Miksi köyhyyttä ei voida poistaa Suomessa?

Tuskinpa köyhyyttä voidaan poistaa Suomesta, vaikka siihen löytyisikin poliittista tahtoa. Tällä hetkellä yhteiskuntamme pitää köyhyysrajana tai toimeentulominiminä 514,82 euroa kuukaudessa. Toimeentulominimiä vastaava summa pitäisi jäädä rahaa käyttöön asumiskulujen ja terveydenhoitomenojen jälkeen.

Mitä siitä seuraisi, jos toimeentulominimin osuutta nostettaisiin esimerkiksi 50 %? Oletettavasti moni matalapalkka-aloilla ja osa-aikatöissä työskentelevä alkaisi miettiä omaa työssäjaksamistaan, sikäli että kannattaako tehdä töitä, jos sossun luukulta saisi 750 euroa käyttömenoihin ilman työntekoa. Toisin sanoen parasta köyhyydenhoitoa Suomessa olisi nostaa matalapalkkaduunarien ansiotasoa, jonka jälkeen voitaisiin nostaa myös sosiaalietuuksien korvausmääriä. Puhutaanhan yleisesti jo nyt paljon kannustinloukuista, vaikka henkilökohtainen mielipiteeni on se, että toimeentulotuen piirissä kuuluu viiden sadan käyttöbudjetilla ehdottomasti köyhien joukkoon.

Suurin este köyhyyden merkittävälle poistamiselle on työmotivaation säilyttäminen matalapalkka-aloilla, koska huomattavan paljon parempien sosiaalitukien seurauksena nykyisillä matalapalkkaduunarien palkoilla työmotivaatio olisi mennyttä ja kannustinloukkuongelmasta tulisi hyvin todellinen tekijä yhteiskunnassamme. Toki myös henkilökohtaiset elintavat vaikuttavat satunnaisesti köyhyyden määrään, jos kuluja ei osata sovittaa tulokehykseen joka kuukausi. Edellisestä johtuen hetkellisesti köyhiä voi olla jopa yli 2000 euroa nettoa tienaavien kansalaisten joukossa. Ja vielä velkaköyhät ovat yksi merkittävä ryhmä yhteiskunnassamme. Ulosotossa oli noin 500000 suomalaisella enempi taikka vähempi velkoja vuoden 2021 aikana.

Köyhien asia ei silti kiehdo paljoakaan mediassa tai edes poliittisia päättäjiä, joten odotettavissa ei ole helpotusta köyhän elämään lähivuosina, vaikka inflaatio laukkaa yli viiden prosentin vuosivauhtia. Pitää tosin muistaa, että liki kaikki etuudet on sidottuja kansaneläkeindeksiin, jolloin etuuksien ostovoima pyritään pitämään ennallaan.

Lähteet:

https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara

https://ulosottolaitos.fi/fi/index/ulosottolaitos/ajankohtaista/verkkouutisetjatiedotteet/2022/ulosotonasiakasmaarapysynytmaltillisenakoronastahuolimatta-sosiaali-jaterveysalanasiatvahentyneet.html

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu