Inflaatio on keino säädellä kansalaisten kulutusta?
Inflaatio nousu oli viime toukokuussa 7,0 % vuoden takaiseen verrattuna. Inflaatiosta harva suomalainen tykkää, ellei ostovoima säily vähintään ennallaan, koska olemme tottuneet kansana ennemminkin ostovoiman kasvuun vuosittain kuin sen laskuun. Kuluvan vuoden palkankorotukset ovat puolestaan yleisesti olleet noin 2 prosentin luokkaa eli toisin sanoen palkankorotukset jäävät inflaatiota jälkeen jo nyt 5 prosenttiyksikköä!
Eläkeläiset saavat puolestaan takautuvasti kompensaation kuluttajahintojen noususta, koska 80 % työeläkeindeksistä määräytyy kuluttajahintaindeksin perusteella ja 20 % palkankorotusten mukaan. Teinkin aikani kuluksi spekulatiivisen laskelman syksyllä määriteltävän työeläkeindeksin kuluttajahintaindeksin osuuden suuruudesta ja alla laatimani taulukko aiheesta.
kuluttajahintaindeksin spekulaatio syyskuu 2021 – syyskuu 2022
Jos kuluttajahintojen nousu pysähtyy toukokuun tasolle tänä vuonna, jota voinee olla vaikea uskoa, tietäisi sekin merkittävää työeläkeindeksin eli noin 5 prosentin korotusta. Kuluttajahintojen noustessa samaa tahtia kuin alkuvuonna voi kuluttajahintaindeksi ihan hyvin olla syyskuussa tasolla 126,5-127.
Oletettavasti työeläkeindeksin mukainen korotus ensi vuoden 2023 alussa on taitetun indeksin perusteella suunnilleen: 0,8 * 9,0 % + 0,2 * 2,0 % = 7,6 %
Lähdesivustoja:
Näin vanhuus eläkeläisenä tuleva ensivuoden eläkkeen nousu jotain 5 % luokaa onko siihen uskomista. Eiköhän kohta aleta puhua että ex pääministeri Paavo Lipposen lanseeraama taitettu indeksi eläkkeen laskuperuste pidä muuttaa.
Euroopan inflaatiolla EU:n velat pienenevät vauhdilla kuten asuntolainat 1960 luvun jälkeisellä ajalla palkat nousi ja inflaatio jyräräsi. Myös lakkoasetta käytetettiin pisin lakko missä,olen ollut kesti seitsemän viikkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä eläkeläiset saavat kompensaation nousseista kuluttajahinnoista vaikkakin jälkikäteen.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät muuten saa.
Indeksiin vaikuttaa suuresti erilaisten kestokulutushyödykkeiden hinnat mukaanlukien eliktroniikka jonka hintataso on jatkuvasti tullut alas.
Välttämätömyystarvikkeiden ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet enemmän kuin hinnat keskimäärin ja kun eläkkeitä korotetaan keskimääräisen mukaan niin välttämättömyystarvikkeiden hinnankorotuksia vastaavaa eläkkeiden korotusta ei ole tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastokeskus ei informoi avoimesti kuluttajahintaindeksiin valittuja tuotteita ja niiden painotuksia, mutta kysyin juuri Tilastokeskukselta, että vaikuttaako kuluttajahintoihin pakkauskokojen pienentäminen ja se ei vaikuta, koska Tilastokeskus kirjaa hyödykkeiden yksikköhinnat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään pakkauskoko vaikuta. Se on itsestään selvää.
Vaan maitolitran hinta vaikuttaa, myytiin sitä sitten desi tai kymmenen litran pakkauksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään, mutta tietoa ei ollut Tilastokeskuksen sivuilla ja aihetta spekuloitiin eräässä keskustelussa taannoin täällä Puheenvuorossa, koska moni kahvipakettikin on nykyisin 500 gramman sijasta 450 grammaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on kauppiaan tapa korottaa hintaa eli huijata asiakasta.
Tämän takia aikanaan tuli vaatimus että hinnat on aina ilmoitettava litra- tai kilohintoina pakkauksen sisältämän määrän hinnan lisäksi. Että asiakkaalla olisi edes pieni mahdollisuus verrata hintoja keskenään ja hintojen korotuksia.
Ilmoita asiaton viesti
”Indeksiin vaikuttaa suuresti erilaisten kestokulutushyödykkeiden hinnat mukaanlukien eliktroniikka jonka hintataso on jatkuvasti tullut alas.”
Niin niiden pitääkin vaikuttaa. Kuluttajahintaindeksi painotetaan keskimääräisen rahankäytön mukaan eikä mikään muu tapa olisikaan oikea. Myös eläkeläiset ostavat kestokulutustarvikkeita; ruohonleikkureita, moottorisahoja, lämpöpattereita, autoja …
Ilmoita asiaton viesti
”Välttämätömyystarvikkeiden ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet enemmän kuin hinnat keskimäärin ja kun eläkkeitä korotetaan keskimääräisen mukaan niin välttämättömyystarvikkeiden hinnankorotuksia vastaavaa eläkkeiden korotusta ei ole tapahtunut.”
Niin pitääkin, olet aivan oikeassa.
Tuohon allaolevaan kommenttiisi sikäli että pitikö eläkeindeksiä leikata 50/50 :ä 20/80:een?
Eikö sen olisi voinut antaa olla?
Ilmoita asiaton viesti
”Eiköhän kohta aleta puhua että ex pääministeri Paavo Lipposen lanseeraama taitettu indeksi eläkkeen laskuperuste pidä muuttaa.”
Tuota muutostahan ovat eläkeläiset jo useita vuosia peräänkuuluttaneet ja parkuneet. Eikös vanha sanonta kuulu, että sitä saa mitä tilaa?
No, en usko, että sitä nytkään saamme, vaan eläkekorotukset lasketaan virallisen indeksin mukaan aivan reilulla tavalla, niin kuin on tehty kautta aikojen.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatio on keino siirtää varallisuutta niille joilla on rahaa sijoittaa kiinteään omaisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse ajattelen inflaatiota lähinnä kuluttajien ostovoiman suhteen ja kyllähän ostovoima leikkaantuu. Esimerkiksi kiinteistöjen arvo saattaa kyllä laskea, mutta onko takeita siitä että kiinteistöjen arvo voi inflaatiovuosien jälkeen vielä kasvaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ostovoima leikkaantuu tietenkin. Se vain ei ole tarkoitus ylläpitää inflaatiota.
Kiinteistöjen arvo on ainoa vakaa omaisuudenlaji. Kaiken muun arvo vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan kiinteistöjen omistajat olleet Suomessa yleisesti poliittisen konsensuksen suojeluksessa, mutta nyt elämme aikakautta, että perusduunarilla ei ole enää varaa ottaa asuntolainaa eli asuntojen hintakupla saattaa puhjeta monin paikoin Suomessa. Tietyt arvoalueet ovat tietenkin olemassa kuten pk-seutu, Tampereen ja Turun seudut, mutta vaikea uskoa, että kiinteistöjen arvo säilyy juurikaan muualla päin Suomessa pitkällä 10 vuoden aikavälillä, jos inflaatio laukkaa samanaikaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt sekoitat kiinteistön ja sillä sijaitsevat rakennukset.
Rakennus ei ole kiinteistö.
Ilmoita asiaton viesti
Kuitenkin kiinteistöveroa maksetaan käsittääkseni myös mökeistä.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteistövero maksetaan erikseen maapohjasta ja rakennuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Väitätkö Jocke, että tonttimaan ja kyseisellä tonttimaalla olevien mökkien hinta ei korreloi keskenään sijainnin mukaan.
Olen keskustellut erään huippukiinteistövälittäjän kanssa aiheesta jo vuonna 2008 ja hän sanoi, että kiinteistön arvon määrittää pääasiassa sijainti.
Ilmoita asiaton viesti
En ole mitään väittänyt.
Kirjoitin vain etä kiinteä omaisuus on ainoa jossa varallisuus säilyy.
Kiinteistövero maksetaan eritellysti maapohjasta ja sillä olevista rakennuksista.
Jokaiselle kiinteistölle on määritelty ns. verotusarvo ja se tottakai perustuu myös kiinteistön sijaintiin. Samoin kuin kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten verotusarvo.
Jokaiselle erilliselle rakennukselle on määritelty erillinen verotusarvo.
Ilmoita asiaton viesti
Verotusarvo ja markkina-arvo ovat vielä kaksi eri asiaa ja itse kirjoitin edellä kiinteistöjen arvon laskusta monin paikoin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ovat.
Monin paikoin autioituvassa maassa kiinteistöjen arvot alenevat.
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä että kiinteän omaisuuden arvot alenevat yleensä.
Päinvastaista tapahtuu suuressa määrin. Kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä maapohjan arvo nousee niin että kohisee.
Maanviljelysmaan ja metsämaan arvo on jatkuvasti noussut mikä kertoo jo aika paljon.
Ja ennenkaikkea, reaaliarvot eivät laske jos poissuljetaan autioituvat kylät.
Ilmoita asiaton viesti