Orpon hallitus ottaa ensi vuonna velkaa yli 10000 miljoonaa euroa lisää
Haluaako tai paremminkin sanottuna kykeneekö Orpon hallitus edes kääntämään valtion velkaantumiskehityksen suuntaa? Valtiovarainministeri Riikka Purra on tiedottanut tänään, että valtion ensi vuoden budjetti on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen.
Pitää myös muistaa taloussuhdanteiden kääntyminen heikompaan suuntaan. Toisin sanoen Orpon hallitus tuskin tulee saamaan hyvää nostetta ainakaan lyhyellä aikavälillä suomalaisesta yrityselämästä. Sekin itseäni mietityttää, että kannattaako tuotekehitysmenoihin panostaminen, jos Suomeen ei saada houkuteltua todellisia huippuosaajia maailmalta.
Nyt vaikuttaa siltä, että pääministeri Petteri Orpo ja Purra voivat unohtaa vaalilupaukset valtiontalouden kuntoon panemisesta, koska meno vaikuttaa jopa Marinin kriisiaikojen hallituksen talouspolitiikkaa heikommalta esitykseltä. Suhdanteiden heiketessä Orpon hallitus kyllä haluaa leikata työttömiltä, vaikka se osoittaa totaalista ymmärtämättömyyttä työttömien tilasta sekä myös kansantalouden kiertomekanismeista.
Huono-osaisille kannattaisikin antaa enemmän käyttörahaa, koska kansantaloudessa se työllistää ja valtio kerää köyhille jaetun rahan korkoineen takaisin. Positiivista Orpon hallituksen ensimmäisessä budjetissa on se, että eläkeläisten toimeentulotasoon ei puututa indeksileikkureilla kuten ennen vaaleja vielä uhattiin ja lisäksi palkansaajien verotusta hieman alennetaan.
Tämähän todettiin jo hallitusneuvottelujen aikana, kun paljastui, että kyseinen sote-uudistus tuo yli 6 miljardia lisämenoja, vaikka uudistusta markkinoitiin sillä, että se tuo säästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja silti terveydenhuolto on monin paikoin heikkotasoista ja lisäksi moni kylä on menettämässä oman terveyskeskuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Sairastuin muutama viikko sitten oikein pahaan korona-versioon ja oli pakko mennä paikalliseen terveyskeskukseen.
Tuntikausia helvetinmoisessa kuumeessa odottelin, mutta lääkärin vastaanotolle en päässyt. Lopulta terveydenhoitajat käskivät mennä kotiin. Pari vuotta sitten homma toimi, mutta ei enää.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävä kuulla. Jonot ovat tosiaan tulleet terveyskeskuslääkärin akuuttivastaanotolle uusnormaaliksi tilaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kokemukset on vastaavanlaisia kaikkialla. Edellinen hallitus onnistui romuttamaan koko siihen asti kohtalaisesti toimivan terveydenhuoltojärjestelmän kertaheitolla ainakin maakuntakeskusten ulkopuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko sitten ollut edes varaa veronkevennyksiin? Kyllä itse olen sitä mieltä, että palkansaajien ostovoima vaatii kohennusta myös veropolitiikan välityksellä.
Ilmoita asiaton viesti
On eri asia ottaa velkaa pakon edessä huonolla omallatunnolla kuin muuten vaan rillutellakseen.
Vai haluatko, että hallitus leikkaa oleellisesti enemmän kuin on kerrottu?
Ilmoita asiaton viesti
Kumma kun Orpo ennen vaaleja lupasi kääntää velanottolinjan, mutta realiteetit ovat ilmeisesti valjenneet hänellekin.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion velka vuonna 2018 oli 104 973 miljoonaa, vuonna 2019 Marinin hallituksen ensimmäinen budjetin jälkeen velkaa oli 106 368 miljoonaa eli velkaa otettiin vain 1 395 miljoonaa, sitten tuli korona ja budjetti karkasi käsisitä pandemian takia 2020 velkaa oli 124 833 miljoonaa, 2021 128 696 miljoonaa eli silloinkin vuosien ero vain 3 863 miljoonaa verrattaessa tähän Purran 10 000 miljoonan velanottoon. 2022 velkaa oli 141 628 johtuen koronaepidemiasta, velan lisäyksen ollessa 12 932 miljoonaa. Eli ilman koronaa velanotto oli suorastaan hillittyä, 1 395-3 863 miljoonan nykymenoon 10 300 -9 300 miljoonaan tulevina vuosina. Ei voi sanoa, etteikö olisi ennustukseni ollut oikeassa, kun sanoin kokoomus hallituksen ottaneen eniten velkaa menneisyydessä ja myös tulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Korkomenot nousivat: Pelkästään valtionvelan korkomenoihin käytetään ensi vuonna ja seuraavina vuosina miljardeja. Vuosittaisten korkomenojen arvioidaan olevan 3,2 miljardia euroa vuosina 2024–2026 ja 3,6 miljardia euroa vuonna 2027.
Ilmoita asiaton viesti
Ensi vuodelle on varattu korkomenoihin budjetissa 1,5 miljardia euroa. Vuonna 2017 korkomenot olivat 1,331 miljardia, vuonna 2018 1,231 miljardia ja vuonna 2019 1,189 miljardia, mitkä ovat tavanomaisilla koroilla. Nollakorkovuosina korkomenot olivat 2020 0,974 miljardia 2021 0,76451 miljardia ja 20220,538 miljardia. Joten vuoden 2023 budjetissa mainittu 1,5 miljardia korkomenoihin verrattaessa vuoteen 2017 ole mainittava lisäys (1,5 vrt. 1,33). Kaikki on suhteellista mihin verrataan. Korkomenojen kasvu ei johdu suoraan otetusta lainamäärästä vaan korkojen noususta, mikä johtuu Ukrainan sodan takia muuttuneesta taloustilanteesta ja sen aiheuttamasta tarjonnan ja kysynnän häiriöistä mikä on johtanut korkeaan inflaatioon, mitä hillitään koron nostoilla. Korkomenoja voi ennustaa juuri niin kuin haluaa, markkinat lopulta määräävät ohjauskoron kanssa korot, joita lainasta maksetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää myös muistaa minne tuo korona velka meni, suurilta osin yritysten kassaan jotka jaksoi koronatukea hakea, esim. S-ryhmä sai pelkästään 11 miljoonaa tukea koronan varjolla, vaikka kauppojen hyllyt tyhjenivät ennätystahtia.
Nyt samojen tahojen edustajat kehtaavat itkeä että on otettu velkaa liikaa, mitäs jos noita tukia perittäisiin takaisin korkojen kanssa, näinhän tavallinen kansalainenkin joutuu perusteettomia tukia maksamaan takaisin Kelalle.
Ilmoita asiaton viesti
10 miljardia uutta velkaa ja silti vasemmisto- opposititio SDP- Kepujohdoin kiukuttelevat.
Kreikan tie sosialismein 1. kehittyväksi maaksi Scandinaviassa !
Ilmoita asiaton viesti
Vihreiden tavoite ei ole koskaan ollut velan otto, vaan valtion talouden hoito hyvin ihmisten hyvinvointiin panostaen, emme ole innoisamme Purran leikkauksista ja väärin ajoitetuista veronkevennyksistä ja ennenkaikkea veronkevennyksen kohteista eli olutveron kevennyksestä, mutta esim. lääkkeiden verotus nousee.
Ilmoita asiaton viesti
Velkaa otetaan 40 mrd hallituskauden aikana lisää. Alijäämä 1.vuosi 10 mrd.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä analyysi Kimmo, muista kirjoitella sieltä Bulgariastakin. Ps onneksi olutvero sentään laskee, miten heijastunee sit kuluttajahintoihin?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Janne! Olutveron laskemisella ei liene suurta vaikutusta, mutta ehkä se estää oluen hinnannousun. Reissuun olisi tarkoitus lähteä, mutta kaikki jutut eivät ole vielä varmistuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Onko olutvero tärkein hallituksen päätöksistä? Vai ainut mihin ollaan tyytyväisiä?
Ilmoita asiaton viesti
Melko mitätön päätös kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on muutakin teollisuutta kuin Nokia aikanaan oli ja varsinkin Vantaalla on piirivalmistusta, jolla tehdään noita mainitsemiasi hilavitkuttimia eli kyllä tietotaitoon on resursseja, mutta vanhenevia resursseja, sillä insinöörikunta ikääntyy hurjaa vauhtia ja uusia tekijöitä ei yksin Suomesta saada tilalle vaan tarvitaan myös aivotuontia tännepäin, mitä nyt on vaikeampi tänne houkutella nykyisen hallituksen hallitusohjelman puitteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää olevan Okmetic ihan kannattava ja kasvuakin on ollut, nyt seitsämänneksi suurin piikiekkovalmistaja ja työntekijöitä vuonna 2022 629 henkilöä. https://www.okmetic.com/fi/ Murata on toinen anturivalmistaja ja johtava tekijä alallaan ja 983 työntekijää. https://muratafinland.com/murata-electronics-yrityksena/ eli kyllä varmasti työllistävät joka koulutustason työntekijöitä, tosin ovat yrityksiä, joissa on korkea automaatioaste, eikä niin työvoimavaltaisia aloja kuin monet toivoisivat Vantaalla olevan. Mutta korkean teknologian yritykset luovat mahdollisuuksia myös muille kuten palveluntuottajille, jotka taas työllistävät lähialueilla huomattavasti työväkeä. Siksi on hyvä tavoitella myös korkea teknologian yrityksiä Vantaalle.
Ilmoita asiaton viesti