Perustan mielipiteeni tieteelliseen tutkimukseen eli mitä?
Monilla kansalaisille esiintyy tieteen ja mielipiteiden sekoittumisesta tyystin vääränlainen käsitys. Tiede ei nimittäin anna ohjenuoraa poliittisiin mielipiteisiin. Pääasiassa tiede antaa vastauksia kysymykseen mitä on tapahtunut ja joskus tieteellisin keinoin voidaan selvittää myös kysymystä: miten jotain on tapahtunut. Filosofit voivat toki pohtia myös kysymystä: miksi jotain on tapahtunut.
Koronan puhjettua vähitellen täyteen voimaansa keväällä 2020 Marinin hallitus perusteli päätöksentekoaan seuraavat kaksi vuotta tieteelliseen näyttöön perustuvana ja tämä fraasi on uskoakseni syöpynyt monien suomalaisten tajuntaan, vaikka se on tieteellisesti epätosi päätöksentekoa kuvaava metodi. Poliittiset päätökset eivät voi olla koskaan absoluuttisesti tieteellisesti perusteltuja, vaan koronaepidemiankin aikaan päätöksiä tehtiin tiettyjen tilastojen ja skenaarioiden mukaan, jolloin hallitus käsitykseni mukaan pyrki minimoimaan inhimillisen kärsimyksen määrän yhteiskunnassamme.
Jos poliittinen päätöksenteko olisi tieteellisesti perusteltua, niin voisimme todennäköisesti rakentaa päätöksentekokoneen tietynlaisilla parametreilla, eikä silloin tarvittaisi enää poliitikkoja päättämään yhteisistä asioistamme. Emme voi puhua, että olisimme osana tieteellisesti ohjattua yhteiskunnallisesti päätöksentekoa, koska tiede ei tee päätöksiä vaan ihmiset tekevät päätökset usein eettisen ohjenuoran mukaisesti.
Kysynkin nyt ihmetellen, että miksi suomalaiset on haluttu harhauttaa vääristyneeseen käsitykseen tieteenteosta, jolloin poliittisista päätöksistä tehdään tieteellisiä faktoja. Kaiketi ei ole kuitenkaan väärin sanoa poliittiselta päättäjältä, että hän käyttää päätöksenteon tukena tieteellisesti selvitettyjä numeerisia arvoja yhteiskunnasta.
Kysyn sitäkin vielä, että kenen etujen mukaista on suomalaisten kusettaminen uskomaan mielikuvaan, että hallitus olisi tieteentekijöiden hallitus? Eihän silloin voida nähdä toisenlaista vaihtoehtoa politiikassa, jos päätökset ovat tieteen sanelemia tosiasioita. Politiikkaa ei ole olemassa ilman erilaisia mielipiteitä, kun taas tiede pyrkii kaikilla jopa humanistisissa tieteissä mahdollisimman lähelle totuutta tai jopa ehdottomaan totuuteen, kuten luonnontieteiden piirissä asia on.
Kaiken lisäksi ns. tieteellistä tutkimusta voidaan tehdä poliittisesti motivoituneista syistä johtuen ja sekin on täysin poliittinen kysymys, että tutkitaanko yhteiskunnassamme oikeita asioita yhteiskunnan kehittymisen kannalta vai käyttääkö jotkut puolueet tiedettä omana keppihevosenaan suomalaisten harhauttamisessa? Mieleeni tulee lähinnä vihreät ja demarit, jotka haluavat eniten puolueina profiloitua tieteellisesti.
Edellisen seurauksena myös yleistä mielipidekeskustelua halutaan suitsia, vaikka mielipidekeskustelu on eräs poliittisen ja demokraattisen päätöksenteon tärkeimmistä periaatteista. Älä siis usko poliittisia helppoheikkejä, varsinkaan silloin jos he haluavat jatkuvasti sekoittaa ns. tieteentekijöiden tai asiantuntijoiden mielipiteitä poliittiseen päätöksentekoon tieteellisinä faktoina.
Hyvä Kimmo, komppaan.
Tulee mieleen myös ”tarkalla korvalla”, ”oikea-aikaisesti”, ”oikeasuhtaisesti”,”kaikki kivet kääntäen”, ”tarkasti selvittäen”, ”asiantuntijoita kuunnellen” ja sekaan – blaa blaa blaa päivänselvää diipadaapaa nyökytyksellä, hymyllä ja vakuuttavasti puhuen…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Arto. Kansalaiskeskustelun suitsiminen on pelottava asia, jolloin mietteet saisi julkisuuteen vain korkeapalkkaiset tohtorit ja sen kaltaiset kansalaiset.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos poliittinen päätöksenteko olisi tieteellisesti perusteltua, niin voisimme todennäköisesti rakentaa päätöksentekokoneen tietynlaisilla parametreilla, eikä silloin tarvittaisi enää poliitikkoja päättämään yhteisistä asioistamme.”
Näitä ”päätöksentekokoneita” on tietysti jo olemassa käytössä – niitä kutsutaan tietokoneiksi. Kuitenkin: esim. itse ajava auto on keksitty, mutta ainakaan minä en antaisi Teslan yksin hoitaa kuskin hommia. Vaikka sekin aika tulee – ei ehkä minulle.
Mutta tuo blogistin esittämä hypoteesi voisi pitää paikkansa mikäli ihmiskunnalla olisi kaikki tieto maailmankaikkeudesta.
Näin ei tietysti ole. Tiede on toki paras keino faktojen selvittämiseen, miten asiat ovat. Mutta vaikka olemme päässeet selville osasta kosmoksen tai kvanttien maailmaa, paljon on meiltä pimennossa.
Tämä ei tietysti saa tarkoittaa sitä, etteikö parasta saatavilla olevaa tietoa pitäisi hyödyntää.
Tieteelliseen tiedon tuottamiseen sisältyy jatkuva testaaminen ja tiedon itseäänkorjaavuus. Se tarkoittaa myös sitä, että aina on olemassa useita kilpailevia totuuksia, ja tiedon evoluutiossa paras voittaa – pitkällä tähtäimellä.
Poliitikoille jää vielä pelikenttää pitkään. Lisäksi: tieto ei ota kantaa yleensä arvovalintoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus itsestäni vaikuttaa siltä, että yhteiskunnallisesti kaikkia oleellisia asioita ei sittenkään tutkita tieteellisesti ja toisaalta jotain aivan absurdeja asioita taas yritetään tutkia tieteen keinoin. Olen itse ainakin huolissani tieteen ja politiikan liiallisesta sekoittumisesta, vaikka tieteellinen koulutus tai ainakin sen perusteet olisi poliittisen päättäjän hyvä hallita. Tieteellistä asiantuntemusta toki tarvitaan poliittisen päätöksenteon tueksi, vaikka itse miellän politiikan lähinnä markkinatalouden osana, jolloin keskeinen tekijä onkin raha monissa poliittisissa päätöksissä. Markkinatalous ei ole kuitenkaan luonnonlaki tai stabiili ympäristö, vaikka Suomen kansantaloutta pyritään pitämään ennustettavan vakaana poliittisellakin päätöksenteolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä politiikan kannattaa ottaa kaikki tieteellinen tieto käyttöön.
Ja juokseehan siellä eduskunnassa valiokuntien kuultavana eri alojen asiantuntijoita. Kuitenkin tulee muistaa, että kaikki tieteellisen tiedon edustajat eivät ole yksimielisiä (ks. edellä).
Mitä taloustieteeseen tulee, täytyy muistaa että se on ns. ihmistiede. Tiede voidaan jakaa
-luonnontieteisiin ja matematiikkaan
-ihmistieteisiin
Jälkimmäisissä tutkimuskohteissa ihminen on ”sotkemassa” omalla toiminnallaan – ne eivät ole eksaktia tiedettä, vaikka niissäkin metodina käytetään paljon matematiikkaa.
Mutta jos pieni karkeus sallitaan, niin vaikka paskaa kuinka derivoi, ei tuloksena voi olla muuta kuin paskaa.
Toki taloustieteellä on myös suuria saavutuksia, joita en halua vähätellä. Sitä pitää hyödyntää oikein ja ymmärtää rajoitukset.
Täytyy muistaa, että sokeiden maassa yksisilmäinenkin on kuningas.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedehän ei suoraan anna vastausta siihen onko joku uusi väittämä tosi tai epätosi. Tosi ja tieteellisesti tosi ovat kaksi eri asiaa. Tiedehän on tavallaan keino ennustaa totuutta parhaalla tiedetyllä tavalla ja käytetyistä metodeista johtuen se joko onnistuu tai epäonnistuu tässä ennustamisessaan.
Ja kun tieteentekijät ovat ihmisiä hekin, se edelleen vääristää esimerkiksi tuon poliittisen ilmapiirin kautta näitä tuloksia. Lopputulos voi olla niin kehno, että maalaisjärjellä pääsee lähemmäs totuutta. Mutta yhteiskunnallisesti on ongelma että jos ohitetaan tiede, niin kenen ”maalaisjärki” on sitä oikeaa maalaisjärkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Enhän minä käsittääkseni vaatinut tieteellisten tutkimusten mitätöintiä poliittisessa päätöksenteossa. Politiikkaa vain markkinoidaan väärin mielikuvin, että se olisi tiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitukseni ei ollut kritisoida sinun näkemyksiäsi, vaan esittää syitä niihin ongelmiin mitä toit esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Erämetsä ja Kohvakka esittävät nähdäkseni perusasiat tieteellisen tiedon luonteesta hyvin. Ymmärrän silti myös Hoikkalan huolen.
Itse voisin lisätä keskusteluun läpinäkyvyyden tieteellisen tiedon ja sen perustelun kriteerinä. Tieteellisesti tiedosta luisutaan skientismin (tiedeuskon) suuntaan, jos tyydytään vain esittämään tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja odotetaan ihmisten uskovan ne.
Kiireiset poliitikot, kansalaiset tai ketkä vaan tieteellisen tiedon kuluttajat voivat toki tyytyä skientismiin helppona ratkaisuna. Kantia mukaillen (Mitä on valistus?) he ovat silloin päätyneet itse aiheutetun alaikäisyyden tilaan. Tällainen tila pahenee, jos kognitiivisen dissonanssin paineessa ei uskalleta kohdata, että tieteilijöillä on monesta asiasta toisistaan poikkeavia käsityksiä. Siis kenties osin tiedostomaton ahdistus ristiriitojen edessä johtaa uskomaan helppoimmin omaksuttaviin ’totuuksiin’.
Laadukkaasta, läpinäkyvästä tieteellisestä tiedosta on nähtävillä mahdollisimman pitkälle, millaiseen päättelyyn johtopäätökset perustuvat. Joskus voi olla mahdollista kirjoittaa kaikki premissit auki. Vaikkapa opinnäytetöissä on tärkeää kirjoittaa metodologia auki: miten data on hankittu ja miten sitä on analysoitu? Myös ilmastomalleista pitäisi kirjoittaa tarkasti auki, miten niiden data on hankittu ja mitä muita premissejä on käytetty teorianmuodostuksessa.
Kaikilla ei ole edellytyksiä eikä aikaa ymmärtää kaikkia tieteellisiä teorioita, eikä tarvitsekaan. Itse ymmärrän monelta alalta melko vähän. Arvostan kuitenkin niitä tieteilijöitä, jotka tarjoavat mahdollisuuden kenelle vaan poliittisesta, ideologisesta ja uskonnollista kannasta huolimatta nähdä läpinäkyvästi kaikki relevantit lähteet ja premissit sekä johtopäätöksiin johtavan argumentaation.
Ad fontes — lähteille!
Clara et distincta — kirkkaasti ja selkeästi!
Ilmoita asiaton viesti
Tiede on alati vaihtuvaa ja ajoittain väärässä.
Esimerkkinä raskausajan lääkityksellä syntyneet raajattomat talidomidilapset, ja ympäri maailmaa tehdyt täysin turhat vatsahaavaleikkaukset.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheellinen kirjoitus. Etenkin yhteiskunnallisia ”tieteitä” käytetään tarkoitushakuisesti ja surutta poliittisiin tarkoituksiin. Sellaisella tutkimuksella ei kuitenkaan ole mitään arvoa, jossa tulokset määrätään ennalta ja sitten suunnitellaan ”tutkimus”, osoittamaan halutut mielipiteet tai toimintasuositukset oikeiksi. Tämä on ollut vasemmiston käyttämä taktiikka jo vuosikymmeniä.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä esimerkkinä Marinin hallituksen teettämä ”tutkimus” Maskin tarpeellisuudesta koronakeväänä 2019. Joku eläkkeellä oleva professorimummu palkattiin tekemään näennäistutkimus, jonka tuloksena mummu ja hallitus ilmoittivat Suomen kansalle TV-mediassa, että maskien käytöllä ei voida torjua koronapandemiaa. Todellista ”Venäläistä” propakandaa. Syy miksi näin tehtiin oli hallituksen epäonnistuminen VHK:n ohjauksessa ja maskeja ei ollut jakaa kansalaisille. Silti eräs Päivi Sillanaukee valehteli TV:n suorassa lähetyksessä, että maskeja on ja ”rekat lähtevät liikkeelle juuri nyt”. Taas ”Venäläistä” propakandaa ja tyhmä kansa uskoo. Sittemmin Marinin hallitus on antanut ”VAHVOJA SUOSITUKSIA” käyttää maskia. Tuo proffamummu ei silloin enää ollut mukana kertomassa miksi on täysin muuttanut mieltään. Vai oliko muuttanut mieltään tai kävikö niin, kuin ”Venäjällä” eli vaiennettiin?
Ilmoita asiaton viesti