Mikä muuttuja kuvaa parhaiten tulonjaon oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa?
Mielestäni parhaiten tulonjakoa kuvaa ääripäiden välinen erotus, eikä mikään gini-kerroinhömpötys! Toisin sanoen ylimmän toimeentuloluokan tai tulodesiilin ja alimman tulodesiilin välinen erotus pitäisi olla enemmän esillä, kun mietitään yhteiskunnallisesti tulonjaon oikeudenmukaisuutta.
Miksi vertaamme köyhien ansioita julkisesti vain keskiluokkaiseen tulosaajajoukkoon, kun huomioidaan vielä sekin asia, että keskiluokkaisten palkansaajien ostovoimakehitys on jopa tippunut viime vuosina toisin kuin korkeimman ansiotason suomalaisilla.
Tuloeroista puhuttaessa tärkeimmät muuttujat ovat nähdäkseni ylin tulodesiili ja sen ansiokehitystä pitäisi verrata kaikkiin alimpiin yhdeksään tulodesiiliin, mutta sehän ei medialle käy, koska etelän media on pääasiassa kokoomuslaisen eriarvoisuuspolitiikan kannattajista koostunut toimittajalauma!
Presidentti Martti Ahtisaarta mukaillen sanoisin tulonjaon oikeudenmukaisuuden olevan tahdon ja ennen kaikkea poliittisen tahdon asia, kun muistamme vielä hyvin rauhan Nobelilla palkitun Ahtisaaren aina sanoneen, että ”rauha on tahdon asia!”
Hmmm…sorry Kimmo, mutta nyt ei kyllä avaudu tämän blogin ”pihvi”. Oletko siis sitä mieltä, että ylimpien tuloluokkien desiilit ovat tehneet jotain väärin, tai että heitä pitäisi rangaista jotenkin enemmän sen lisäksi, että maksavat jo suuriman osan tuloveroista yhteiskunnalle?
Et kai sentään ole sitä mieltä, että ahkerien ja koulutettujen ihmisten työpanoksen tulos pitäisi sosialisoida ja jakaa vastikkeettomasti alimpien tuloluokkien porukoille?
Ilmoita asiaton viesti
Nuole vain rahassa rypevien takalistoja Kalle, ehkä siten voit itsekin saada helposti fyffeä?
Ilmoita asiaton viesti
Höh. Nyt on kyllä outo vastaus…minusta sinulla on ollut myös ihan asiallisia blogeja tai kommentteja, mutta tämä ei ole niitä.
Minä en todellakaan nuole kenenkään perseitä nyt, enkä koskaan.
Ja mitä tulee rahapuoleen, niin tienaan toki enemmän kuin keskituloinen, mutta mikään ”rikas” en ole. Eli kohtuullisesti tulee tuloja, mutta ei se niin helppoa ole. Kyllä sen eteen pitää ihan oikeasti jotain osata ja tehdäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kai sitä pitää sitten miehen sanaa uskoa. Omasta mielestäni tulonjakoblogini on parasta desiiliä! 🙂
Ps. Saat olla eri mieltä, eikä se minua haittaa, mutta ymmärtänetkö oman parhaasi silloin?
Ilmoita asiaton viesti
En minä mitään riitaa haasta, mutta auta nyt miestä mäessä…eli mitä tarkoitat tuolla, että ymmärränkö oman parhaani?
Ilmoita asiaton viesti
Kuvittelen. että olet ns. nöyrä taloon päin oleva ahertaja, kuten moni muukin suomalainen työntekijä on. Jos oot yrittäjä, niin sittenhän hinnoittelet itse työpanoksesi tietty. Ja töistäsi riippumatta olen sitä mieltä, että heikompiosaiset tarvitsevat yhteiskunnassa puolustajansa, eikä muhkeiden tilipussien saajat.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ns. asiantuntijatyössä. Ja kyllähän Suomessa heikommista huolta pidetään, ei täällä kukaan kadulle joudu. Tai jos joutuu, niin syyllinen löytyy peilistä. Kyllä minäkin tuollaista perusturvaa kannatan. Mutta ei sitä oikein enää korottaa voi veronmaksajien piikkiin, kuten vasemmisto aina haluaisi.
Työ on parasta sosiaaliturvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaan hyväpalkkaisia töitä tarvitaan Suomeen, eikä orjatyövoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
”…ylimpien tuloluokkien desiilit…” ”…sen lisäksi, että maksavat jo suuriman osan tuloveroista yhteiskunnalle?”
Ei pidä paikkaansa. Eniten tuloveroa maksaa keskiluokka ja ylempi keskiluokka. Näille on yhteistä se, että uskovat rikkaiden maksavan vielä enemmän, vaikkakin näiden veroaste useimmiten vaihtelee jossakin siivoojien ja keskiluokan välillä.
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/904
Katso linkistä tämä kuva:
”Kuva: Keskimääräinen veroaste (painotettuna) 100 euron tuloluokissa
1 000 – 200 000 euroa 2009 (avaa suurempi kuva)”
Huomaa myös kuinka vähemmän tienaavat ovat yhdessä nipussa eli heillä ei ole välineitä lailliseen ”verosuunnitteluun”. Ja jos jonkin porsaanreiän löytävät, niin se otetaan heti pois – rikkaimmilta ei koskaan.
________________________
Tuloverolla ei kuitenkaan ole niin suuri merkitys valtion budjetissa kuin yleensä luullaan. Esim. ALV-tulot ovat valtiolle merkittävämmät ja sehän on tasavero jota nostetaan jokaisena vuosikymmenellä.
Ja tasaverohan rankaisee eniten pientuloista, kuinkas muuten.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Ei aivan näin.
Suurimmat tuloerät budjetti 2023:
Ansio- ja pääomatuloverot 23,9 mrd. €
Arvonlisävero 22,2 mrd. €
Yhteisövero 6 mrd. €
Energiaverot 4,5 mrd. €
https://tutkibudjettia.fi/etusivu
Keskiluokan tuloverokertymä on tietysti suurin koska (taloudellisen) keskiluokan osuus on niin suuri Suomessa. Veroprogressio alkaa nousta selvästi heti 40 000 euron vuositulon kohdalla, mediaanitulon alla verotus Suomessa on kansainvälisesti matalahko. Ns. ylempi keskiluokka (tässä kriteerinä vähintään 1,5 x mediaanitulo), jos tuota ryhmää näin voidaan edes kutsua, maksaa suhteellisesti eniten, ylimmän ansaitsevan desiilin tulovero on Suomessa OECD-maiden kolmanneksi ankarin.
Kuitenkin ylimmän tulodesiilin kumulatiivisen verotuoton merkitys on alempia tuloryhmiä vähäisempi, luonnollisesti pienemmän volyymin takia.
Ilmoita asiaton viesti
”Ansio- ja pääomatuloverot 23,9 mrd. €”
Tietenkin voidaan laittaa kaksi eri veroa yhteen, jolloin se näyttää isommalta.
Katso pelkkä tulovero.
Ilmoita asiaton viesti
Suuntaus on ollut käsitykseni mukaan politiikassa, että ansiotuloverotuksesta on siirrytty kulutuksen verottamiseen, joka tekee köyhille kipeää!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä tiedän, että todella suurituloisilla on mahikset ottaa pääomatuloja ym, jotta veroaste laskee. Se on toki vähän kyseenalaista, mutta ei se niinkään pidä mennä, että suurista tuloista rangaistaan valtion toimesta. Suomessa on liian jyrkkä progressio.
Ei tarvitse olla tasaveroa, sellainen maltillinen progressio on ok.
Ilmoita asiaton viesti
Kalle Veitola kirjoitti:
”…jakaa vastikkeettomasti alimpien tuloluokkien porukoille?”
Et tunnu ymmärtävän yhteiskunnan rakennetta.
– Matalapalkkaisilla esim. siivoojilla on niin heikot palkat, että heidän on pakko hakea vuokratukea.
Eli valtio maksaa osan palkasta, sen osan mitä työnantajat eivät suostu maksamaan.
– Omaishoitajat kitkuttelevat puolipäivätöissä tai ovat työttömiä.
Olet varmaan yhtä mieltä siitä, että nämä henkilöt säästävät valtiolta pitkän pennin, kun hoitavat omaisia kotonaan?
– Tästä työstä ei kerry eläkettä.
– Kun omainen sitten kuolee, niin on vaikea saada työtä, koska puuttuu monen vuoden työkokemus tai on jo liian vanha eli yli 50-vuotias. Työttömyydestäkään ei tietenkään kerry eläkettä.
– Jos tämä ihminen on kasvattanut lapset kotonaan on hän jälleen säästänyt yhteiskunnalta ison tukun rahaa. Eikä ole mitään muuta kuin kansaneläke…
Eli hän on työkkärin asiakas kunnes pääsee (kansan)eläkkeelle ja kun pääsee eläkkeelle on hän sossun asiakas – kunnes kupsahtaa.
Käy vaikka työkkärissä kysymässä, ketkä ovat vaikeimmin työllistettävissä. Kyllä siellä kerrotaan.
Kun itse oli yli 55-vuotias olin työtön ja olisin halunnu tehdä vapaaehtoistyötä, niin uhattiin karenssilla, vaikka tämä työ olisi tapahtunut illalla.
Joo, tutustu Kalle yhteiskuntaan ensin, ehkä huomaat, että jokin on pielessä.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä siitä, että tulodesiilien tarkastelu on hyvä keino tarkastella tuloeroja ja yhteiskunnan tulonjakoa. Gini-kerroin kyllä kertoo siitä myös, mutta kymmenyksien erottelu on hyvin konkreettinen tapa.
Ks. linkki alla.
Tuo konkretia osoittaa mielestäni havainnollisesti sen, että vaikka tuloerot Suomessa ovat jonkin verran viime vuosina kasvaneet, tuloerot maassamme ovat kuitenkin pieniä.
Mediaanitulo Suomessa on runsaat 3000 eroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa n. 36 500 euron vuosiansiota.
Suomessa ainoastaan ylin kymmennys, eli 10 % parhaiten ansaitsevasta väestöstä eroaa selvästi tuosta mediaanitulosta.
Alla oleva tulonjakotilasto näyttää kaikkien desiilien 6.-9. sijoittuvan kaikki sumppuun n. 30-40 000 euroa vuodessa ansaitsevina.
Vaikka ylin eli 10. desiili on irronnut tästä sumpusta omille teilleen muusta väestöstä, silti tämäkin joukko eli parhaitenkin ansaitseva kymmenys Suomessa tienaa keskimäärin vain alle 80 000 euroa vuodessa eli vain keskimäärin tuplasti mediaanituloon nähden, n. 6 600 euroa kuukaudessa.
Otetaan esimerkiksi kansanedustaja. Kansanedustajan palkkaa moni työelämästä kansanedustajaksi siirtyvä on pitänyt matalana.
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 6 614 euroa kuukaudessa. Neljän eduskuntavuoden jälkeen palkkio kohoaa 6 945 euroon ja 12 vuoden jälkeen 7 408 euroon kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 13 390 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 10 441 euroa kuukaudessa.
Näissä luvuissa ei ole mukana kulukorvauksia tai palkkioita muista tehtävistä kuten hallituspaikoista.
Toisin sanoen jo aloittava kansanedustaja siirtyy heti ylinpään parhaiten ansaitsevaan kymmenykseen Suomessa. Muutaman vuoden jälkeen ollaan jo ylimmässä 5 %:ssa.
Pitääkö kansanedustajan palkkaa siis kadehtia – ei minusta.
Suomessa siis melkein kaikkia, ylintä ja alinta kymmenystä lukuunottamatta, voidaan pitää tavallaan ”alempana keskiluokkana” tulojen perusteella.
Ja parhaitenkin ansaitseva 10 % ansaitsee keskimäärin vain noin tuplasti mediaanituloon nähden.
Oikeasti edes jossain määrin isotuloisia kansainvälisen mittapuun mukaan Suomessa on vain pari prosenttia väestöstä.
Jos siis Suomessa näitä oikeasti isotuloisia nykyistä enemmän verottamalla haluttaisiin lisätä valtion verotuloja, olisi se matemaattinen mahdottomuus: heitä on yksinkerraisesyi liian vähän.
Veroprogressio tuossa ryhmässä on jo nyt yksi maailman kovimpia.
Toki tietysti kadehtia saa, jos haluaa. Työkuormaan (ja veroprogressioon) nähden en useimpia näistä kadehtisi.
https://stat.fi/pxgraf/api/v1/sq-embed/676b6723-56d3-4733-9433-7128b185fa12?lang=fi&format=svg
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedustajat syövät ilmaiseksi useimpina päivinä, koska aina joku yrittää päättäviä poliitikkoja lahjoa. Pitäisin suoraselkäisenä kansanedustajana sellaista tyyppiä, joka ei ole eduskunnassa kulukorvausten ja ilmaisten ruokien perässä. Oikeasti kansanedustaja ei saisi tienata enempää kuin tavallinen kansalainen, mutta silloin voisi olla moraalisesti korkeampi oikeutus myös suurille kulukorvauksille. Kiitos Harri erinomaisesta kommentistasi muutoin!
Ilmoita asiaton viesti
Eikö kansanedustajalle pitäisi maksaa suunnilleen saman verran kuin mitä hän on työelämässä tienannut esim. edellisen 10 vuoden aikana keskimäärin?
Tästä seuraisi se että kansanedustajilla olisi erilaiset palkat. Mutta eihän tämä varsinaisesti kai olekaan mikään työ vaan enemmänkin luottamustoimi.
Ilmoita asiaton viesti
Kun olin työelämässä, olisin aina halunnut sellaisen palkan, että maksaisin 60% tuloveroa.
En toki tiedä kuin iso palkka se olisi, mutta varmaan aivan huimaava. 😉
———————-
Se kansanosa, joka aina kitisee veroja, ei tunne koko yhteiskuntaa, eikä halua tietää siitä minkälainen on kolmen alimman desiilin elämä. Vaikka ei se neljännen ja viidennenkään niin hääppönen ole, vaikka muuta yrittävät esittää.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
60 % tulovero edellyttää vuosituloja liki 400 000 euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö ylin tuloveroaste ole nykyään noin 50 % luokkaa?
Ilmoita asiaton viesti
No joo, ei 60 prossaan taideta päästä.
Kun kunnallisvero, valtion ansiotulovero ja kirkollisvero lasketaan yhteen, korkein mahdollinen ansiotuloveroprosentti on Suomessa n. 57 %.
Riippuu tietysti kunnasta ja kuuluuko kirkkoon.
Yle-vero tulee tähän päälle.
Ilmoita asiaton viesti
”60 % tulovero edellyttää vuosituloja liki 400 000 euroa.”
Ihmekkös’ en koskaan saannu maksaa 60%:sta veroa. 😉
Ilmoita asiaton viesti