Positiivisin mielin kohti kesää vai kuinka

Positiivinen ajattelu ei aina auta, vaikka itselle haitalliset ajatuskuviot yrittäisikin pitää loitolla. Onko ajatuksilla oikeasti voimaa ihmisen terveydentilaan ja etenkin psyykkiseen terveyteen? Eräs pitkäaikainen psykiatrini kysyi usein minulta, että olenko tyytyväinen elämääni ja vastasin että liki tyytyväinen sitä ollaan. Toisaalta liiallinen tyytyväisyystaso elämässä ei liene ajankulun kannalta aivan ideallinen asia, jos pelkkä kotona möllöttäminen saa aikaan tyytyväisen olotilan.

Onko tyytyväinen ihminen lopulta pelkkä möllöttäjä, joka ei halua koskaan mennä elämässä epämukavuusalueelle, vaan ennemminkin kyseinen möllöttäjä on hedonistinen nautiskelija. Tyytyväisenä ihmisenä myös tunnekokeminen voi olla latistunut. Olisikin tärkeää kokea mielialavaihtelua aika ajoin, jos haluaa inspiroitua erilaisista asioista elämässä. Liiallinen tyytyväisyys voi tehdä ihmisestä tahdottoman ja vetäytyvän, kun elämässä ei tunnu olevan enää mitään tavoiteltavaa saati unelmia.

Miten asiat voisivat olla sitten toisin elämässä, jos kokee olevansa liian tyytyväinen olotilaansa? Tuskin 100-prosenttista tyytyväisyyttä kannattaa edes tavoitella elämässä, mikäli haluaa säilyttää elämässä vaihtelun ja värikkyyden. Olen kokenut viime aikoina elämäni olevan fyysiseltä tuntuvan tuskan lievittämistä ja omasta mielestäni olen kokeillut liki kaikki potentiaaliset keinot alkoholista sosiaaliseen toimintaan. Vaikeaa on hyväksyä ponnettomat päivät, kun on tottunut jossain määrin vilkkaaseen ajatuksenkulkuun.

Anhedonia on tila ihmisellä, jolloin mikään ei tunnu säväyttävän elämässä, vaikka miten yrittää itseään virkistää ja inspiroida. Tärkeää huomata oma elämäntarina, sikäli jos anhedoniaa on esiintynyt ennenkin, niin se on mennyt ohitse ja mielentila on lopulta palautunut värikkään rikkaaksi. Tuskin pääasiassa aivokemiallisiin asioihin on olemassa mitään hokkuspokkus keinoja riittävän vaikean depressiivisen mielen kuntouttamiseksi, vaikka joskus tuskaa voi yrittää lievittää hyväksi kokemilla tavoilla.

Tällä hetkellä tunnen noin pari viikkoa kestäneen alavireisen kauden kääntyneen jo vireämmäksi. Hyvä elämä ei olekaan pelkkää möllöttämistä, vaan se pitää sisällään erilaisia tunnetiloja ja elämäntapahtumia, jolloin voidaan puhua merkityksellisestä elämästä myös työelämän ulkopuolisina kansalaisina. Mikä tavoite elämässä voisi parantaa omaa elämänlaatua lienee monin tavoin masentuneiden ihmismielien keskeinen asia, jota voisi pohtia. Itselläni on unelma elää askeettisemmin ja yrittää nauttia pienistäkin asioista, koska se on elämässä kestävin perusta onnelle.

Positiivinen ajattelu voi sittenkin olla yksi voimavaratekijä oikeanlaisena. Toisin sanoen positiivinen ajattelu pitää lähteä omasta edistymisestä elämässä ja hyvin henkilökohtaisista asioista ennemminkin kuin hakemalla vertailukohtaa muista ihmisistä, joilla menee elämässä vieläkin huonommin jossain mielessä. Joku henkilö ei tyydy silti juuri mihinkään muiden mielestä jo hyvään saavutukseen elämässä ja siksi olisikin tärkeää, että tavoitteenasettelu olisi yksilöllistä ja realistista kaikkien elämässä. Hyvää kesän odotusta kaikille muillekin depressiivisissä tiloissa olleille ja oleville! 🙂

+3
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu