Huhtikuun inflaatio Suomessa 5,7 % viime vuoden huhtikuuhun verrattuna
Inflaatiokehitys loiveni Suomessa huhtikuussa, kun maaliskuun vuosi-inflaatio oli 5,8 %. Oletettavasti kuluvana vuonna inflaatiokehitys vielä jatkuu, kuten Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ennustaa ruuan hinnan nousevan kuluvana vuonna peräti yli 10 prosenttia Yle Radio Suomen kello 19 uutisten mukaan. Lisäksi sähkön tuonti loppuu Venäjältä ensi yönä, jolloin venäläistä sähköä ei pitäisi enää virrata itärajan takaa ja seurauksena on sähkön hinnan jonkinasteinen kallistuminen, joka heijastunee myös inflaatiokehitykseen.
Tilastokeskuksen huhtikuun inflaatiokatsaus:
https://www.stat.fi/julkaisu/cktvflek026ds0b61lr9gdies
Ylen uutinen sähköntuonnin lakkaamisesta Venäjältä Suomeen:
+1
Hyviä uutisia velalliselle. Korkotaso on myös todennäköisesti nousussa, mutta ei heti tuollaisiin lukemiin.
Ilmoita asiaton viesti
Hetkinen Juha? Jos esimerkiksi asuntovelan korko nousee prosenttiyksiköllä, kasvaisi vuotuiset lainanhoitokulut 100000 euron lainassa palttiarallaa 1000 euroa eli reilut 80 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan työntekijäliitot ovat sopineet ainakin teollisuuteen kahden prosentin palkankorotukset kuluvaksi vuodeksi, joten ei hyvältä näytä juuri mistään näkökulmasta. Eläkeläisille tullee tietysti odotetusti yli 5 prosentin inflatorinen tarkistus vuodenvaihteessa, mutta sekin tulee takautuvasti.
Ilmoita asiaton viesti
Indeksikorotukset tulevat aina takautuvasti toteutuneen inflaation mukaisesti. Niin duunarille kuin eläkeläisellekin.
Myös koron nousu on nyt myöhässä inflaatioon nähden. Joten eläkeläiset tulevat saamaan alkuvuoden inflaation johdosta enemmän eläkekorotusta ensi vuodenvaihteessa kuin pelkkä myöhemmin tänä vuonna tapahtuva koronnousu edellyttäisi.
Pitkässä juoksussa tulotaso joka tapauksessa kaikkien väestöryhmien kohdalla seuraa vähintään inflaatiota, jota velan määrä ei seuraa. Velan määrää ei ole indeksoitu.
Ilmoita asiaton viesti
Työntekijät ovat viime vuosikymmeninä kyllä saaneet yleensä tasokorotukset ennalta liki nollainflaatiossa, jolloin ostovoima on oikeasti noussut työntekijöillä. Ensi vuoden palkoista neuvottelu käynnistyy teknologiateollisuudessa ilmeisesti syksyllä ja korotuspaineet ovat jopa yli viittä prosenttia!
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan! Korotuspaineet ovat kovat kaikkialla ja ne korotukset tulevat pitkälti toteutumaan samalla kun velan määrä ei kasva.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikilla ole velkaa ollenkaan, vaikka kotitalouksien velkamäärä on Suomessa käsittääkseni kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Tässä Tilastokeskuksen sivulle linkki, jossa kerrotaan asuntovelallisten kotitalouksien velkaantumisasteen olevan 227 prosenttia:
https://www.stat.fi/til/velk/2020/velk_2020_2021-12-17_tie_002_fi.html
Ilmoita asiaton viesti
Kaikilla ei ole velkaa ja he eivät pysty hyödyntämään inflaatiota samalla tavalla kuin velalliset. Ensimmäisen kommenttini sanomahan olikin, että inflaatio on hyvä uutinen velalliselle
Ilmoita asiaton viesti
Voit olla oikeassa, että velalla mälläämistä suositaan ja omasta mielestäni aivan liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Euron takia inflaatiokin on eriarvoinen. Tai no eriarvoisempi kuin vapaalla kelluvalla valuutalla. Euroa emme voi devalvoida, emmekä edes sopeuttaa sitä ”luonnollisella” tavalla.
Inflaatio johtaa sisäisen devalvaation kiristymiseen ja siitä kärsivät eniten pieni- ja keskituloiset riippumatta siitä onko velkaa tai ei. Palkat eivät voi nousta, koska vienti….. eli korotuksista käydään vääntöä ei niitä ilmaiseksi anneta. Valtio ei kykene vastaamaan asumistukien ja muiden sosiaalisten avustusten hintojen nousuun, koska verotusta ei voi kiristää. Inflaatio eriarvoistaa ja pitkässä juoksussa voimme sanoa soronoo hyvinvointivaltiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Samanlainen paine sisäiseen devalvaatioon koskee kuitenkin koko euroaluetta, sillä nykyinen inflaatio ei ole kotikutoista, vaan globaalia. Maiden kannalta siis päinvastoin tasavertaisempaa kuin 70-luvun inflaatio oli.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä muualla euroopassa. Sisäisen devalvaation haittavaikutusten minimointiin euromaat eivät lähde samalta lähtöviivalta. Esim. meillä olkoonkin, että valtion velkaantuminen on suht kuosissa (oikeastaan euron devalvoituminen auttaa niitä joilla velka per BKT on iso) se on toinen juttu. Olemme jo nyt siellä häntäpäässä esim. sosiaaliturvan suhteen ja inflaatioon vaikuttavat asiat kuten polttoaineet, sähkö jne riipaisevat kansalaisten hyvinvointia muita maita kipeämmin.
-70 luvulla ulkoisen devalvaation merkitys oli nopea ja kansantalous ei ei siitä juurikaan kärsinyt. Se oli aika näppärä työkalu oikein käytettynä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten ostovoima leikkaantuu, koska korotukset palkkoihin ja eläkkeisiin eivät kompensoi elinkustannusten nousua?
Ilmoita asiaton viesti