Palaako nollainflaation aika enää koskaan?

Tällä hetkellä vuosi-inflaatio on Suomessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan 7,6 % viime elokuun tietojen perusteella. Me eläkeläiset muistamme karvaasti viimeisen 10 vuoden aikana vallinneen liki nollainflaatiotason, koska eläkkeiden korotukset tehdään pääasiassa kuluttajahintaindeksin perusteella.

Pohjainflaatio muodostuu erilaisten raaka-aineiden ja materiaalien kallistumisesta maailmassa. Toki inflaatiota nostaa etenkin tällä hetkellä myös energian ja pörssisähkön hinnannousu. Sitten on vielä ainakin kolmas inflatorinen merkittävä tekijä eli työvoimakustannukset. Työläisten ansiotason kehitys vaikuttaa eläkkeiden indeksitarkistukseen 20-prosenttisesti ja kuluttajahinnat 80-prosenttisesti, koska meillä on Lipposen hallitusten ansiosta voimassa ns. taitettu indeksi.

Maailmassa on monista raaka-aineista on kulutushysterian ansiosta oletettavasti pitkällä aikavälillä eli yli 10 vuoden ajanjaksossa edelleen yhä pahenevaa pulaa, jolloin inflaatiokehityksen totaalista taittumista on vaikea nähdä näin pitkällä aikavälillä. Lisäksi työläiset huomaavat kohta ostovoiman romahtaneen ja se voi saada ainakin Suomessa aikaan pahenevan palkkainflaatiokehityksen, jolloin kohonnut työvoimakulu siirtyy lopulta kuluttajahintoihin. Se lienee varmaa, että kuluvan vuoden inflaatiolukemia emme näe enää ensi vuonna tai tulevaisuudessa, koska poliittinen päätöksenteko pyrkii kaikin keinoin estämään inflaatiolaukan.

Itse veikkaan, että uutta pitkää nollainflaation aikakautta ei ole näköpiirissä, vaan vuosi-inflaatio asettunee järkevällä talouspolitiikalla 3-5 prosentin tasolle seuraavan 10 vuoden aikakaudella. Meille eläkeläisille se tarkoittaisi keskimäärin noin kolmen-neljän prosentin vuosikorotuksia, josta voi laskea bruttoeläkkeen nousevan kolmen prosentin vuosikorotuksilla 10 vuodessa 1,35 kertaiseksi eli nyt 2000 euron bruttoeläke saattaa hyvinkin olla vuonna 2033 liki 2700 euroa bruttona.

Prosentuaalisista indeksikorotuksista hyötyvät eniten hyväosaiset eläkeläiset, varsinkin jos pieniin eläkkeisiin ei tehdä erillisiä korotuksia. Välttämättä eläkkeiden ostovoima ei kuitenkaan kasva, koska inflaatio laukkaa eli samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän ostettua tavaroita tai palveluita. Aika lopulta näyttää miten suomalaisten eläkeläisten käy, että kannattaako muuttaa ehkä halvemman elintason yhteiskuntiin kuten esimerkiksi Bulgariaan, jolloin voisi hyötyä eniten suomalaisen eläkejärjestelmän tarjoamista indeksikorotuksista.

+1
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu