Onko aikamme mielipidekirjoituksilla mitään merkitystä tulevaisuudessa?

Olen itse muuttanut mielipidettäni kyseisestä asiasta, koska olen nyt melko vakuuttunut että yhteiskunnallinen mielipideilmasto on erityisen kiehtovaa tulevien historiantutkijoiden työryhmissä. Liian homogeeninen ja asiantunteva mielipiteiden kirjo ei ehkä olekaan niin merkittävä osa tulevaisuuden historiantutkimusta kuin ihan tavanomaisten kansalaisten mielipiteet eri yhteiskuntaryhmissä. Olisihan tälläkin hetkellä todella mielenkiintoista lukea 1900-luvun alun aitoja kansalaismielipiteitä koottuina kirjoituksina, mutta niitä ei juuri ole tarjolla, koska silloin yhteiskunnallista keskustelua Suomessa hallitsivat parempiosaiset ja muut poliittiset agitaattorit.

Miksi mielipidekirjoittajia sitten usein väheksytään julkisessa keskustelussa edelleen, vaikka kyseessä on usein kansan aidoimmat mietteet monenlaisista kokemusperäisistäkin asioista. Kyllä mölyä maailmaan mahtuu etenkin nyt internetin aikakaudella ja jos haluaa pahastua esimerkiksi itseni kaltaisten mielipideautomaattien julkaisuista, niin pitäisikö olla sittenkin enemmän huolissaan korkeammalle itsensä asettavasta mielipidekirjoittajien arvioijasta? Mediassa ei ole nähdäkseni sopivaa puhua edelleenkään monista konkreettisista yhteiskunnallisista ongelmista, ellei ongelmia ole tunnustettu konsensushengessä sekä kaltoinkohdeltujen että kaltoinkohtelijoiden joukossa.

Suurin osa julkaisuista perustuu mielipiteidenilmaisulle nykyisessä kansalaiskeskustelussa, vaikka joskus mielipiteitään kertookin hyvän kompetenssin omaava ja myös oman tutkimusalan erinomaisesti hallitseva kansalainen. Lopulta sataprosenttisia faktoja on melko vähän elämään liittyvissä asioissa ja siksi tietynlainen nöyryys voisi olla hyve kansalaiskeskusteluissa totuudentorvina esiintyville henkilöille. Toki kaikkien kansalaiskeskustelijoiden olisi hyvä ymmärtää, että asiat tapahtuvat joko todennäköisemmin tai epätodennäköisemmin, vaikka joskus mielipiteidenilmaisijoiden oma itsekritiikki uupuu lähes kokonaan heidän omassa erinomaisuudessaan.

Mielipiteiden julkinen lausuminen sosiaalisessa mediassa voi olla myös eri lailla motivoitunutta, kuten joku voi haluta villitä kansaa tietoisesti kohti harhaoppia tai sitten kyseinen kansanvillitsijä on itse täyttä ymmärrystä vailla. Näkisin avoimen ja monitasoisen kansalaiskeskustelun todella tärkeänä osana tulevaisuuden yhteiskunnan kehittymispotentiaalia. Lisäksi monitasoisesta kansalaiskeskustelusta voidaan tehdä varmasti enemmän yhteiskunnallista tutkimusta tulevaisuudessa kuin lähdeviitteet paikallaan sisältävistä tieteellisistä artikkeleista.

+2
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Reagoimattomuus ei ole välttämättä reagointia, jos mielentila on valmis olemaan reagoimatta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu