Raha tekee suomalaisista leppoisaa väkeä?

Kirjoitin eilen Puheenvuorossa kritiikkiä joidenkin suomalaisten rikastumisen eriyttävän kansaamme seuraavan otsakkeen alla: ”Raha tekee suomalaisista itsekkäitä ja se rikkoo myös yhteisöllisyyden!”

Vanha kansa tiesi sen jo aikoinaan, että köyhän suomalaisen paras ystävä on toinen köyhä, koska rikkaat ovat omissa piireissään ja he luulevat kaikkien pärjäävän edelleen omavaraisina tai yhteiskunnan huollettavina. Raha on hyvä väline kunhan sitä on riittävästi, mutta ilmeisesti rahalla on liiallisina määrinä taipumus myrkyttää yksilöllisillä määrillä kansalaisten mielentila, jolloin rahasta tulee elämää, eikä se ole enää silloin pelkkä elämän mahdollistava väline.

Väitän, että liika raha tekee oikeasti rikkaista takakireitä ja negatiivisia mielialoja ruokkivia kansalaisia ainakin Suomessa, vaikka toki on olemassa myös suht leppoisaa väkeä rikkaiden joukossa. Otaksun, että esimerkiksi Uusi Suomi verkkolehden perustaja edesmennyt Niklas Herlin saattoi haluta olla tavanomaisempi suomalainen kuin kroisos ja kaipa näitä muitakin aidon kansan piirissä viihtyviä rikkaita on vielä elossakin Suomessa. Björn ”Nalle” Wahlroos lienee kuitenkin toisenlainen ääripää tärkeydessään.

Kaksi maailmaa sekä rikkaat että köyhät suomalaiset elävät silti yllättävän hyvässä sovussa vaikkakin hyvin eri sosiaalisissa piireissä varsinkin Tampereen seudulla ja tätä voi pitää tavallaan omanlaisena yhteiskunnallisena onnistumistarinana, vaikka parasta olisi jos kaikenlaiset suomalaiset voisivat kohdata aidommin toisiaan rikkauksista tai köyhyydestä huolimatta.

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu