Onko sosiaalinen media vain osa elämää vai koko elämä?
Olen ollut nyt kohta 30 päivää poissa Facebookista, eikä minulla ole ollut erityisiä vieroitusoireita Facebookin käytön lopettamisen jälkeen.
Mietin, että miten uskottavia viestejä sosiaalisen median alustoilla ylipäätään edes on tällä hetkellä. Jopa pelkkiä sanoja pidetään vihervasemmiston puheissa tekoina, vaikka kyseessä on korkeintaan epäasiallinen viestintä. Kukin sosiaalisen median julkaisualusta asettaa viime kädessä itse sääntönsä julkaisutoiminnalle, kuten tekee esimerkiksi meidän kotimainen blogiareena Uusi Suomi. Olen itse saanut yhden varoituksen Uusi Suomi blogikirjoittajana, kun esitin mielipiteenä, että suomalaisen nuorison hyvinvointia poljetaan osittain avoimen maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Mitä saa sanoa, jos liki selviä tosiasioitakaan ei saa todeta yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Pääsin itse lopulta Twitteristä pois jo noin vuosi sitten, koska twiittieni sisältö oli tulkittu väkivaltaan yllyttävänä. Twitter oli silti manipuloinut ajatteluani harhaiseksi jo vuoden 2014 syksystä lähtien, eikä he ota koskaan vastuuta aiheuttamastaan psykoottisesta ajattelukaudestani vuosien 2014-2020 välillä. En esittänyt uhkausviestejä muistaakseni Twitterissä suoraa muuta kuin Yleisradion käyttäjätiliä kohtaan, koska käyttäjätili @yletv1 ei halunnut kertoa perusteita, joiden takia he päättivät seurata julkisesti twiittejäni.
Kaikki olisi ollut kunnossa omalta osaltani, jos Yleisradio olisi vastannut julkisesti, että mitä erikoista he näkivät Yleisradion käytävillä minun some-kanavassani. Sanat tai edes uhkaukset eivät ole useinkaan niin erikoisia tekoja sosiaalisen median verkostoissa, että niiden takia kannattaisi yöunia menettää. Konkreettinen elämä on totisesti aivan jossain muualla kuin epäaitojen suomalaisten hallitsemissa some-keskusteluissa. Katkerana silti edelleen olen erityisesti Twitter alustan palveluiden tuottajaa kohtaan sekä tavallaan myös Yleisradion some-viestijöitä. Olihan minulla pahimmillaan yli 12000 seuraajaa Twitterissä, vaikka olenkin muuten ihan olematon oululainen mies.
Olen vähentänyt aktiivisuuttani Facebookissa aika reilusti jo pari vuotta sitten. Minulla ei ollut mitään valitettavaa sensuurista tms. mutta Facebookin jatkuvasti tyrkyttämät mainokset (uusi politiikka), yhdistettynä siihen, että muutenkin viestejä tuli enemmän kun ehdin sulattaa (useimmat vain ihan kivoja hauskoja jakoja, eivät aina henkilökohtaista some-viestintää), tekivät Facebookista kiusankappaleen, joten kiinnostus jatkuvasti pälyillä sitä väheni.
Twitter-tili minulla on ollut pitkään, mutta siihen en ole edes mennyt koskaan mukaan, koska se on vaikuttanut aivan liian hektiseltä minun käyttööni. Eikö muuten Twitterissä kiusallisten tilien blokkaaminen pois ole toimiva ratkaisu sellaisten seurailijoiden suhteen, joista on enemmän harmia kuin iloa? (En tunne tarkasti, kun en ole milloinkaan tiliäni aktiivisesti käyttänyt.)
Somen sensuurista olen sitä mieltä, että jos alusta on tarkoitettu kaikille, olisi paras jättää sensuurit viranomaisten huoleksi, ja poistaa viestejä/käyttäjiä vain, jos viranomaiset niin vaativat. Jos taas haluaa olla tiettyä politiikkaa edustava ja edellyttävä alusta, sitten tuosta omasta poliittisesta linjasta pitäisi kertoa käyttäjille jo liityttäessä. Ihan ok siis olla poliittinenkin alusta, jos alusta niin haluaa, mutta se ei ole hyvä tyyli, jos väittää olevansa neutraali alusta, mutta onkin poliittinen, ja uskottelee yleisölle sensuroivansa sisältöä joidenkin yleisten velvoittavien periaatteiden mukaan, mutta todellisuudessa ajaakin jotain ideologista sensuuria.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö kanava koko Facebook. Twitterissä etusivuni feed vääristyi ihan oudoksi, enkä koskaan varmaan saa tietää mikä siihen vaikutti. Olen aivan varma, että Twitterissä oli manipulatiivinen efekti ainakin omalla kohdallani.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä onko Twitterissä mitään pahaa sinänsä, mutta en tosiaan ole lähtenyt edes kunnolla mukaan, kun näytti jo heti kättelyssä siltä, että se on aivan turhan stressaava ja jatkuvaa läsnäoloa vaativa kommunikoinnin muoto. Twitter saattaa olla some-alustoista se kaikkein eniten ”manipuloiva” siinä mielessä, että tuollainen lyhyt tekstimuoto, joka kuuluu kaikkialle, ympäristössä jossa kaikki tavallaan kilpailevat suurimmasta huomiosta, johtaa melkoisen aggressiiviseen viestintätyyliin. Olen rauhallisemman kommunikoinnin ystävä.
Ilmoita asiaton viesti
Itselläni oli kaikenlaisia seurattavia Twitterissä pahimmillaan yli 10000 tiliä ja silti sain etusivulle ihan skeidatviittejä.
Ilmoita asiaton viesti