Kummalla on parempi velanmaksukyky suhteellisesti valtiolla vai kotitalouksilla?
Riippuu tietenkin valtioista ja kotitalouksista, mutta nyt otankin tarkasteluun meidän oman yhteiskuntamme Suomen. Suomen valtionvelka oli toukokuun (2022) lopussa 132,03 miljardia euroa ja vuoden 2021 lopussa Suomen velkaantumisaste BKT:hen nähden oli 50,9 %.
Onko kuitenkaan mielekästä määrittää valtion velkaantumisaste suhteessa BKT:hen? Toki kyseessä on kansainvälinen tapa, mutta itse ajattelisin, että parempi olisi laskea velkasuhde valtion verotuottoihin nähden. Toisin sanoen vuonna 2021 valtion verokertymä oli 51,8 miljardia euroa ja valtionvelka oli 50,9 % BKT:stä 252,9 miljardista eli valtionvelka oli vuoden 2021 lopussa 128,73 miljardia euroa. Valtionvelan suhde valtion verokertymään puolestaan oli vuoden 2021 lopussa 248,51 %.
Entä kotitalouksien velkaantuminen Suomessa? Vuoden 2021 lopussa suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste oli 134,2 %, joten suomalaisilta kuluisi noin 1 vuosi ja 4 kuukautta velkojen maksussa, jos kaikki tulot käytettäisiin velanmaksuun.
Itse olen sitä mieltä, että monet kotitaloudet ovat paljon heikommassa asemassa velallisina kuin Suomi valtiollisen velkansa kanssa. Toisaalta ei ole kenenkään suomalaisen etu, että teemme maailmalle syömävelkaa valtiona ja siksi olisikin tärkeää pyrkiä minimoimaan lainarahan tarve valtion budjettia rakennettaessa. Valtionvelkaa voi käyttää hyvin perustellusti taloudellisten taantumakausien ylipääsyssä lähinnä kertaluontoisiin investointeihin. Lisäksi valtion pitäisi ellei jo olekin hankkiutunut eroon kaikista kalleimmista velkakirjoista ensisijaisesti.
Valtiollinen velka on helpommin hoidettavissa edelleen kuin suomalaisten kotitalouksien velat, koska emme ole vielä likikään mikään banaanitasavalta. Valtionvelan kanssa ei pitäisi ajautua paniikkiin vielä, kunhan verokertymä kasvaa ja velanoton määrä vähenee tulevalla hallituskaudella. Nythän elämme edelleen pienoista taloudellista taantumaa ennakoivaa aikakautta, koska juuri koronatilanteen helpottuessa alkoi laajamittainen sota Ukrainassa.
Suomalaisten joukossa on erittäin pahoin velkaantuneita kotitalouksia ja sitten toisessa ääripäässä ovat nettovarallisuutta kasvattavat kotitaloudet. Ei silti pitäisi ajautua paniikkiin omista kotitalouden veloista, koska onhan ne useimmilla suurvelallisilla vakavaraisten pankkien myöntämiä ja kyllä pankeilla pitää olla jokin vastuu, jos velallinen ei kykene velkojaan hoitamaan eli silloin puhutaan pankin luottotappiosta. Lopuksi pitää sanoa, että velkaongelmat koskevat Suomessa nimenomaan kotitalouksien holtitonta velkaantumista, eikä valtiomme velanmaksukykyä voi asettaa kovinkaan kyseenalaiseksi.
Lähteet:
https://www.stat.fi/til/vermak/2021/vermak_2021_2022-03-15_tie_001_fi.html
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html
Hyvä artikkeli suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta:
Hyvää pohdintaa. Pari pointtia:
1) Valtion elinikä on oletusarvoisesti ikuinen. Näin ei ole tarvetta pyrkiä velattomaan tilaan. Riittää, ettei velan määrää lisätä enemmän kuin talous kasvaa. Sen sijaan kotitalouden olisi hyvä pyrkiä vähentämään velkaa jossain vaiheessa, jollei halua aiheuttaa jälkeläisille hankaluuksia.
2) Valtion velat ovat vakuudettomia. Kotitalouksilla taas on yleensä suurten velkojen vakuutena asunto tai muuta omaisuutta. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla velkaisia kotitalouksia on varallisuutta velkoja enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Tavallaan valtion velan vakuutena ajattelen olevan verotuottonäkymät. Yksittäinen kotitalous voi joutua vaikeuksiin velkojen kanssa, mutta valtion verotuottonäkymät lienevät ennemminkin kasvava kuin laskeva.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Siihen perustuu EU:n ohjeistus maksimissaan 3% vuotuisesta vajeesta. Tuon verran on ajateltu velan määrän voivan kasvaa ongelmitta. Edellytyksenä on kuitenkin tuo kasvuvaatimus. Sehän on jäänyt monena vuonna toteutumatta.
Keynesiläisyyden perusajatus on, että valtio voi velkaantua taantumassa ja vähentää velkaa (tai ainakin velka-astetta) nousukauden aikana. Jälkimmäinen ajatus on toteutunut harvoin, joten valtioiden velat ovat kasvaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Juu valtio ottaisi keynesiläisittäin velkaa vain pakon edessä eikö näin? Saattaa nouseva korkotaso saada poliitikot toiselle mielelle valtionvelasta, että siitä alettaisiin pyrkiä nousukausina eroon.
Ilmoita asiaton viesti
Valtionvelka on verottamatta jäänyt kansalaisilta siis kansalaiset on saaneet hyvää, josta tosin kaikki ei pääse nauttimaan.
Valtio voisi myydä omaisuuttaan esim. Valtion metsät voisi hyvinkin jakaa ja myydä käypään hintaan metsää lisämaikseen haluaville ostajan tulisi olla luonnollinen henkilö.
Kysyt kummalla on parempi velanmaksukyky tietysti se on valtio. Viimekädessä myös yksityinen omaisuus on valtion velan takuuna.
Ilmoita asiaton viesti
Ja valtiolla on verotusoikeus.
Ilmoita asiaton viesti