Onko Venäjän ydinaseuhka todellinen?

Mistä sitä kukaan tietää, että miten pitkälle Putinin Venäjä on valmis menemään sodankäynnissä tarpeeksi ahdistettuna. Silti väitän, että Venäjän ydinasepelotetta on käytetty lähinnä propagandistisena keinona median palstoilla, koska tiettävästi yhtään ydinkärkiä kantavaa ohjusta ei ole vielä lähetetty ilmakehään. Olisiko lännen syytä kokeilla hieman sovittelevampaa linjaa Venäjän kanssa, mutta sanella Venäjälle silti selvät ehdot minkä rajojen yli ei ole tulemista ilman kolmannen maailmansodan riskiä. Voi olla, että moni odottaa Putinin hallinnon kaatuvan sisältäpäin ja onhan siitä viitteitä, että Putin on joutunut tekemään henkilösiirtoja hallinnossaan ilmeisesti epäluottamuksen takia.

En usko, että Venäjä antaa periksi Ukrainassa, koska olisihan Ukrainan sodan totaalinen häviäminen myös Putinin tappio. Venäläinen kansanluonne saattaa olla alemmuuskompleksinen ja sitä on mediapropaganda hyödyntänyt Venäjällä, jolloin esimerkiksi Nato nähdään selvänä uhkana venäläisille ja maailman suurimman valtion suvereniteetille. Ennustan, että Ukrainan sota ei tule loppumaan piakkoin ja sotatilanteen laajeneminen muualle on samalla melko epätodennäköistä. Ydinsotaskenaario on toistaiseksi ollut esillä mediavaikuttamisen puolella, eikä mitään luotettavia arvioita Venäjän halusta käyttää ydinaseita ole olemassa. Toisaalta Venäjä on kehittänyt uusia ydinohjuksia vielä viime vuosikymmeninäkin eli vaikea sanoa täyttä varmuutta milloin Putin ja hänen sodanjohto olisivat valmiita tuhoamaan koko maapallon vai onko kyseessä vain äärimmäinen pelote Natoa vastaan?

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu