Millaisella nettoeläkkeellä viettää lokoisaa elämää Suomessa?
Kun elää nuukasti, niin 2000 euron nettoeläke riittää jo melko lokoisaan elämään Suomessa. Eläkkeen jäädessä alle 2000 euron kuukaudessa joutuu usein turvautumaan ruoka-apuun ja muuhun sosiaaliseen apuun, jos sortuu vähänkin ottamaan rennosti elämää.
Ensi vuoden alussa eläkkeitä korotetaan ennusteiden mukaan 2,0 % ja verotus saattaa monilla eläkeläisillä kiristyä. Pitäisikin kiinnittää eläkeläisinä enemmän huomiota nettoeläkkeeseen kuin bruttoon. Ja kun vielä huomioidaan kohoavat asumiskulut, niin totta se on, että eläkkeensaajien ostovoima putoaa vuosi vuodelta, eikä kukaan kovan luokan poliitikko ota aiheesta kiinni!
Ps. Omassa työhistoriassa harmittaa, kun sairastuin vaikeasti täysin yllättäen, enkä älynnyt tehdä niin paljon töitä eläkkeen eteen kuin olisi ollut mahdollista. Nuorten olisikin tärkeä tietää, että eläke määräytyy yksinomaan vuosiansion eikä kuukausiansioiden perusteella! 2000-luvun alussa tienasin kesätöissä noin 3000 euroa bruttona kuukaudessa.
Tokihan asumiskustannukset ovat osana inflaatioindeksin määritystä, joten omalla painoarvollaan nekin vaikuttavat indeksikorotuksiin. Myös lainojen korot ovat mukana inflaation määrityksessä.
Mutta mitä tulee itse kysymykseesi lokoisasta elosta, niin ei sitä yksistään mikään nettotulo milloinkaan määritä. Jokaisella on oma elämänsä ja menorakenteensa sekä vastuunsa mahdollisesti myös muista henkilöistä. Ne vastuut saattavat olla juridisia tai moraalisia.
Jos joku on perinyt vaikkapa sukutilan, jota ei muiden sukulaistensa tai jälkeläistensä vuoksi halua tärvätä myyntiin, niin se on yksi esimerkki ”moraalisesta” vastuusta, mikä saattaa merkitä sitä, että suuret kustannukset vievät leijonanosan suuristakin tuloista. Ja tällaisia esimerkkejä ”pakollisesta” raskaasta menorakenteesta on lukuisia.
Ilmoita asiaton viesti
Vuokrien nousua ei käsittääkseni kompensoida eläkkeensaajille vaan päinvastoin, kun ainakin asumistuen piirissä olevien eläkkeensaajien asumistuet tippuvat, vaikka vuokra nousee ja olen tästä yksi esimerkki.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vuokraa erikseen korvata indeksissä, kuten ei vaikkapa maitolitran hintaakaan, mutta vuokra vaikuttaa omalla painoarvollaan kokonaisindeksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi olisikin hyvä olla hyvätuloinen eläkeläinen, koska rikkaan prosentti on jopa viisinkertainen peruseläkkeensaajaan verrattuna!
Ilmoita asiaton viesti
Kuten myös. Vuokra nousi, asumistuki tippui.
Ilmoita asiaton viesti
Se riittuu asumiskustannuksista ja mahdollisista lainoista
Ilmoita asiaton viesti
Olen aiemmin pitänyt Puheenvuoron kirjoituksissa asumismenojen määrän nousua yli kolmannekseen nettotuloista hyvin huonona asiana. Käyttövara pitäisi jäädä reilusti yli tonniin, että voi matkustella ja huvitella edes jonkin verran.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkkinä siitä mitä tarkoitin ”pakollisella” menorakenteella voi myöskin todeta, ettei sinunkaan olisi pakko asua juuri Oulussa. Jostain Kittilän perukoilta voisit löytää hylätyn mökin, jossa saisit asua miltei ilmaiseksi. Mutta ymmärrän hyvin, jos et tuollaista vaihtoehtoa pidä realistisena.
Vastaavasti monet hyvätuloisista eläkeläisistä tai muuten hyvätuloisesta saattavat tienata sellaista nettotuloa, että omasta mielestäsi se riittää vaikka mihin, mutta heillä on omat elämän puitteiden muuttamiskynnyksensä ja saattavat tuntea olevansa kovinkin ahdingossa tulojen riittävyyden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin hullu en enää ole, että hommaisin auton pienituloisena ja ilman autoa peräkylillä ei asu voi yksinkertaisesti asua.
Ilmoita asiaton viesti
Auto on todellinen rahasyöppö.
Sitä ei vapaaehtoisesti pidä jollei ole aivan pakko.
Ilmoita asiaton viesti
Iän myötä vaatimukset asumisympäristön suhteen vähenevät merkittävästi.
Minäkin olen vähitellen sopeutunut asumaan Suomessa ja vieläpä Varsinais Suomessa, vaikka tropiikissa asuminen olisi mukavampaa ja paljon edullisempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole autoa, eikä tule. Eläkettä saan toki mutta autoon ei varaa.
Matkustelut olen ajat sitten ja matkustellut ihan tarpeeksi, enää ei huvita.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot ovat ratkaisevassa asemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Hoikkala: … että voi matkustella ja huvitella edes jonkin verran …
lieneeköhän tuo ehkä käyttövaran parasta hyödyntämistä. Epäilenpähän. Voinee tietenkin olla mahdollisuus vaan mielestäni ei niinkään ehkä hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä joutunee miettimään matkustelua eri tavoin jatkossa ja karsia siitäkin jonkin verran.
Ilmoita asiaton viesti
Asiassa on kaksi olennaista muuttujaa, joiden pohtimiseen johtaa jo otsikko.
Passiivi ”viettää” ei ota kantaa siihen, onko kyseessä perheen ainoa tulonsaaja. Ja hyvä tavaton, millaisia asumiskustannusten eroja sisältää sana ”Suomessa”.
Ilmoita asiaton viesti
Ärsyttävän nokkelaa viestintää J-P Vuorela. Koko avaukseni pointti tuli siitä, kun tuskailen eläkeläisenä oman käyttövaran pienuuden kanssa ja halusin laajentaa tarkastelujoukkoa suurempaan osaan eläkkeensaajia. Eläkkeet ovat useimmilla niin pieniä, että mihinkään ylimääräiseen ei olisi oikeasti varaa. Tosiaan olet myös siinä oikeassa, että asumiskuluissa voisi säästää eläkeläisenä jo jakamalla kotitalouden puolison kanssa. Olen juuri vastikään muistaakseni kirjoittanut, että asumiskuluja ei voi painaa tietyn rajan alle ja yksineläjällä 300 euroa kuukaudessa on Suomessa tällä hetkellä minimi. Toki nepotistisella tai toisenlaisella suosionkalastelulla voi saada hyötykämppiä itselleen, mutta se on toinen asia.
Itseäni tavallaan houkuttaisi vaihtaa kämppä huokeampaan, mutta haluan kuitenkin hoitaa yhteisvanhemmuutta ja lapsillani pitää olla myös huone. Tällä hetkellä yli tonnin käyttövara tuntuisi ainakin itsestäni ihan riittävältä, vaikka laskujen jälkeen käyttövarani jää paljon alle tonnin kuukaudessa. Tuskaa tämä elämä on pitkäaikaiseläkeläiselle, kun ostovoima vuosi vuodelta leikkaantuu, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee asumiskustannuksien radikaali minimointiyritys. Laskeskelin eilen ehtoolla, että voin säästää asumiskuluissa korkeintaan sata euroa nykyiseen asuntooni verrattuna ja jos asumistuen kompensaatio alenee vuokran vielä noustessa, niin säästö voi olla jopa paljon ylikin sata euroa kuukaudessa! Ehkä muutankin lähitulevaisuudessa Kajaaniin, Kokkolaan tai sen kaltaisiin paikkoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Asumiskustannuksilla viittasin nimenomaan maantieteeseen. Sana ”Suomessa” ei kerro todellisuudesta paljoakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Lokoisa elämä Suomessa” on mahdottomuus.
Ilmoita asiaton viesti
Ostovoima ja käyttövara jää kyllä useimmilla eläkeläisillä Suomessa leipäjonotasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Olikohan tuo hiukan liioittelua, kun eläkeläisiä on puolisentoista miljoonaa Suomessa. Väittämäsi mukaan yli 700.000 seisoisi leipäjonoissa. Ei ehkä sentään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei täysin mahdottomuus.
Kyse on siitä, paljonko pakollisten kulujen jälkeen jää varoja lokoisaan elämään. Yllättävän monella sitä ylijäämää jää perittäväksi saakka jopa Suomessa.
Toisaalta sitä voi pitää henkilökohtaisena typeryytenä, jos itse kärsii, että perillisille jäisi jotain.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt kyllä niinkään sanoisi; lokoisaa elämää kyllä katson viettäväni mutta rajatkin kyllä ovat olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Nuorten olisikin tärkeä tietää, että eläke määräytyy yksinomaan vuosiansion eikä kuukausiansioiden perusteella!”
Työeläkettä ansaitaan jokaisesta palkkaeurosta 1,5 %. Yrittäjät YEL-työtulon mukaan 1,5 %.
Ilmoita asiaton viesti
Juu näinhän se on kuten Jari Ojala kirjoittaa. Avauksessani tarkoitin viittasin oikeastaan omaan työhistoriaan, kun kuukausiansioni oli suuri, mutta vuosiansioni oli pieni. Työeläkkeen laskenta suosii hyväpalkkaisia pitkiä työuria, eikä pätkätöitä.
Ilmoita asiaton viesti
Se netto on alta tonnin, mutta leipäjonoon ei ole ollut tarvetta mennä.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan, että euronvenytystä silloin joutunee harrastamaan.
Ilmoita asiaton viesti