Kateus vie kalatkin järvestä?

Perinteinen kateus kadehtii menestyneitä

Kateus on suomalaiseen sosiaaliseen kulttuuriin käsitykseni mukaan kaikilla elämän eri osa-alueilla kytkeytynyt suureksi osaksi haitallinen ilmiö. Perinteisesti ajateltuna kateus nähdään menestyneiden kansalaisten pilkkaamisena ja pyrkimyksenä pienentää kadehdittujen menestyjien elintilaa. Itse näen jossain määrin syrjäytyneenä ja väliinputoajana yhteiskunnassamme vallitsevan kateuden täysin eri tavalla.

Ojassa makaava pysykööt ojassaan!

Olen nimittäin ollut huomaavinani, että kaltaiseni suomalaisen miehen itsetunnon pönkitystä ei suvaita. Alkaakin sosiaalisen ympäristön kaltaiseni omilla suorituksillaan ja tekemisillä ”itsekehumisen” jälkeen mitätöidä sekä vertaamalla itsetuntoa kohentamassa yrittävän suomalaisen miehen pilkkaaminen, että ”mikä sinäkin luulet olevasi?” Toisin sanoen kateus saattaa syrjiä etenkin suomalaisessa mieskulttuurissa hyvinkin päteviä kansalaisia, koska Suomessa mieskulttuuri on edelleen kilpailuhenkinen ja aito kannustus heikompiosaisia kohtaan puuttuu lähes kokonaan sukuyhteisöissä ja laajemmissakin sosiaalisissa piireissä.

Janten lain mukainen kateus on myös osa köyhien toistensa kyräilyä!

Menestyneet pyrkivät viemään elinmahdollisuudet yrittäviltä ja lahjakkailta suomalaisilta, etenkin jos lahjakas suomalainen ei allekirjoita saati hyväksyä menestyneiden suomalaisten etikettiä eli käyttäytymissääntöjä ja ala mielistellä sosiaalisesti korkeammalla hierarkiassa olevia kansalaisia. Eikä tässä vielä kaikki, sillä jopa köyhyydessä elävien suomalaisten välillä esiintyy kateutta nähdäkseni paljon enemmän kuin yleisesti uskotaan. Onko kyseessä Janten lain mukainen peruspohjolainen käyttäytymismalli, jolloin kaikki haluaisivat olla samankaltaisia kansalaisia eikä erilaisuutta saati liiallista lahjakkuutta haluta suvaita aikamme suomalaisessa yhteiskunnassa?

Kansalaisten aidossa erilaisuudessa piilee yhteiskunnan rikkaus! 

Juuri toissapäivänä kirjoitin blogisti Eerojuhani Vaaralan Puheenvuoron alle käsitykseni erilaisuuden rikkaudesta, vaikka sitä ei aikamme Suomessa monikaan tajua! Olisi tärkeää olisi voida suhtautua kaikkiin kanssaihmisiin yksilöllisesti. Nähdäkseni tavallisia ihmisiä ei ole edes olemassa, koska kaikki yksilölliset ihmiset voidaan nähdä joissain yleensä pienissä asioissa poikkeavina valtavirrasta. Siinä piilee juuri ihmisyyden jännä piirre, että moni yrittää olla toisten kaltainen, mutta henkisesti tasapainoisimmat ihmiset ovatkin rohkeasti omanlaisia yksilöitä.

 

 

Janten laki Wikipediassa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Janten_laki

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu