Kummalla on parempi velanmaksukyky suhteellisesti valtiolla vai kotitalouksilla?

Riippuu tietenkin valtioista ja kotitalouksista, mutta nyt otankin tarkasteluun meidän oman yhteiskuntamme Suomen. Suomen valtionvelka oli toukokuun (2022) lopussa 132,03 miljardia euroa ja vuoden 2021 lopussa Suomen velkaantumisaste BKT:hen nähden oli 50,9 %.

Onko kuitenkaan mielekästä määrittää valtion velkaantumisaste suhteessa BKT:hen? Toki kyseessä on kansainvälinen tapa, mutta itse ajattelisin, että parempi olisi laskea velkasuhde valtion verotuottoihin nähden. Toisin sanoen vuonna 2021 valtion verokertymä oli 51,8 miljardia euroa ja valtionvelka oli 50,9 % BKT:stä 252,9 miljardista eli valtionvelka oli vuoden 2021 lopussa 128,73 miljardia euroa. Valtionvelan suhde valtion verokertymään puolestaan oli vuoden 2021 lopussa 248,51 %.

Entä kotitalouksien velkaantuminen Suomessa? Vuoden 2021 lopussa suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste oli 134,2 %, joten suomalaisilta kuluisi noin 1 vuosi ja 4 kuukautta velkojen maksussa, jos kaikki tulot käytettäisiin velanmaksuun.

Itse olen sitä mieltä, että monet kotitaloudet ovat paljon heikommassa asemassa velallisina kuin Suomi valtiollisen velkansa kanssa. Toisaalta ei ole kenenkään suomalaisen etu, että teemme maailmalle syömävelkaa valtiona ja siksi olisikin tärkeää pyrkiä minimoimaan lainarahan tarve valtion budjettia rakennettaessa. Valtionvelkaa voi käyttää hyvin perustellusti taloudellisten taantumakausien ylipääsyssä lähinnä kertaluontoisiin investointeihin. Lisäksi valtion pitäisi ellei jo olekin hankkiutunut eroon kaikista kalleimmista velkakirjoista ensisijaisesti.

Valtiollinen velka on helpommin hoidettavissa edelleen kuin suomalaisten kotitalouksien velat, koska emme ole vielä likikään mikään banaanitasavalta. Valtionvelan kanssa ei pitäisi ajautua paniikkiin vielä, kunhan verokertymä kasvaa ja velanoton määrä vähenee tulevalla hallituskaudella. Nythän elämme edelleen pienoista taloudellista taantumaa ennakoivaa aikakautta, koska juuri koronatilanteen helpottuessa alkoi laajamittainen sota Ukrainassa.

Suomalaisten joukossa on erittäin pahoin velkaantuneita kotitalouksia ja sitten toisessa ääripäässä ovat nettovarallisuutta kasvattavat kotitaloudet. Ei silti pitäisi ajautua paniikkiin omista kotitalouden veloista, koska onhan ne useimmilla suurvelallisilla vakavaraisten pankkien myöntämiä ja kyllä pankeilla pitää olla jokin vastuu, jos velallinen ei kykene velkojaan hoitamaan eli silloin puhutaan pankin luottotappiosta. Lopuksi pitää sanoa, että velkaongelmat koskevat Suomessa nimenomaan kotitalouksien holtitonta velkaantumista, eikä valtiomme velanmaksukykyä voi asettaa kovinkaan kyseenalaiseksi.

Lähteet:

https://www.valtionvelka.fi/

https://www.stat.fi/til/vermak/2021/vermak_2021_2022-03-15_tie_001_fi.html

https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/rahoituksen-suhdannemittarit/yksityisen-sektorin-velkaantuneisuus-tai-velanhoitorasite/velkaantumisaste_ja_korkorasitus/

Hyvä artikkeli suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta:

https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/artikkelit/voimakkaasti-velkaantuneiden-taloudelli-nen-tilanne-vaihtelee-suomessa/

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu