Päädyin ottamaan matkavakuutuksen
Kaiken varalta otin matkavakuutuksen Balkanille suuntautuvan matkan takia, jota aiemmin pohdin blogissani. Matkavakuutukseni on voimassa ensi vuoden kesään saakka ja se on voimassa alle kolmen kuukauden matkoilla, jonka jälkeen tarvitsee maksaa mahdollisista lisäpäivistä erikseen.
Hinnaksi muodostui 120,68 euroa, kun saan vähän keskittäjäalennusta OP-Pohjola vakuutusyhtiöstä ja saan maksaa vakuutuksen neljässä erässä kotivakuutuksen yhteydessä. Tosi hyvä kun soitin vakuutusyhtiöön ja tiedustelin matkavakuutusasioita. Ja vaikka mitään ei matkoilla tapahtuisikaan, niin onhan matkavakuutus hyvä olla etenkin sairaustapausten ja tapaturmien varalle.
Viime tammikuussa Teneriffalla iski vatsatauti, vaikka uskoin tehneeni ravinnon ja hygienian suhteen kaiken oikein. On-nek-si olin vakuuttanut itseni matkasairauksien varalta. Poliklinikkamaksua minulta ei vakuutusfirman sopimussairaalassa peritty lainkaan, ja taksimatkat korvattiin jälkeenpäin.
Matkatavaroihin nähden olen melko piittaamaton. Jos repullinen vakuuttamatonta likapyykkiä katoaa, en jää suremaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minun kokemusteni mukaan matkatavara-vahinkojen korvaaminen on se helpoiten hoidettava rasti. Kaikki lentoyhtiöt tosin eivät ole yhtä yhteistyöhaluisia kuin esim. Finnair – esim. Air Francen venkuralle turmelema matkalaukku sai yhtiön virkailijalta kommentin ”tuohan on normaalia”, yhtiön deski lentokentällä ei vastaanottanut valitusta vaan väitti että valitus on tarkkaan dokumentoitava kirjallisella hakemuksella. Sen teinkin kotimaahan päästyäni mutta ranskalainen byrokraattinen sadismi ilmeisesti löysi korvaushakemuksesta muotovirheen koska en koskaan mitään palautetta saati korvausta saanut. Syvä hiljaisuus yhteydenottoyrityksistä huolimatta. Lähetin sitten hakemuksen omalle kotivakuutusyhtiölleni, joka maksoi viikossa koko haetun summan tilille.
Sairastapauksissa on syytä varautua maakohtaisiin erilaisiin käytäntöihin – Välimeren maiden lääkärit eivät aina vakuutusyhtiöiden dokumenteista perusta vaan kaikki kulut on varauduttava maksamaan itse paikan päällä. Korvaukset täytyy hakea tositteiden pohjalta jälkikäteen kotimaassa.
Vakuutusyhtiöillä ja matkavakuutuksilla on myös omat rajoituksensa, enkä puhu nyt omavastuuosuuksista. Eräällä reissulla painavien matkalaukkujen nostelu (koetapa vaikka Lontoon metromatkoja tai Ranskan juna-asemia, rappusia on paljon, ahtaita kulmia jne.) sai 3. matkapäivänä selän ärtymään noidannuoleksi.
Selän ja niskan ahdinko oli niin paha että jouduin turvautumaan kohdemaassa fysioterapiaan. Kun esitin vakuutusyhtiölle kotimaassa fysioterapeutin laskua ja lääkätintodistusta, sain vastaukseksi, että vakuutusyhtiön matkavakuutus korvaa murtumat ja muut kehon vauriot jotka edellyttävät kipsiä tai sidettä, mutta lihasperäisen noidannuolen hoitaminen ei kuulu vakuutuskorvauksen piiriin, vaikka vaiva olisi rampauttava. Joten omaan piikkiin meni ja matkavakuutuksella saattoi pyyhkiä takapuolen.
Ilmoita asiaton viesti
Sama juttu on käsittääkseni Bulgariassa, ettei lääkärit välttämättä kirjoita kuitteja.
Ilmoita asiaton viesti