan varrella mukaan ovat tulleet mm. perhe-eläkkeet. Nekin maksavat jotain. Se, että mitä työeläkevakuuttamisen kautta saa etuja on pitkälti työmarkkinajärjestöjen yhdessä päättämiä asioita, jotka eduskunta vain käytännössä hyväksyy. Työmarkkinapolitiikasta on kysymys.
Kaikkien pitää muistaa, että karttumia seuraamalla saat tietää ansaitsemasi työeläkkeen. Maksut määräytyvät sitten noiden ansaittujen työeläkkeiden mukaan rahasto-osuuksien määrällä vähennettynä.
Muhonen haluaa tarkoituksella puhua ihan omiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tulisi olla ryhmä, johon ei todellisuuden tilanne voisi mitenkään vaikuttaa.
Ei ole ihan normaali viesti puskettavaksi.
Huono tilanne laittaa uhan alle tosi paljon asioita. Ihan turhaa kitisemistä tyhjästä.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio on kirjoittanut lehteen 1.11. kolumnin, jossa hän vetää mattoa eläkeläisten jalkojen alta. Minä kirjoitin samasta aiheesta Uuden Suomen Puheenvuoron:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/timouotila1/koyhien-tyolaisten-ja-elakelaisten-kiistely-on-hallitukselle-mannaa/
Ilmoita asiaton viesti
Muruista tappelussa voi toteutua ylilyöntejä, koska perustarpeet voivat olla uhattuja, tai näin voidaan ainakin ennakoida.
Ennakoinnille on perusteita, ja perusteeksi käy se, mihin kerrontaan linkkiä laitat.
Ennakointiin perustuu koko systeemin väärinkäyttö, ts myös selkeiden massiivirikkojien ja rikkomisvoimien käytännön vaikutukset.
Tämän vuoksi puhunut suoraan automaatti-stalinismista.
Epäsuorasti perusluonnehdintani hyväksytään satasella, mutta ei tule niinkään ilmaistuksi.
Eino Leinoa voidaan siteerata, mutta osin Einon klassikkolausahdukset menevät ohi, ts kyseessä vaikka osuvuus, samalla enemmän epärelevantismi.
Ihminen on heikko, mutta oleellista on se vaikeus, jota tällaisen sinänsä luonnollisen pyrkimisen takaa hakevaan toimijuuteen on liittää.
Oletus muusta, on utopiaa, ja käytänössä tämä koetaan, ja heijastuu toiminassa, joka on helposti valtoimenaan. Seurauksena on moraalin ja vastuun hokeminen,… ja tosiaan se, mistä vahva vaje.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009960101.html
”Laskelma: Eläkeläiset ovat maksaneet vain pienen osan eläkkeistään itse”
Hesarin laskelmissa on suuri laskuvirhe. Se on helppo osoittaa varsin yksinkertaisella Excel laskuharjoituksella. Seuraavassa kirjoituksessa laskelmat on avoimesti esitetty:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/antti-roine/elakelaiset-ovat-elakkeensa-ansainneet/
Näiden laskelmien mukaan suurin osa eläkkeensaajista on maksanut oman eläkkeensä, jos eläkemaksuista rahastoitaisiin edes 50%.
Eli maksu harha johtuu siitä, että eläkejärjestelmässämme on valuvika.
Ilmoita asiaton viesti