Määrällä ajoittaista laatua ja poliittiseen keskusteluun kuuluu myös tietty poleemisuus!

Joskus kun olen kirjallisesti tuottavalla tuulella, niin kyllä täytyy myöntää, että paskaa tulee välillä kirjoiteltua, mutta tulisiko sitten niitä timanttikirjoituksiakaan ilman paskanjauhantaa? Oma mieliala tietysti myös heijastuu itselläni edelleen blogikirjoituksissani, vaikka yritän olla rakentavasti liikkeellä.

Toisaalta olen tullut siihen johtopäätökseen, että en ala enää itse poistaa kirjoituksiani välillä, koska haluan myös siten ottaa sanoistani vastuun ja ehkä muiden mahdollisten kommentoijienkin luottamus itseäni kohtaan vähän paranee. Ihmeellistä kyllä kun sosiaalisessa mediassa tunnun säännöllisin väliajoin lähes vajoavan omaan negatiivisuuteeni.

Kaiken ollessa liian hyvin tuskin sitä enää paljon mitään aihetta olisikaan mielipiteitä kirjoitella. Onhan tässä kansalaiskeskustelussa vielä ajanvietepuolikin olemassa, josta olenkin maininnut jo aiemmin julkisesti.

Huolimatta päivystävien dosenttien ja perussuomalaisten Teemu Keskisarjan kommenteista olen edelleen sitä mieltä, että kaikenlaisia kansalaisia pitäisi rohkaista tuomaan julki omia mietteitään pääasiassa juuri omasta elämäntilanteesta lähtien, jotta ymmärryksemme voisi suomalaisten kesken lisääntyä toisiamme kohtaan.