Kaikissa ihmisissä on kauneutta?

Ihmettelen 44 vuoden elämänkokemukseni perusteella, että kauneudesta kohteliaisuuksia saa harvoin nuoret aidosti hyvin kauniit ihmiset. Suomalainen ei siedä nähdäkseni kaunista ihmistä rinnallaan, ellei hän ole sitten aidosti ystävä.

Moni voi sanoa, että kaikissa ihmisissä on kauneutta ja olen tästä samaa mieltä, että jokaisen pitäisi katsoa peiliin ja löytää oma kauneutensa. Toisaalta nuorilla aidosti kauniilla ihmisillä kauneus on paljon kokonaisvaltaisempi asia kuin vanhoilla raihnaisilla ihmisillä. Kauneusvirheistä esimerkiksi lihavuudesta huomauttelijat ovat puolestaan ilkeämielisiä ihmisiä, eikä heidän juttujaan tarvitse kuulla.

Kauneus on paljon muutakin kuin timmi tai urheilullinen vartalo ja jopa urheilullinen henkilö voi olla ruma, jos hänen käyttäytymisensä on sikamaista. Itse ajattelen urheilullisen vartalon olevan enemmänkin seksuaalinen kuin aidosti kaunis. Aidossa kauneudessa tärkeintä on nähdäkseni kauniit kasvonpiirteet ja sopusuhtainen vartalo.

On olemassa laajemmin hyväksyttyjä käsityksiä kauneudesta, vaikka toisaalta sanotaan kauneuden sijaitsevan katsojan silmissä. Älkää nuorella ikää häpeilkö itseänne, vaan olkaa aidosti kauniita, vaikka sitä ei teille kukaan koskaan sanoisikaan. Arvostelijoille voi aina sanoa, että katsokaa peiliin.

Radio Suomen tämän päivän aamupäiväohjelmasta sain inspiraation tähän blogimerkintääni, kun radiossa oli aiheena kuulijoiden kuulemat oudoimmat kohteliaisuudet.

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu