Yhteiskunnallinen illuusio: ”Valtakunnassa kaikki hyvin!”

Kansainvälisen vertailun perusteella Suomessa asuu maailman onnellisin kansa ja historiallisen perspektiivin perusteella elämme Suomessa taloushistorian vaurainta aikaa.

Radio huutaa joka tunti kanavasta riippumatta: ”Valtakunnassa kaikki hyvin!”

Siksi en enää kuuntelekaan radiota, enkä saa juurikaan mitään irti enää aikakautemme populaarimusiikistakaan.

”Lite bättre”, sanoi aikoinaan leijonakoutsi Curt ”Curre” Lindström MM-95 Tukholman kisoihin valmistautuvalle jääkiekkojoukkueeelleen.

Emmekö halua enää kehittyä Suomessa eli jähmetämmekö yhteiskunnallisen rakenteen vallitsevaan tilaan, jolloin sosiaalinen nousu syntymäperheestä yhteiskuntaluokissa ylöspäin vaatii tolkutonta onnea ja sosiaalista pelisilmää, kuten esimerkiksi väitän pääministeri Sanna Marinin tilanteen olevan.

”Työ tekijänsä palkitsee” ja ”lopussa seisoo kiitos”, sanomme edelleen Suomessa, mutta onko edellisillä sanonnoilla koskaan ollutkaan mitään totuuspohjaa?

Väitän, että olemme kehittyvä suomalainen yhteiskunta, emmekä saisi jäädä vain laakereille odottelemaan jotain tapahtuvan samalla peläten muutosta, vaan meidän pitää arvostaa enemmän oikeita asioita yhteiskunnassamme, eikä päästää murhamiehiä poraamaan telkkariin.

+1
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu