Oulun keskusta-alueen vahvuus on sen pienuus

Joku oululainen saattaa pitää Oulua aivan yhtä vilkkaana kaupunkina kuin Tamperetta, mutta vakuutan oululaisen luulijan olevan tässä asiassa väärässä. Oulun väkiluku vuoden 2013 alun kuntaliitosten jälkeen noin 210000. Tampereen väkiluku on puolestaan 240000, mutta Tampereen välittömässä läheisyydessä asuu noin 400000 suomalaista.

Kiekkofaneille hyvä vertaus Tampereen ja Oulun välisestä erosta on se, että Tampereella on kaksi SM-liigan voitosta vakavasti tappelevaa joukkuetta, kun Oulussa on vain Kärpät. Oulu on todellakin oikeasti pikkukylä Tampereeseen verrattuna, eikä sitä voi kukaan kiistää ja Oulun pienuudessa voisi olla jopa sen vahvuustekijä!

Katuvilinää ja muuta vilskettä kaipaava kansalainen tuntisi olonsa Oulussa vähitellen tylsäksi. Toisin sanoen kiirettä ja vauraalta vaikuttavaa asuinympäristöä kaipaavan kansalaisen on parasta muuttaa Tampereelle tai sitten Helsinkiin. Realiteetti on se, että Oulu on pikkukylämäinen jo Tampereeseen verrattuna ja täytyy vieläkin ihmetellä, että miten Oulu päihitti Tampereen EU-kulttuuripääkaupunkikilpailussa vuodeksi 2026.

Nykyisenä oululaisena ja entisenä tamperelaisena antaisin Oulun päättäjille vinkin, että tuskin kannattaa leikkiä suurempaa kuin on, vaan oleellista olisi löytää Oulun oikeat vahvuustekijät kuten neliömäisen keskusta-alueen saavutettavuus helposti kävellen. Kävelykeskustaa voisi mielestäni Oulussa edelleen laajentaa ja estää autojen pääsy ilman ajolupaa Pakkahuoneenkadullekin. Rotuaarin aukion kattaminen voisi lisätä kyseisen aukion käyttöaikaa huomattavasti yleisötapahtumiin jopa talvipakkasaikaan.

Raksilan alueen kehittäminenkään ei saisi jäädä minimalistiseksi hankkeeksi, vaan kyllä Ouluun tarvitaan uusi monitoimiareena ja sen yhteyteen kauppakeskus. Kauppakeskuksen alle on syytä rakentaa parkkikiekollisia parkkipaikkoja parin tunnin ajaksi, koska muuten Raksilan eli Oulun itäisen keskusta-alueen houkuttelevuus ei välttämättä kohenisi juurikaan. Yliopiston siirtoa en kannata missään muodossa Raksilan alueelle, koska harvoilla opiskelijoilla on rahaa kuluttamiseen. Oulun suunnittelun on edettävä autoilukaupungin näkövinkkelistä, vaikka julkistakin liikennettä olisi syytä kehittää pitemmän strategian perusteella, jolloin kyseeseen voisi tulla myös lähiraideliikenne.

Älkäämme tosiaan esittäkö Oulussa suurta, koska emme ole sitä oikeasti edes Suomen mittapuussa. Oulu voi profiloitua ihmisläheisenä ja yhteisöllisenä kaupunkialueena, kuten Oulua jokin aika sitten kaupungin toimesta markkinoitiinkin. Lisäksi Oulussa asumiskulut ovat moneen muuhun Suomen kasvukeskukseen verrattuna edelleen melko maltilliset, koska Oulussa on ja tulee olemaan laajasti kaavoitusaluetta jopa keskustan lähettyvillä. Toisaalta Oulun keskustaan on rakennettu viime vuosina ja rakennetaan paraikaa korkeita asuinkerrostaloja ja sekin voi olla keskustan elävöittämisen kannalta ihan hyvä asia, kun saadaan pienehkölle alueelle keskustaan enemmän maksukykyisiä palveluiden käyttäjiä ja kaupan asiakkaita.

Oulu on vireä kesäkaupunki paljolti toimivan torin ansiosta, vaikka siellä eräs keskeneräinen hotellihanke vielä pilaa tunnelmaa. Oulun ydinkeskusta on noin kilometri kanttiinsa, jos mukaan ei lasketa Raksilan aluetta tai Ainolan puistoa, vaikka nämäkin paikat sijaitsevat Oulun ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Vahvuutemme Oulussa on osana Suomea nähdäkseni monien oululaisten uskallus edelleen kohdata toisiamme, vaikka elämmekin yhteiskunnassa jälkikoronatilan aikakautta. Ei kysyvä tieltä eksy ja väitän useimpien oululaisten olevan ihan helposti lähestyttäviä, koska täällä ei ole pikkumetropolilta vaikuttavan Tampereen veroista kiirettä kaduilla.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_seutukunta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu

+2
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu