Miten demokratiamme kunnioitus lisääntyisi kansalaisten piirissä?
Demokraattinen päätöksenteko voi olla hyvinkin onnistunutta, jos poliittisen päätöksenteon kohteena olevia kansalaisia on myös kuultu riittävästi. Poliitikot esiintyvät mielellään jonkinlaisina asiantuntijoina tai sitten he ainakin perustelevat päätöksiään virkamieskunnan ja muiden asiantuntijoiden kannoilla.
Kuuleeko meidän poliittinen järjestelmä oikeasti sellaisten kansalaisten asiaa, jotka eivät käy edes äänestämässä? Toisaalta nukkuvien puolueeseen kuuluminen voidaan tulkita myös tyhjänä äänenä vaaleissa, jolloin äänestäjä antaa hiljaisen hyväksynnän poliittiselle päätöksenteolle.
Entä sitten lapset, vammaiset ja muut vajaavaltaiset, kuullaanko politiikassa riittävästi vajaavaltaisten omaa mielipidettä? Itse näkisin poliittisen järjestelmän kehittymisen olevan mahdollista juuri sote-palveluita koskevan päätöksenteon suhteen, kun käsillähän on nyt tammikuussa maakuntavaalit.
Esimerkiksi peruskouluissa pitäisi olla jokaisella oppilaalla mahdollisuus kertoa yhteiskunnallisia mietteitänsä avoimesti ja siihen pitäisi kannustaa peruskoululaisia muutenkin kuin osallistua pakollisiin nuorisotutkimuksiin ja valtakunnallisiin liikuntatesteihin. Kansaa aidosti kuulevia poliitikkoja ei ole mielestäni Suomessa riittävästi, koska monet poliitikot ovat sokaistuneet omassa erinomaisuudessaan toisten kansalaisten joukossa.
Poliitikot eivät voi olla perillä kaikenlaisten kansalaisten asioista, ellei heidän lähipiiriin kuulu monenlaisia kansalaisia ja muutenkin yleinen yhteiskunnallinen kiinnostus ole hyvin laaja-alaista. Moni poliittinen päättäjä saattaa väittää tietävänsä miten esimerkiksi nuorten asiat ovat omassa kunnassa, vaikka kyseisellä päättäjällä ei ole minkäänlaista omakohtaista kosketuspintaa nuorisoon.
Olisi yhteiskunnallisesti hyvä asia, jos poliitikkojen kunnioitus kaikenlaisten kansalaisten perusoikeuksia kohtaan lisääntyisi edelleen, jolloin me suomalaiset rivikansalaiset voisimme myös vastavuoroisesti kunnioittaa poliitikkoja ja demokratiaamme enemmän. Vähemmän poliitikoihin asiantuntijoita ja enemmän aitoja suht tavanomaisia kansalaisia hyvin erilaisilta elämän osa-alueilta – kiitos!
On selvää, että demokratian arvostus lisääntyy lisäämällä kansanvaltaa. Nyt on edetty aivan toiseen suuntaan sitten vuoden 1995.
Poliitikoilta olen kuullut, että he haluaisivat edelleen vähentää demokratiaa ja antaa puolue-eliitin päättää kyselemättä.
Samat jutut ovat liikkeellä EUssa. Pienten jäsenvaltioiden äänivaltaa halutaan edelleen vähentää. Tavoite on nopeampi päätöksenteko ja vähemmän soraääniä, joita pitäisi olla kuulevinaan.
Ilmoita asiaton viesti
En välttämättä kannata kansalaisäänestysten lisäämistä, vaikka testimielessä kyselyitä voisi tehdä esimerkiksi kunta ja maakuntatason päätöksenteossa kyllä enemmän!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin sanottu, Juha.
Meidän nykyinen ”demokratiamme” saa minulta kaiken sen arvostuksen minkä se ansaitsee.
Suora kansanvalta on ainoa todellinen demokratian muoto. Kaikki muut ovat (yleensä) oligarkioita demokratian valepuvussa.
Ilmoita asiaton viesti
Demokratia on vähän niin kuin sinne päin, miksi? Edustuksellinen demokratia tarkoittaa, että valitset äänestämällä jonkun ”edustamaan” omia mielipiteitäsi. Kuinka hyvin voit tuntea toisen, jota sitten äänestät? Entä kuinka hyvin voit tuntea puolueen, jota ajateltu edustajasi edustaa. Niin, paitsi, että hän edustaa sinua, niin hän edustaa puoluetta. Tässä tullaan ongelman ytimeen, puolue voi jyrätä edustajasi mielipiteen. Onko äänestäjälle tärkeämpää oman ehdokkaan ääni vai puolueen ääni? Oletko koskaan kuullut, että poliitikko sanoo, olisin toki äänestänyt toisin, mutta puolueen mielipide oli tämä, joten äänestin kuten äänestin.
Äänestäjä voi vaalien välissä koettaa vaikuttaa omaan edustajaansa yhteydenpidolla häneen esim. s-postin välityksellä. Voihan sitä ”pommittaa” myös puoluetoimistoa tai puolueen johtoa. Äänestämällä järki-ihmisiä valtaan voimme parhaiten turvata hyvät päätökset, mutta erilaiset lehmänkaupat voivat puolueen toimesta johtaa erikoisiinkin kuvioihin. Jokainen on nähnyt noita eduskuntaa seuratessaan.
Päättäjät kyllä saavat tarvitsemansa tiedon ”oikean” päätöksen tekemiseen. Erilaiset ideologiat tekevät päätöksistä usein ”periaate-kysymyksiä”.
Ongelmia muodostuu myös edustusten kautta, kuten EU:n päätökseen vaikuttaminen pienen Suomen toimesta tai vaikkapa uuden soten päätöksiin vaikuttamista pienen kunnan asukkaiden edustajien kautta.
Demokratia on siis jotain sinne päin?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä esimerkki siitä, että äänestämäsi kansanedustajan pitää toimia puolueen ehdoilla on eduskunnassa vallitseva ryhmäkuri, eli et voi poiketa ryhmän päätöksistä, vaikka olisit asiasta aivan eri mieltä. Tuon luulisi syövän miestä tai naista.
Joskus on niinkin selkärankaisia nähty, että uskaltavat poiketa ja kärsivät sitten seuraukset.
Ilmoita asiaton viesti
Lisääkö aluevaalin käyttöönotto demokratiaa, vai onko se vain uusi riesa, jonka perusteella meiltä edellytetään ”kansalaisvelvollisuuden” täyttämistä?
Kuntavaali, aluevaali, eduskuntavaali, eurovaali, presidentinvaali. Lisäksi pari kertaa vuosisadassa jokin neuvoa-antava kansanäänestys, jota en tietenkään tohdi pitää kohtuuttomana rasituksena.
Äänestysprosentti on useimmiten välillä 40…70, mitä minä pidän varsin välinpitämättömän kansakunnan noteerauksena. Vaaleja olisi vähintäänkin yhdistettävä, jotta äänestystapahtumien rytmi harvenisi, ja vaalitunnelmalla olisi paremmat mahdollisuudet tiivistyä välivuosien ajan.
Ilmoita asiaton viesti