Mihin unohtui palveluiden käyttäjien ääni sote-vaalien alla???

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä usein unohdetaan asiakaslähtöinen kehittäminen, koska sote-ammattilaiset seuraavat työnsä onnistumista lähinnä vain numeerisilla mittareilla. Eikö voisi olla palkitsevaa monelle lääkärille ja hoitajallekin kuulla hyviä potilaskokemuksia erilaisten osastohoitojen jälkeen? Toki kriittisiäkin palautteita voi tulla, mutta eikö hoitojärjestelmän pitäisi miettiäkin erityisen tarkkaan juuri kriittisiä asiakaspalautteita?

Sote-järjestelmämme nojaa paljon juuri tutkimusnäyttöön perustuvaan palvelujärjestelmään, jolloin asiakasta tai potilasta ei useinkaan haluta huomioida inhimillisenä omanlaisena yksilönä, vaan meidät sote-palveluiden asiakkaat niputetaan helposti tiettyjen määreiden alle joista ehkä vahvimpana juuri diagnostinen arviointi. Toisaalta ilman oikeanlaista diagnostiikkaa voi potilaan hoitokin jäädä melko tehottomaksi tai sitten osoittautua kokonaan vääränlaiseksi ja tämä ongelma lienee yleisintä psykiatrian erikoissairaanhoidon piirissä. Psykiatrian diagnostiikan kehittyminen on nähdäkseni edelleen kesken, vaikka sadassa vuodessa on tapahtunut merkittävää kohennusta F-diagnoosien saralla.

Asiakas- tai potilaslähtöinen ajattelu olisi etenkin psykiatrian hoidossa erittäin tärkeää, koska potilaiden riittävä huomiointi osastohoitojaksoilla voi olla merkittävä kuntoutumispotentiaalia lisäävä tekijä. Ihminen on sosiaalinen laji ja tätä seikkaa ei saisi koskaan sote-palveluiden piirissä unohtaa. Potilas voidaan hoitaa silti lähinnä kahdella tavalla eli voidaan keskittyä vain potilaan hoitoon hakeutumisen syynä olevaan yksittäiseen tekijään tai sitten potilas nähdään kokonaisvaltaisesti yksilöllisenä ihmisenä sosiaalisessa mielessä. Muistan itsekin asuessani Tampereella mielenterveyskuntoutujana vuosina 2004-2008, että silloisesta avohoidon eräästä psykiatrista eivät kaikki kaverini pitäneet, mutta itse tulin hyvin juttuun kyseisen psykiatrin kanssa eli omasta mielestäni meidän hoitosuhde synkkasi ihan hyvin silloin. Juuri psykiatrian piirissä on hyvin tärkeää, että potilas tai kuntoutuja löytää luottamuksellisen hoitosuhteen itselleen.

Vaadin, että sote-palveluiden kehittämisessä otetaan enemmän asiakaslähtöinen palvelujärjestelmien kehittäminen oikeasti esille ja sen merkitystä ei enää vähäteltäisi sote-ammattilaisten piirissä. Kokemusasiantuntijuus erilaisista potilaskokemuksista voisi olla merkittävä osatekijä kohti ihmisläheisemmän sote-palvelujärjestelmän toteutumista Suomessa.

Kimmo Hoikkala, eläköitynyt kokemusasiantuntija (luennoinut muun muassa mielenterveysmessuilla, psykiatripäivillä ja Saramäen vankilassa)

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu