Suomen heikentynyttä kauppatasetta kompensoidaan velkarahalla

Johdannoksi vanha kirjoitukseni vuoden 2011 lopulta.

Tulevien sukupolvien velkavankeus?
14.12.2011 13:44

Tervehdys hyvät Uusi Suomi sivustan lukijat,

Hallitus sai näemmä luottamuslauseen selvin äänin, mutta nyt en kirjoita siitä, vaan haluan avata keskustelua aiheesta Euro-alueen kriisi, jonka voi käsittää myös lähes globaalina talouskriisinä. Olen sitä mieltä, että globaali markkinatalous ei ole tällä hetkellä läheskään kestävän talouskehityksen mukaista missään mielessä unohtamatta ympäristönäkökulmaakaan.

Suomen valtiontaloudessa on osana Euro-aluetta merkittäviä ongelmia, joista suurin on ehkä se, että Suomen jakovara haetaan nykyään valtionvelkaa vastaan eikä esimerkiksi vientikaupasta enää niinkään. Syyt Suomen raskaaseen velkaantumiseen ovat varmaankin paljolti siinä, että arvopoliittisin päätöksin ei ole kyetty harjoittamaan oikeudenmukaista ja kansakunnan edun mukaista verotusta. Verotaakka pitäisi asettaa maksukyvyn mukaan eikä silloin ole järkeä, että pääomatulokeisari maksaa alemmalla veroprosentilla veroa kuin ammattitaitoinen duunari. Arvopolitiikkaa ja parempiosaisen kansan nuoleskelua verojen asettaminen liian alhaisella tasolle mielestäni selvästi on.

Euro-alueessa on myös keskeinen ongelma muiden lähinnä Välimeren seudun maiden lepsu talouspolitiikka, jos se on sitä Suomessakin. Enää velkaa ei kai otetakaan sillä mielellä valtiotasollakaan, että valtionvelka pitäisi maksaa pois. Tämä lepsuilu helposti siirtyy myös kuntapolitiikkatasolla puhumattakaan kotitalouksien velkaantumisesta. Velkataloudelle pitää tulla loppu ja kansalle iskostettava päähän kohtuullisuudentajun ilosanomaa, vaikka kroisoksia saa mielestäni olla, kunhan varsinkaan jouluna velkaiset kotitaloudet eivät joudu tinkimään ruokakuluista.

Itse olen velkaantunut, mutta ajattelin maksaa velkani myös pois joskus, mikä lienee täysin vieras ajatus yhä useammalle Euro-alueen kansalaiselle tänä päivänä? Suomessa puolestaan lasketaan liikaa tulevien BKT-lukujen varaan, koska oletettavaa on, että ne laskelmat eivät toteudu, jos vaikka ajattelee vain esimerkiksi julkisyhteisöjen pyöritykseen kuluvan tällä hetkellä BKT:sta noin 55 prosenttia. Suomi on kaiketi hyvä maa, mutta velkatalous tekee siitä joillekin helvetin, mutta toivottavasti pojista ja tytöistä kumminkin polvi paranee…

 

Loikkaus tähän päivään!

Kuluvan vuoden lopulla ylläolevasta kirjoituksestani tulee aikaa kuluneeksi 10 vuotta, mutta ongelmat ovat Suomen taloudessa edelleen samankaltaisia ja ehkä vielä pahempia koronapandemian vaikutuksen takia. Yleisradion Radio Suomi kanavalla toimittaja Olli Haapakangas väitti viime vuonna radio-ohjelmassaan kansantaloustieteilijää asiantuntijana haastatellessa, että Suomi ei elä enää juuri ollenkaan viennistä ja äijät nauroivat vielä sanomansa päälle. Itse ajattelen, että jo Hansa-kauppiaiden ja sitä aikaisemmassakin historiallisessa vaiheessa Suomen kansa on elänyt jossain määrin enemmän taikka vähemmän vientituloista riippuvaisena kansana. Olihan meillä 1860-luvun puolivälissä suuret nälkävuodet, jolloin ilmeisesti vientikauppakin hieman yski ja silloin laitettiin leipätaikinaan puolet petäjäistä kuten aikakausilaiset ovat kertoneet historiallisissa kirjallisissa teoksissa.

Kone Oy:n nousu maailmanvalloitukseen lienee edelleen monen yritysjohtajan unelma!

Nähdäkseni koko yhteiskuntamme hyvinvointi on rakentunut hyvin vetävään vientikauppaan ja kauppataseen ylijämiin. Sotakorvaukset loivat osaltaan Suomeen raskaan konepajateollisuuden perustaa – niin absurdilta kuin se ajatuksena vaikuttaakin. Kauppa kävi hyvin maailmalla suomalaisten laadultaan hyvämaineisten tuotteiden perustalta nähdäkseni aina 2000-luvun vaihteeseen saakka. Pekka Herlin (1932-2003) vetoinen hissiyhtiönä parhaiten tunnettu Kone Oy on ollut nähdäkseni eräs poikkeuksellinen yhtiö suomalaisen vientikaupan pioneerina. Ilkeitä asioitahan Koneen Ruhtinas Pekka Herlinistä ovat kertoneet hänen jälkipolvensa, mutta silti kiistatta kyseessä oli liiketaloudellinen nero, jonka valmiudet perheen isän rooliin saattoivat olla hieman vajaat. Pekka Herlin teki käsittääkseni sen, josta moni suomalainen yritysjohtaja edelleen haaveilee eli hän valloitti maailman omalla tuoteperheellään. Kaiketi Koneen maailmanvalloitus oli kiinni paitsi hyvistä tuotteista niin myös hyvistä sosiaalisista verkostoista ympäri maailmaa.

Voiko Suomeen enää nousta Kone Oy:n tai Nokia Oy:n kaltaisia suuria teknologiayhtiöitä?

Vaikka Yleisradion toimittajien mukaan emme elä enää viennistä, rohkenen silti esittää eriävän mielipiteeni, jonka mukaan vientiteollisuus ja kauppataseen ylijäämä kohentaisi koko väestömme taloudellista hyvinvointia uskottavammin ja järjellisemmin kuin nyt markkinoille pumpatut velkaeurot. Velkaeuroilla on voitu nostaa jopa kotimaista kysyntää, mutta joskus velat on maksettava myös takaisin, koska koko markkinataloushan olisi silloin kaikin puolin epäuskottava, jos lainat olisivat ainoastaan virtuaalirahaa. Omasta mielestäni jokin teknologiateollisuuden palvelu tai tuote voi vielä lyödä läpi laajasti maailmanmarkkinoilla juuri suomalaisena insinöörityönä, mutta silloin meidän pitää seurata aikakauttamme mieluiten hieman etukenossa kuin olla takamatkalla muihin kilpaileviin talouksiin verrattuna, joista yksi ystävänä esiintyvä kilpailijayhteiskuntamme on muuten Ruotsi.

Tarvitaan järkeviä ideoita (ei Spede-patentteja patentin takia) ja kansainvälistä suhdetoimintaa entistä enemmän!

En osaa sanoa sitä, että millainen teknologia voisi myydä maailmalla, mutta tätä ajatusta voisi oikeasti miettiä ihan jokainen isänmaallinen ja osaava tyyppi koulutuksesta riippumatta, koska yhteiskuntamme etu sitä edellyttäisi, vaikka Radio Suomi eläisi verovaroin kustannetussa sisämarkkinatodellisuudessaan. Margariini ja mahdollinen juusto leivän päälle tulee kaikille suomalaiselle juuri eikä melkein vientiteollisuuden myötä, eikä tätä vallitsevaa kansantaloudellista faktaa voi kiistää etenkään näinä aikoina, jolloin Suomen kauppatase on peräti alijäämäinen!

Käy tsekkaan Suomen talouslukuja Tilastokeskuksen sivustolla:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kotimaankauppa.html

KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen syntynyt vuonna -78 ja ollut toistaiseksi voimassa olevalla työkyvyttömyyseläkkeellä vaikean mielenterveydellisen häiriön takia vuodesta 2008 saakka. Saan psykoosialttiuteeni lääkinnällistä hoitoa. Elämäni on silti edelleen ajoittain tuskallista, mutta iloa elämääni tuo lähinnä kaksi koululaisikäistä poikaani. Työkokemusta minulla on lähinnä metalliteollisuudesta ja koulutusta tekniikan ylioppilaana. Internetin keskusteluissa olen ollut mukana vuoden 2004 kesästä asti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu