Suomen EU-jäsenyydestä on järjestettävä uusi kansanäänestys

Eurojäsenyydestä kansalaisilta ei kysyttykään sitten enää mitään. Suomesta tuli 1.1.1999 keskiyöllä aikaeron ansiosta ensimmäinen maa, joka otti yhteisvaluutta euron käyttöön. Tämä itsenäisen Suomen historian kallein seikkailu aloitettiin silloisen valtiovarainministeri Sauli Niinistön ja pääministeri Paavo Lipposen vahtivuorolla.

Suomi liitettiin euroon perustuslakia rikkoen, ilman lakiesitystä ja ilman kansanäänestystä, vain tiedonantomenettelyä käyttäen. Perustuslain vastaiseksi menettely on katsottava siksi, että eurojäsenyydestä ei äänestetty eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä, vaikka perustuslain valtiosäännössä oli tuolloin vielä kirjaus siitä, että ”Suomen rahayksikkö on markka.” Perustuslain kirjaus muutettiin vasta myöhemmin.

EU:n elpymisrahasto muuttaa EU:n luonnetta radikaalisti tulonsiirto- ja velkaunionin suuntaan. Elpymispaketin on täten arvioitu olevan niin Suomen perustuslain kuin EU:n omien perussopimustenkin vastainen.

Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergin mukaan perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan välille on syntynyt Suomessa valtiosääntöoikeudellinen konflikti. Leino-Sandberg kommentoi 19.7.2020 Verkkouutisille:

Elpymisrahastoa on perusteltu muun muassa Suomen viennillä. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virenin mukaan elvytyspaketilla ei ole niin paljon tekemistä viennin kanssa, kuin on annettu ymmärtää:

”Ongelma on siinä, että avun suurimmat vastaanottajat ovat Suomen viennin kannalta lähes merkityksettömiä (Kreikan, Italian, Espanjan, Portugalin ja Romanian) yhteenlaskettu osuus Suomen viennistä (vientituloista) on (oli 2019) maksutasetilaston mukaan vain 5.3 %.”

Olin etukäteen elpymisrahaston osalta siinä käsityksessä, että Suomessa eduskunta vielä käsittelisi ja siunaisi näin isossa ja periaattellisellakin tasolla merkittävässä asiakokonaisuudessa saavutetun neuvottelutuloksen jälkikäteen.

Näyttää kuitenkin siltä, että kun elpymispaketti ja monivuotinen rahoituskehys koplattiin yhteen ja eduskunta on syksyyn saakka istuntotauolla, ei EU-päätöksentekojärjestyksen mukaan eduskunta enää edes käsittele neuvottelutulosta, vaan Yle uutisten mukaan siunaus tarvitaan ainoastaan Euroopan parlamentilta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sai siis neuvotella suomalaisten miljardeista käytännössä vain suuren valiokunnan leväperäisellä evästyksellä. Koska mitään rajoja ei etukäteen asetettu, Marinilla oli avoin shekki suomalaisten veronmaksajien rahoihin mukanaan. EU-asioiden käsittelystä eduskunnassa voi lukea tästä.

Tässä valossa eduskunnalle ei ole missään vaiheessa annettu riittävästi aikaa perehtyä elpymisrahaston luonteeseen kunnolla eikä Suomen kansalle ole annettu riittävästi totuudenmukaista informaatiota valistuneen mielipiteen muodostamisen tueksi. Suomalaisten rahoja siis kustiin miljardikaupalla Etelä-Eurooppaan juosten ja minimaalisella poliittisella debatilla.