Yhteiskunnallinen mielenterveyspommi!
Nuorison ja nuorten työikäisten mielialaoireilu lienee jostain kumman syystä lisääntynyt yhteiskunnassa. Samanaikaisesti Suomen poliisi leimaa kaikki mielenterveyspotilaat sekopäiksi, jotka tarvitsevat usein poliisisaattueen mennessä hoitoon. Psykiatrisiin vaivoihin tai etenkin niistä raskaimpiin liittyy edelleen vahvasti stigmatisoiva ajattelu.
Olen ihmettelyt ensimmäisistä mielisairaalahoitojaksoista vuodelta 2004 saakka sitä, että miten säyseää väkeä ovat monet skitsofreniadiagnosoidut verrattuna median asettamaan mielikuvaan nähden skitsofreniapotilaista. Itsekin tosin sain noin kahden vuoden vaikea-asteisen ja ajoittain psykoottisena oireilleen masennuskauden jälkeen skitsofreniadiagnoosin postitse B-lausunnossa tammikuun alussa 2005.
Tällä hetkellä näyttää yhteiskunnallisesti siltä, että nuori työväestö hakee ns. lievemmilläkin mielialahäiriöillä entistä useammin työkyvyttömyyseläkeläisen papereita kuin ennen. Toisaalta tämä voi johtua siitäkin, että masennuksen ja ahdistuksen oireilu on nuorten keskuudessa jo arkipäiväistynyt toisin kuin psykoosioirekuvan omaavien potilaiden. Ja entä meidän lapsukaiset? Voivatko lapset yleisesti Suomessa tällä hetkellä peruskouluissa hyvin? Epäilen, että meillä kytee yhteiskunnallisesti niin laaja-alainen toimintakyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyspommi, johon ei haluta edes puuttua poliitikkojen toimesta mitenkään.
Pyrkimys yhteiskunnassa pitäisi olla ainakin se, että meidän peruskoululaitoksemme ei ympäristönä saisi nuoriamme oireilemaan useimmiten juuri koulukiusaamisen kautta. Pelkällä rahankylvämisellä mielenterveyskriisi tuskin ratkeaa, vaan tarvitaan yhteiskunnallinen asennemuutos kaikissa ikäluokissa, jolloin kiusaamisella ei saisi parempaa sosiaalista asemaa, vaan kiusaamisesta joutuisi lopulta ottamaan vastuun.
Omakohtaisesti tuli vielä mieleeni, että olin kolmesti Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla vuonna 2004 ja poliisi oli mukana toimittamassa minua hoitoon jokaisella kerralla. Jälkeenpäin ajateltuna poliisin läsnäolo tuntui ehkä jopa provosoivalta.
Olin kahdesti OYS Peltolan psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla alkuvuodesta 2015 ja silloin poliisi oli mukana viemässä minua hoitoon, enkä siitä ole jälkeenpäin kovinkaan kiitollinen ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Lipposen hallitus leikkasi Suomessa mielenterveyden laitoshoitopaikat puoleen, ja sille tasolle ne jäivät.
Se on tuhoisaa, sillä saadaan satunnaisia tappoja lisää.
Ilmoita asiaton viesti