Ihastuneen ja vihastuneen tunnusmerkistö

Johdantoa!

Olen vuoden 2015 avioeron jälkeisenä vuosina pitänyt itseäni jopa erityisherkkänä ja ylitunteellisena miehenä. Aistin omasta mielestäni itseeni varauksella suhtautuvien henkilöiden ajatuksia silti melko hyvin. En kuitenkaan ole edes ollut erityisen herkkä mies koskaan paitsi jos olen ollut psykoottisessa tilassa. Tuntuu, että minulla on edelleen kyky ihastua ihmisiin, mutta en jaksa kovinkaan pitkään olla ihastuneena. Onhan kosketus omiin tunteisiin silti verrattain tärkeää elämässä, vaikka vuosi vuodelta tunnen olevan yhä enemmän vailla kykyä tuntea aitoja tunteita. Toisaalta kykenen ottamaan vastaan edelleen muiden henkilöiden ihailua ja vihaakin, mutta en oikein osaa reagoida sopivasti kyseisissä tilanteissa. Aina silti edelleen yllätyn, kun koen ihailua tai vihaa itseäni kohtaan aidossa sosiaalisessa ympäristössä. Kaipuuta minulla ei enää ole uusia ihmissuhteita kohtaan ainakaan tällä hetkellä ja sikäli voin olla hyvin tyytyväisenä elämässä. Voin ehkä myöntää, että olen tunne-elämältäni hieman outo mies. Kuitenkin omaan kyvyn tuntea iloa ja innostusta, enkä oikein muuta osaa kaivatakaan elämässä. 🙂

Itseä kohtaan varauksellisen ihmisen tunnusmerkistöön kuuluu ainakin seuraavat seikat:

-vähäpuheisuus

-aidon vuorovaikutuksen pakoilu

-salaperäisyys

-katsekontaktin välttely

-tunteiden peittely ilmeettömällä olemuksella

Itseä kohtaan ihastuneen ihmisen tunnusmerkistöön kuuluu ainakin seuraavat seikat:

-aitoon vuorovaikutukseen mukaan lähteminen

-ilmeikkyys

-tutkaileva katse

-katsekontaktiin hakeutuminen

-salaperäisenä ihastuneena punastelu

+2
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Reagoimattomuus ei ole välttämättä reagointia, jos mielentila on valmis olemaan reagoimatta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu