Kohti tasaveroa, jolloin vain rikkaimmat hyötyvät ja köyhät köyhtyvät

Tuloverot peritään Suomessa progressiivisesti, kun taas kulutusverot (ALV) kukin suomalainen tilittää verottajalle samalla prosentilla. Hyvätuloisen rikkaan prosentti on tuloverossa nimellisesti moninkertainen pienituloiseen verrattuna, jonka tulosta ei pidätetä välttämättä juuri ollenkaan veroa. (5000 euron bruttotulon prosentti on 50 euroa, kun taas 2000 euron bruttotulon prosentti on 20 euroa!)

Syyskuun alussa ALV nousee monien palveluiden ja hyödykkeiden osalta 25,5 %. Toisin sanoen myös sähkölasku ja puhelinlasku hieman kallistuvat kaikilla. Jää nähtäväksi nostaako ALV:n korotus hintoja, jolloin sillä pitäisi olla myös inflaatiota kiihdyttävää vaikutusta.

Eläkkeensaajien ja kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien inflatorinen indeksikorotus voi yllättävästi hieman noustakin ensi vuoden alussa juuri ALV:n korotuksen seurauksena. Edellisellä argumentilla hyväosaiset perustelevat mielellään verotuksen painopisteen kääntämisen kohti kuluttamisen verotusta nykyistäkin merkittävämmin.

Olen aikoinaan 2010-luvun vaihteen tienoilla ollut kovastikin tasaveroesityksiä vastaan. Ajatukseni on kuitenkin vuosien saatossa muuttunut hieman tasaveroa ymmärtävämmäksi. Kulutuksen verotukseen siirtyminen voisi hyvin olla ekologista ja kestävämmän talouden mukaista. Toisaalta alle parempiosaisten keskituloisten ostovoima voisi olla vaarassa tippua ja tässä on kyllä puntaroinin paikka, että verotuksen taakka jaetaan Suomessa jatkossakin ainakin osittain maksukyvyn mukaisesti.

Kokonaisveroasteen laskuun ei varmasti moni suomalainen usko, vaikka sitä voi toivoakin. Oleellista kotitalouden kannalta on tilille maksettavan kuukausitulon suuruus ja sen suhde elinkustannuksiin. Valtiontalouden kannalta olisi puolestaan hyvä saada hyvä verotuotto siten, ettei kansantalouden toimivuutta näivetetä liiaksi. Orpon hallituksen politiikka ei ole lähtenyt ainakaan kiihdyttämään kansantaloutta ja veronkorotusten lisäksi niukkuuden jakaminen onkin ollut istuvan hallituksen talouspoliittinen linja tähän mennessä.

Suomalaisten keskimääräinen ostovoima on osittain myös valtiontalouden ahdingon myötä on pysynyt samalla tasolla vuosikausia, eikä ostovoiman nollakasvu voi olla näkymättä valtiontaloudessa. Jotain tarttis tehdä, vaikka en kannata harvojen ja valittujen suomalaisten kulutusjuhlia kuten Orpon hallituksen linja on paljolti ollut. Kaikkien suomalaisten ja etenkin köyhimpien ostovoiman pienoisesta kasvusta kannattaa huolehtia sekä kansantalouden että talousmoraalinäkökulman perusteella!

KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen 46-vuotias kahden pojan isä. Itseäni kiehtoo monet elämään ja yhteiskuntaan liittyvät asiat. Tykkään käydä yhteiskunnallista keskustelua ja se on itselleni myös ajanvietettä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu