Onko Pirkkala loiskunta, kuten Kalevi Sorsa säätiön tuore raportti väittää

Vanhan työpaikkani esite 2000-luvun vaihteesta ja onhan tuokin kuvan alue nykyään paljon tiiviimmin rakennettua!

Kuulin juuri tänään Radio Suomesta Kalevi Sorsa säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiaisen kommentin, että Tampereen kylkiäiskunta Pirkkala on loiskunta. Väittämänä loiskunta perustunee Pirkkalan kohdalla siihen ajatukseen, että Tampere on alueen vetovoimatekijä, eikä Pirkkala olisi ilman Tamperetta niin hyvinvoiva kunta kuin tilanne on tällä hetkellä.

Pirkkalan kaltainen kunta on myös Kempele Oulun seudulla ja Kaarina Turun seudulla, vaikka en mielelläni entisenä pirkkalaisena vertaisikaan Pirkkalaa juuri muihin suomalaisiin kuntiin. Pirkkalalla on perinteikäs historia Pirkanmaan keskellä. Kävihän muinaiset pirkkalaiset jo aikoinaan verottamassa saamelaisia. Tampereen kasvu Pirkanmaan keskukseksi alkoi todenteolla vasta teollistumisen myötä 1800-luvun alusta lähinnä Finlaysonin ja puuvillatehtaiden ansiosta.

Pirkkala ja Tampere saattavat olla tällä hetkellä pienoisessa kilpailuasetelmassa lähinnä hyvistä veronmaksajista. Pirkkala on kokenut 2000-luvun koittaessa paljon kaavoituksellisesti. Tampereen ohikulkutien pohjoispuoli alkaakin olla jo niin kaavoitettua aluetta, että elinkeinoelämän tarpeita varten kaavoittamista on siirretty Pirkkalassa paljon ohikulkutien eteläpuolelle. Pirkkala ei ole nähdäkseni enää niin riippuvainen Tampereesta kuin yleisesti ajatellaan, vaikka pendelöinti on varsin yleistä edelleen eli työmatkaliikennettä kulkeekin paljon Pirkkalasta Tampereen suuntaan. Pirkkalan keskustasta Suupalta on melko tarkalleen 10 km matkaa Tampereen keskustorille.

Nähdäkseni Pirkkalan valtteja itsenäisenä kuntana ovat maantieteellisesti kauniit järvialueet eli lähinnä Pyhäjärvi ja melko laajat retkeilymetsät, jotka ovat ainakin vielä onneksi olemassa himokaavoittajien touhuista huolimatta. Pirkkala ei ole loiskunta vaan vahva itsenäinen kunta, jossa on sijaitsee edelleen oikeaa teollisuutta ja muun muassa Partolan alueen suuri kauppakeskus. Lisäksi Pirkkalassa on kaavoituksellisesti onnistuttu melko hyvin, vaikka kunnan kasvuvauhti on näinä aikoina sivustaseurattuna 500 km päästä Oulusta katsottuna ollut mielestäni ehkä liiankin kovaa. Ennen vanhaan Pirkkala 1980-luvulla vielä sentään maalaispitäjä, jossa koululaiset saattoivat tehdä majoja lähimetsiin ja liikuntatuntien suunnistusmetsät olivat silloin hyvin monipuolisia.

Lopuksi vielä kommenttini ns. Puskiaisten alueen tielinjauksesta!

Olen ehdottomasti kolmostien oikaisulinjaa Sääksjärveltä Pirkkalaan eli ns. Puskiaisten linjaa vastaan, enkä voi mitenkään käsittää miksi Pirkkalan viimeisimmistä lähimetsistä halutaan tehdä tienpohjaa? Pirkkalan helposti tavoitettavat retkeilymetsät voivat olla jopa koko Tampereen seudun valtti näinä aikoina, kun lähimetsäretkeilyn arvostus on noussut aivan uudelle tasolle koko Suomessa.

Lähdelinkit:

Raportti: Suomalaisten hyvinvointi on keskittynyt suurten kaupunkien naapurikuntiin, isoimmat erot löytyvät Helsingin metroradan varrelta | Yle Uutiset | yle.fi

+1
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen syntynyt vuonna -78 ja ollut toistaiseksi voimassa olevalla työkyvyttömyyseläkkeellä vaikean mielenterveydellisen häiriön takia vuodesta 2008 saakka. Saan psykoosialttiuteeni lääkinnällistä hoitoa. Elämäni on silti edelleen ajoittain tuskallista, mutta iloa elämääni tuo lähinnä kaksi koululaisikäistä poikaani. Työkokemusta minulla on lähinnä metalliteollisuudesta ja koulutusta tekniikan ylioppilaana. Internetin keskusteluissa olen ollut mukana vuoden 2004 kesästä asti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu