Suomalaisella medialla on vielä kehittymisen varaa ja mahdollisuus siihen!

Ilmeisesti suurin osa suomalaisista ja etenkin mediapersoonista nauttii saadessaan huomiota. Itse olen tässä suhteessa erilainen suomalainen mies ja siinäkö syy siihen, että mun julkisia some-videoitani katsoo vain yksittäiset tyypit. Aikamme huono asia on se, että journalismi on taantunut koska toimittajat keskittyvät lähinnä kolumnikirjoituksiin ja oman brändiarvonsa nostamiseen. Tarvittaisiin enemmän purevaa journalismia.

En osaa nimetä varmasti yhtään moraalisesti hyvälaatuista mediapersoonaa Suomessa. Vallitseva mediakulttuuri luo teennäistä ilmapiiriä, enkä ihmettele että moni median suurkuluttuja voi tällä hetkellä sisäisesti huonosti. Media viestii liikaa ilkeästi ja vailla ymmärrystä, kun tärkeää olisi juuri hakea ymmärrystä erilaisia kansanryhmiä kohtaan.

Esimerkiksi radiojuontaja siirtää puheen ja juontojen seurauksena omaa tunnettaan kuulijoille. Siksi tarvittaisiin mahdollisimman tasapainoisia radiojuontajia mielenterveydellisesti. Sama juttu pätee myös kolumnisteihin, jotka ovat useimmiten toimittajia eli kolumnistin sisäinen tunnemaisema vääjäämättä siirtyy jossain määrin rivien välissä lukijalle saakka.

Milloin me median suurkuluttajat saamme oikeasti päteviä mediavaikuttajia? Toki saa ehdottaa tasapainoisen oloisia toimittajia tai radiojuontajia tässä muillekin, jos tulee mieleen joitakin. Itselläni on mielikuva, että Radio Suomessa on kuitenkin melko tasapainoisia radiotoimittajia ja esimerkiksi yöradion Laura Haikalan haluan mainita tässä nimeltä. Kirjoittavissa toimittajissa Hesarin Jussi Pullinen vaikuttaa olevan ainoita vanhakantaisen kriittisen journalismin kannattajia.

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu